Mistä on kyse?

Suomen ilmastotoimista linjataan ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU). Ilmastosuunnitelma päivitetään kerran vaalikaudessa.

Kansalaisraatia kokeiltiin vuoteen 2035 ulottuvan ilmastosuunnitelman valmistelussa täydentävänä osallistumisen muotona.

Ympäristöministeriön uutinen kansalaisraadin kytkeytymisestä ilmastosuunnitelman valmisteluun (27.8.2021)

Kansalaisraatiin osallistui 33 satunnaisotannan ja kiintiöinnin kautta raatiin kutsuttua suomalaista.  Raadissa olivat edustettuina eri väestöryhmät iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen. Osallistuminen ei edellyttänyt aiempia tietoja aiheesta. Osallistujille maksettiin 150 euron palkkio.

Raadin osallistujien valinta toteutettiin siten, että raatiin ja sitä koskevaan kyselytutkimukseen kutsuttiin postikortilla 8 000 kansalaista. Kutsukortin vastaanottajat poimittiin satunnaisotannalla Digi- ja väestötietoviraston tietokannasta, eli jokaisella 18−80-vuotiaalla suomalaisella oli yhtäläinen todennäköisyys tulla kutsutuksi kansalaisraatiin.

Raatiin ilmoittauduttiin vapaaehtoiseksi täyttämällä sähköinen kyselytutkimuslomake. Kyselytutkimukseen vastasi 570 henkilöä, joista 174 ilmoittautui vapaaehtoisiksi raatiin.

Raadin kokoonpanoon valittiin vapaaehtoisten joukosta noin 50 henkeä siten, että raadin kokoonpano heijasteli mahdollisimman hyvin Suomen väestöä ennalta määrättyjen kiintiöintiperusteiden suhteen. Kiintiöintiperusteina käytettiin ikää, sukupuolta, asuinpaikkaa ja koulutustaustaa. Lisäksi saamelaisväestölle varattiin yksi paikka raadista. Rekrytointi toteutettiin tältä osin samalla kyselyllä, mutta eri otannan perusteella.

Raadin kokoonpanoon valituista osa vahvisti osallistumisensa. Niiden tilalle, jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan, valittiin mahdollisimman samankaltaiset henkilöt, joista jälleen osa vahvisti osallistumisensa. Tätä menettelyä jatkettiin niin kauan, kun vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukossa oli varalla vielä samankaltaisia henkilöitä.

Kaikista kokoonpanoon valituista osallistumisensa vahvisti 37 henkilöä. Kokoonpanoa ei kasvatettu tämän jälkeen, koska osallistujamäärän lisääminen olisi vinouttanut kokoonpanoa suhteessa kiintiöintikriteereihin. Osallistumisensa vahvistaneista henkilöistä 33 osallistui raadin työskentelyyn.

Lisätietoja kansalaisraadin kokoonpanosta löytyy kansalaisraadin loppuraportista ja oheisesta taulukosta, jossa on kuvattu vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden ja raatiin osallistuneiden lukumäärät (n) ja osuus (%) kiintiöintiperusteiden mukaan. Koko Suomen aikuisikäistä väestöä koskevat väestötiedot ovat vuodelta 2019.

Kuva: Kansalaisraadin kokoonpano ja edustavuus

Kansalaisraati kokoontui verkossa Zoom-sovelluksen kautta yhteensä kolme kertaa: torstaina 22.4.2021 klo 17-20 sekä lauantaina ja sunnuntaina 24.-25.4.2021 klo 9-16.

Kansalaisraadin ohjelma

Ennen raatia osallistujat perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalien avulla. Työskentelyn aikana raati kuuli useita asiantuntijoita eri sektoreilta. Tämän jälkeen raatilaiset puntaroivat eri näkökulmia ja saamaansa tietoa sekä laativat yhdessä julkilausuman ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta. Julkilausuma toimitettiin ympäristöministeriöön ja ilmastopolitiikan pyöreälle pöydälle hyödynnettäväksi ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Raati työskenteli koulutettujen moderaattorien johdolla. Keskustelussa noudatettiin puntaroivan kansalaiskeskustelun sääntöjä, joiden mukaisesti pyrittiin kuulemaan mahdollisimman monia eri näkökantoja ja puntaroimaan niitä tasapuolisesti aiheeseen liittyvän tiedon perusteella.

