MIELEN PÄÄLLÄ

YHDESSÄ YHTEISÖNÄ HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

Mielen päällä -toiminnassa edistetään opiskelijahyvinvointia yhteisöllisyyden ja vertaistukitoiminnan kautta. Tavoitteena on, ettei yksikään opiskelija jää yksin huoliensa kanssa.

 

Tervetuloa mukaan! 

Ajankohtaista

Askeleita oman hyvinvoinnin edistämiseen

Eväitä jaksamiseen: oma palautuminen keskiössä

(DRAMMA –malli, Newman, Tay & Diener 2014)

Palautuminen on kehon ja mielen elpymistä rasituksesta. Vaikka soffalla löhöily on toisinaan ihanaa, palautumisen kannalta tärkeää on myös haastaa itseään ja tehdä asioita, jotka vievät ajatukset pois esimerkiksi opiskelusta. Psykologista palautumista eli mielen palautumista opiskelusta, työstä ja muusta arjen kuormituksesta voidaan lähestyä kuuden DRAMMA -palautumiskokemuksen kautta:

  1. Työstä/opinnoista irrottautuminen (detachment, mielen lepo) > Harrastukset tai mikä tahansa, joka vie ajatukset pois kuormittavista asioista.
  2. Rentoutuminen (relaxation, aistien lepo) > Mitä tahansa mukavaa, joka ei vaadi fyysistä tai älyllistä ponnistelua
  3. Omaehtoisuus (autonomy, tunteiden lepo) > Mahdollisuus vaikuttaa omaan vapaa-aikaan, voi elää omien arvojen mukaista arkea
  4. Taidonhallinta (mastery, luova lepo) > Aktiivinen itsensä haastaminen tai uusien taitojen oppiminen vapaa-ajalla, mielelle inspiroivia virikkeitä esim. luonnon parissa
  5. Merkityksellisyys (meaning, henkinen lepo) > Sellaisten asioiden tekeminen/ arvojen edistäminen, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä esim. muiden auttaminen
  6. Yhteenkuuluvuus (affiliation, sosiaalinen lepo) > Ajan viettäminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka antavat energiaa ja joiden kanssa saat olla oma itsesi >  ihmissuhteet merkittävin yksittäinen tekijä hyvinvoinnin rakentumisessa.
  7. Fyysinen lepo > Unta ei sovi unohtaa, muistakaa nukkua!

 

Palautumiskokemukset (1-4) lieventävät korkeiden vaatimusten kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiimme. Oletko sinä koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten eri tavoin palaudut?

 

Lähde: Virtanen, Anniina. 2021. Psykologinen palautuminen.

Hyvinvoiva mieli ja keho

”Välillä mietin vuosia kestänyttä väsytystaisteluani suorittamisen, riittämättömyyden, perfektionismin ja uupumuksen kanssa, enkä voi olla pohtimatta, missä olisin nyt, jos olisin suostunut luovuttamaan taistelun aikaisemmin.”

Eeva Kolu, Korkeintaan vähän väsynyt

Merkityksellistä arkea etsimässä:

pysähdy itsesi äärelle

Omannäköinen ja itselle merkityksellinen arki on suuri voimavara oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Siksi säännöllisin väliajoin onkin hyvä hieman tunnustella ja ravistella omaa sisintään, pysähtyä miettimään millaisia ne asiat ja arvot olivatkaan, jotka toivat iloa ja tuntuivat tärkeiltä. Millaiset asiat antavat nykyään energiaa ja millaiset ottavat? Ovatko ne pysyneet samoina vai kenties muuttuneet? Muutosta ei missään nimessä kuitenkaan kannata säikähtää, sillä eri ajanjaksot ja elämäntilanteet heijastuvat myös yksilön arvomaailmaan.

Omien arvojen tunnistaminen ja selkeyttäminen auttaa paitsi sujuvoittamaan arkea, mutta myös sitoutumaan omalla toiminnallaan itselle asettamiin tavoitteisiin. Omaksi koetut arvot antavatkin voimaa tehdä töitä asetettujen päämäärien, kuten valmistumisen tai työllistymisen, saavuttamiseksi. Sen sijaan ristiriidat oman toiminnan ja omien arvojen välillä voivat synnyttää stressiä ja epämääräistä kuormitusta. Hyvä itsetuntemus auttaakin rakentamaan arjesta omannäköistä ja itselle mielekästä sen sijaan, että yrittäisi jatkuvasti jahdata ulkopuolelta tulevia mielikuvia hyvästä elämästä.

