Mistä on kyse?

Turun yliopiston tutkijat toteuttivat huhtikuussa 2021 ilmastotoimia arvioivan kansalaisraadin ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja ympäristöministeriön tilauksesta.

Kansalaisraatiin osallistui 33 satunnaisesti valittua kansalaista, jotka muodostivat keskustellen puntaroidun kansalaismielipiteen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) ilmastotoimista. Keskustelun pohjana oli ympäristöministeriön laatima toimenpidelista mahdollisista kuluttajia koskevista päästövähennystoimista, jotka liittyivät liikenteeseen, ruokaan ja asumiseen.

Kansalaiskeskustelun aikana raati kuuli asiantuntijoita, arvioi ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä laati aiheesta julkilausuman.

Raadin tuloksia hyödynnetään uuden ilmastosuunnitelman valmistelussa. Ympäristöministeriön johdolla valmisteltavan ilmastosuunnitelman luonnos valmistuu kesällä 2021.

Tutkijoiden loppuraportti kansalaisraadista ilmestyy 30.6.2021.

Kansalaisosallistumisen monien eri muotojen joukossa kansalaiskeskustelu on yksi tapa tuoda kansalaisten, hallinnon ja päättäjien tietoisuuteen tavallisten kansalaisten yhdessä  puntaroimaa tietoa ja näkökulmia. Puntaroivasta kansalaiskeskustelusta kerrotaan lisää kansalaiskeskusteluoppaassa ja PALO-tutkimushankkeen verkkosivulla.

Alle on koottu vastauksia kansalaisraatia koskeviin yleisempiin kysymyksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi kansalaisraati järjestettiin?

Suomen ilmastotoimista linjataan ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU). Ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.

Kansalaisraadissa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvista päästövähennystoimista.

Raadin tuloksia käsitellään kevään 2021 aikana ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä ja niitä hyödynnetään uuden ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Keitä kansalaisraatiin osallistui?

Kansalaisraatiin osallistui 33 satunnaisotannan ja kiintiöinnin kautta raatiin kutsuttua suomalaista.  Raadissa olivat edustettuina eri väestöryhmät iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen. Osallistuminen ei edellyttänyt aiempia tietoja aiheesta. Osallistujille maksettiin 150 euron palkkio.

Raadin osallistujien valinta toteutettiin siten, että raatiin ja sitä koskevaan kyselytutkimukseen kutsuttiin postikortilla 8 000 kansalaista. Kutsukortin vastaanottajat poimittiin satunnaisotannalla Digi- ja väestötietoviraston tietokannasta, eli jokaisella 18−80-vuotiaalla suomalaisella oli yhtäläinen todennäköisyys tulla kutsutuksi kansalaisraatiin.

Raatiin ilmoittauduttiin vapaaehtoiseksi täyttämällä sähköinen kyselytutkimuslomake. Kyselytutkimukseen vastasi 570 henkilöä, joista 174 ilmoittautui vapaaehtoisiksi raatiin.

Raadin kokoonpanoon valittiin vapaaehtoisten joukosta noin 50 henkeä siten, että raadin kokoonpano heijasteli mahdollisimman hyvin Suomen väestöä ennalta määrättyjen kiintiöintiperusteiden suhteen. Kiintiöintiperusteina käytettiin ikää, sukupuolta, asuinpaikkaa ja koulutustaustaa. Lisäksi saamelaisväestölle varattiin yksi paikka raadista. Rekrytointi toteutettiin tältä osin samalla kyselyllä, mutta eri otannan perusteella.

Raadin kokoonpanoon valituista osa vahvisti osallistumisensa. Niiden tilalle, jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan, valittiin mahdollisimman samankaltaiset henkilöt, joista jälleen osa vahvisti osallistumisensa. Tätä menettelyä jatkettiin niin kauan, kun vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukossa oli varalla vielä samankaltaisia henkilöitä.

Kaikista kokoonpanoon valituista osallistumisensa vahvisti 37 henkilöä. Kokoonpanoa ei kasvatettu tämän jälkeen, koska osallistujamäärän lisääminen olisi vinouttanut kokoonpanoa suhteessa kiintiöintikriteereihin. Osallistumisensa vahvistaneista henkilöistä 33 osallistui raadin työskentelyyn.

Lisätietoa kansalaisraadin kokoonpanosta löytyy oheisesta taulukosta, jossa on kuvattu vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden ja raatiin osallistuneiden lukumäärät (n) ja osuus (%) kiintiöintiperusteiden mukaan. Koko Suomen aikuisikäistä väestöä koskevat väestötiedot ovat vuodelta 2019.

Uutinen ilmoittautumisajan päättymisestä (29.3.2021)
Uutinen osallistujarekrytoinnin saamisesta päätökseen (16.4.2021)

Miten kansalaisraati työskenteli?