Kuva: Kansalaisraadin vaiheet

Raadin tehtävänä oli arvioida ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvien ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä muodostaa aiheesta julkilausuma. Raati keskusteli erityisesti kuluttajia koskevista asumisen, liikkumisen ja ruoan päästövähennystoimista.

Keskustelun pohjana oli ympäristöministeriön laatima toimenpidelista, joka sisälsi 14 ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvaa mahdollista toimenpidettä.

Toimenpidelistan taustoista ja rajauksista kerrotaan tarkemmin osallistujien tietopaketin lopussa liitteessä 1.

Kansalaisraadin julkilausuma on puntaroitu kansalaismielipide siitä, kuinka ilmastosuunnitelman kuluttajia koskevat päästövähennystoimet voitaisiin toteuttaa siten, että ne ovat mahdollisimman vaikuttavia, mutta samalla kohtelevat kansalaisia oikeudenmukaisesti.

Julkilausuma sisältää raadin yleiset huomiot ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta sekä raadin kommentit toimenpidelistan (ks. edellä kohta tehtävänanto) yksittäisistä toimista. Kommentit sisältävät arvion ehdotettujen toimenpiteiden reunaehdoista vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista sekä raadin esittämiä uusia ja täydentäviä toimenpide-ehdotuksia.

Julkilausuma on raatilaisten laatima. Yksittäiset tiedot tai perustelut eivät heijastele kenenkään yksittäisen raatilaisen mielipiteitä, vaan julkilausuma on raadin yhteinen kannanotto.

Julkilausuma hyväksyttiin raadin loppuäänestyksessä. Raatilaisista 30 äänesti julkilausuman hyväksymisen puolesta, 2 äänesti tyhjää ja 1 oli poissa. Yksittäisillä raatilaisilla oli halutessaan mahdollisuus jättää eriävä mielipide julkilausumasta tai työskentelystä. Eriäviä mielipiteitä jätettiin kaksi kappaletta.

Kansalaisraadin toteutti Turun yliopiston tutkijaryhmä PALO– ja FACTOR-hankkeista.

Kansalaisraadin tilasi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

Osapuolten väliseen opimukseen sisältyi, että tilaajat määrittelivät kansalaisraadin temaattiset alueet (asuminen, ruoka ja liikenne) sekä keskustelun pohjana toimineen toimenpidelistauksen (ks. kohta tehtävänanto). Toteuttaja suunnitteli ja toteutti raatiprosessin, jossa raadin osallistujat itse työstivät kansalaisraadin julkilausuman. Tilaajat eivät osallistuneet raadin osallistujavalintaan.

Kansalaisraadin sopimuksen mukainen enimmäishinta oli 20 000 + alv. Arvio kustannusten jakautumisesta oli seuraava: osallistujapalkkiot henkilösivukuluineen 30%, asiantuntijapalkkiot henkilösivukuluineen 16%, moderaattoripalkkiot henkilösivukuluineen ja yleiskustannuksineen 30%, sekä osallistujakutsun paino- ja postituskulut 24%. Lisäksi aihepiiriä koskevaan tutkimukseen käytettiin erillistä Suomen Akatemian/strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusta tutkimusryhmän palkkakuluihin.

Turvallisen keskusteluilmapiirin ja työrauhan takaamiseksi raadin kokoontumiset eivät olleet yleisölle avoimia. Asiantuntijaesitysten ja -kuulemisen tallenteet olivat saatavilla Youtubessa kahden viikon julkaisupäivästä alkaen.

Raadin työskentelyyn ja tuloksiin voi tutustua kirjallisten materiaalien avulla.