Merkityksellisyyttä voidaan lähteä koostamaan mm. seuraavien asioiden kautta:

  • Yhteys omaan itseen
    • Myönteinen ja riittävän selkeä minäkäsitys
    • Yhteys omiin tunteisiin
  • Yhteys toisiin ihmisiin
    • Tunnetasolla ja konkreettisesti
  • Toiminnalla on vaikutus ympäristöön
    • Luo jotain hyvää
  • Tulevaisuushorisontti
    • Jotain, mitä odottaa ja kulkea kohti

Onko arvotyöskentely sinulle tuttua?

Lähde:  Salovuori, Samuel. 2022. Merkityksellisyyden voima – Kirja masennuksesta toipuvalle 

 

Yhteisöllisyyttä rakennetaan yhdessä ja vuorovaikutuksessa: kysymällä, kuuntelemalla, olemalla eri mieltä, kannustamalla,opettelemalla, kunnioittamalla ja tutkimalla itseä

 

 

 

Miksi yhteisöllisyydellä on väliä?

Yhteisöllisyys rakentuu niin kampuksen käytävillä ja seminaarihuoneissa kuin pyöräparkeissa ja ryhmätöissä.  Yhteisöllisyys on arjen pieniä tekoja, toisen kohtaamista ja huomioimista. Sinä voit olla se, joka näkee näkymättömän.

Yhteisöllisyys auttaakin muuttamaan korkeakoulun instituutiosta paikaksi, joka on merkityksellinen ja jossa opiskelijan on turvallista kokea ja kasvaa sekä kokeilla ja epäonnistua. Yhteisöllisyys antaa voimaa ja luo uskallusta, se auttaa kiinnittymään ja kokeilemaan. Yhteisöllisyys auttaa jaksamaan ja nauramaan.

Kolme keinoa lisätä arjen yhteisöllisyyttä:

  1. Muiden huomioiminen kysymällä, mitä kuuluu?
  2. Vuorovaikutuksellisuuden luominen ja tukeminen. Miten tukea opiskelijoiden kiinnittymistä osaksi opintoja ja edesauttavat ryhmäytymistä?
  3. Yhdessä syöminen ja avoimemman ruokailukulttuurin edistäminen kampuksilla.

 

Koetko sinä kuuluvasi opiskelijayhteisöön?

Opiskelijoiden yksinäisyys – mitä merkitystä sillä on ja kuka siihen voi vaikuttaa? – YouTube

Kaipaatko lukuvinkkejä?

  • Burkeman, Oliver. Neljä tuhatta viikkoa. 
  • Brunila, Kristiina & al., Terapeuttinen valta
  • Cabanas, Edgar & Illouz, Eva. Manufacturing Happy Citizens: How the Science and Industry of Happiness Control Our Lives.
  • Erkko, Anni. Kun ilo katosi -Miten jaksaisimme työelämässä paremmin? 
  • Glennon, Doyle. Untamed. Stop pleasing, start living
  • Grandell, Ronnie. Itsemyötätunto poikkeustilanteen keskellä 
  • Kolu, Eeva. Korkeintaan vähän väsynyt
  • Kujala, Emilia. Suorittajan mieli. Vapaudu ylikontrollista.
  • Myllyviita, Katja. Tunne tunteesi.
  • Rintanen, Viivi. Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta
  • Pietikäinen, Arto. Joustava mieli tukena elämän kriiseissä
  • Tuominen, Saku. Kaikki on hyvin riippumatta siitä miten kaikki on.
  • Uusitalo-Arola, Liisa. Uuvuksissa
  • Virtanen, Anniina. Psykologinen palautuminen.

Paljon lisää lukuvinkkejä löydät yliopiston kirjaston kokoamasta Hyvän mielen lukuvinkki -listasta!

Mielenterveellistä kuunneltavaa

Seuraa meitä myös Instagramissa @mielen_paalla!