Kansalaisraati kokoontui verkossa Zoom-sovelluksen kautta yhteensä kolme kertaa: torstaina 22.4.2021 klo 17-20 sekä lauantaina ja sunnuntaina 24.-25.4.2021 klo 9-16.

Kansalaisraadin ohjelma

Ennen raatia osallistujat perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalien avulla. Työskentelyn aikana raati kuuli useita asiantuntijoita eri sektoreilta, arvioi ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvien ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä kirjoitti julkilausuman aiheesta.

Raadin kuulemat asiantuntijat on listattu osallistujien tietopaketin lopussa liitteessä 2.

Raati työskenteli pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa koulutettujen moderaattorien johdolla. Keskustelussa noudatettiin puntaroivan kansalaiskeskustelun sääntöjä, joiden mukaisesti pyrittiin kuulemaan mahdollisimman monia eri näkökantoja ja puntaroimaan niitä tasapuolisesti aiheeseen liittyvän tiedon perusteella.

Mikä raadin tehtävänanto oli?

Raadin tehtävä oli arvioida vuoteen 2035 ulottuvan uuden ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvien  ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä muodostaa aiheesta julkilausuma. Raati keskusteli erityisesti kuluttajia koskevista asumisen, liikkumisen ja ruoan päästövähennystoimista.

Keskustelun pohjana oli ympäristöministeriön laatima toimenpidelista, joka sisälsi 14 ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvaa mahdollista toimenpidettä.

Toimenpidelistan taustoista ja rajauksista kerrotaan tarkemmin osallistujien tietopaketin lopussa liitteessä 1.

Mikä raadin julkilausuma on?

Kansalaisraadin julkilausuma on puntaroitu kansalaismielipide siitä, kuinka ilmastosuunnitelman kuluttajia koskevat voitaisiin toteuttaa siten, että ne ovat mahdollisimman vaikuttavia, mutta samalla kohtelevat kansalaisia oikeudenmukaisesti.

Julkilausuma sisältää raadin yleiset huomiot ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta sekä raadin kommentit toimenpidelistan (ks. edellä kohta tehtävänanto) yksittäisistä toimista. Kommentit sisältävät arvion ehdotettujen toimenpiteiden reunaehdoista vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista sekä raadin esittämiä uusia ja täydentäviä toimenpide-ehdotuksia.

Julkilausuma on raatilaisten laatima. Yksittäiset tiedot tai perustelut eivät heijastele kenenkään yksittäisen raatilaisen mielipiteitä, vaan julkilausuma on raadin yhteinen kannanotto.

Julkilausuma hyväksyttiin raadin loppuäänestyksessä. Raatilaisista 30 äänesti julkilausuman hyväksymisen puolesta, 2 äänesti tyhjää ja 1 oli poissa. Yksittäisillä raatilaisilla oli halutessaan mahdollisuus jättää eriävä mielipide julkilausumasta tai työskentelystä. Eriäviä mielipiteitä jätettiin kaksi kappaletta.

Kuka kansalaisraadin toteutti?

Kansalaisraadin toteutti Turun yliopiston tutkijaryhmä Osallistuminen pitkäjänteistä päätöksentekoa (PALO) -hankkeesta. Hanke käsittelee kansalaisosallistumista pitkäjänteisessä päätöksenteossa.

Kansalaisraadin tilasi  ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

Tilaajan ja toteuttajan välisen sopimukseen sisältyi, että tilaaja määritteli kansalaisraadin temaattiset alueet (asuminen, ruoka ja liikenne) sekä keskustelun pohjana toimineen toimenpidelistauksen (ks. kohta tehtävänanto). Toteuttaja suunnitteli ja toteutti raatiprosessin, jossa raadin osallistujat itse työstivät kansalaisraadin julkilausuman. Tilaaja ei osallistunut raadin osallistujien valintaan.

Sopimuksen mukaan kansalaisraadin enimmäishinta on 20 000 + alv. Arvio kustannusten toteutumisesta jakautuu seuraavasti: osallistujapalkkiot henkilösivukuluineen 30%, asiantuntijapalkkiot henkilösivukuluineen 16%, moderaattoripalkkiot henkilösivukuluineen ja yleiskustannuksineen 30%, osallistujakutsun paino- ja postituskulut 24%. Lisäksi aihepiiriä koskevaan tutkimukseen käytetään erillistä Suomen Akatemian/Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusta tutkimusryhmän palkkakuluihin.

Mitä materiaalia kansalaisraadista on saatavilla?

Turvallisen keskusteluilmapiirin ja työrauhan takaamiseksi raadin kokoontumiset eivät olleet yleisölle avoimia. Raadin työskentelyyn ja tuloksiin voi tutustua kirjallisten materiaalien avulla.