Työroolinkaan ei tarvitse olla rooli

Olen viettänyt viimeiset kolme kuukautta harjoittelijana Turun yliopistolla Mielen päällä toiminnassa. Kolmen kuukauden aikana opin lisää tapahtumaorganisoinnista, käyttämään uusia viestintäkanavia, rakentamaan nettisivuja sekä hahmottamaan Mielen päällä -toiminnan rakennetta ja miten toimintaa johdetaan. Pääsin osaksi yliopiston hyvinvointipalveluiden työyhteisöä, jossa viihdyin paremmin kuin missään aikaisemmin.

Minulle tärkein oppi on kuitenkin ollut se, että työelämässäkin kannattaa olla aito, toimia ja olla omalla tavalla. Työnhakuilmoitukset ovat usein täynnä samoja kliseitä, jotka toistuessaan saavat oloni tuntumaan siltä, että en olisi haluttu työnhakija, jos en muovaile itseäni siihen muottiin hakemuksissani. Hakiessani syksyn harjoittelupaikkoja päätin toimia toisin, en muista miksi ja miten uskaltauduin niin tekemään, mutta onneksi tein. Olen saanut viettää kolme kuukautta minua ja ajatteluani ymmärtävässä työyhteisössä, tehden juuri niitä asioita, jotka antavat evästä sellaisiin tehtäviin, joista haaveilen.

Hakiessani harjoittelupaikkoja en nähnyt mitä sellaista minussa on, mikä olisi niin kiinnostavaa ja hyvää, ettei joku muu olisi parempi. Lopulta vaikka heikko työmarkkinatilanne ja pöhinäkulttuuri meinaisi vaivuttaa epätoivoon, on aitous lopulta se taikasana, jolla pääsin eteenpäin. Opiskelen kasvatustiedettä ja minun on vaikea löytää siitä yhteyksiä niihin rooleihin, joihin haluaisin työllistyä. Minua kiinnostaa tapahtumajärjestäminen, erityisesti musiikkitapahtumat.

Harjoitteluhakemuksessani kuvailin motivaatiotani ja taitojani keikkamatkustamisen ja tapahtuma-alan kiinnostukseni kautta. Olin hakenut harjoittelupaikkaa niin pitkään, että ajattelin kai, että nyt otetaan villit keinot käyttöön. Hakemuksen lähettämisen jälkeen tutisin henkisesti, koska pelkäsin, että sen läpi minut nähtäisiin vain vastuuttomana hauskanpitäjänä, jolla ei ole mitään ”virallista” osaamista. Toisin kävi.

Yritän tässä siis pitkän kaavan kautta sanoa teille, että hakekaa sellaisiin paikkoihin, jotka aidosti saa mielen kuplimaan. Uskaltakaa olla aitoja ja rehellisiä, koska loppujen lopuksi, jos työpaikka ei halua teitä sellaisena; haluatteko tekään sitä työpaikkaa? Ajattelen tämän kolmen kuukauden jälkeen, että se, että saat olla vain sinä, on kulmakivi työssä jaksamiselle. Eli jos työnhaku tuntuu teennäiseltä, ala rohkeasti tehdä sitä omalla tavallasi ja uskalla näyttää hullujakin puoliasi, jos koet sen merkitykselliseksi! Koska, jos rekrytoija hakemustasi lukiessaan pyörittelee silmiään, olisit sinäkin roolin saatuasi pyöritellyt, jos olisit leikellyt itsesi teennäiseen muottiin.

Roosa