Opiskelijaelämä on täynnä yhteisöjä

Turun yliopistosta löytyy 14 000 opiskelijan yhteisö. Opiskeluaika tuo uusia paineita opiskelijalle. Moni meistä painiskelee suoritusodotusten, uupumuksen ja niukan toimeentulon kanssa. Viimeisen 1,5 vuoden ajan opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveys ovat nousseet mediassa kärkeen, eikä syyttä. Yli vuoden kestänyt etäopiskelu on aiheuttanut opiskelijoiden hyvinvoinnin ja voimavarojen laskua entisestään.

Monet korona-aikana tehdyt tutkimukset tuovat esille sen faktan, että yhteenkuuluvuuden tunne on vähentynyt ja yksinäisyys lisääntynyt. Samaan aikaan opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut tuntuvat kaukaisilta, etäisiltä ja jopa saavuttamattomilta.

”Olen vastannut kymmeniin kyselyihin, saanut kutsuja lukuisiin yhteisöllisyyttä lisääviin etätapaamisiin, mutta oikeasti haluaisin vain olla läsnä luennoilla ja nähdä kavereita”, tämä ajatus on saattanut pyöriä viimeisen vuoden monen meistä ajatuksissa. Yliopistolla alkoi nyt toinen periodi ja olemme siirtyneet lähiopetukseen. Yhteisöllisyyttä lähetään nyt rakentamaan ja ylläpitämään uusin voimin.

Yhteisöllisyys on tärkeä tekijä yliopisto-opiskelijoiden arjessa, oli tilanne millainen tahansa. Se edistää meidän opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä, sekä mahdollistaa verkostoitumisen tulevaisuuden kollegoiden kanssa. Tarvitsemme tukea opiskelijayhteisön lisäksi muulta yliopistoyhteisöltä sekä yhteiskunnalta. Opiskeluaika on uniikki elämänvaihe, jossa ympäröivän yhteisön tuki on tärkeää.

Ensimmäisen vuoden syksyllä minä pidin yliopistoa lähinnä kouluna, jossa opiskellaan kahdeksasta neljään ja lähdetään sen jälkeen muun arjen pariin. Kuitenkin heti ensimmäisellä viikolla luennoitsija totesi, meidän opiskelijoiden sekä opettajien ja professorien olevan kollegoita, akateeminen ikä vain vaihtelee. Ymmärsin, että yliopisto ei ole koulu, vaan akateeminen yhteisö, jossa uudet näkökulmat ovat tärkeitä ja vievät tiedettä eteenpäin. Minulle selvisi, että yhteisö, johon olin saapunut on ainutlaatuinen. Tätä yliopiston tuomaa tukiverkostoa tarvitsemme edelleen joka päivä, sillä yhdessä sitä tiedettä tehdään.

Miksi opiskelijayhteisö on sitten niin tärkeä? Se tukee ja kantaa arjessa, kun kaikki ei menekään suunnitellusti. Oman järjestön toimistolla voi purkaa omia tunteita turvallisessa ympäristössä, jossa voi saada vielä vertaistukeakin. Enkö ollutkaan ainoa, jonka mielestä kurssitentti oli vaikea tai tuntenut itseäni tyhmäksi syventävillä kursseilla. Vanhemmat opiskelijat voivat antaa kokemustaan jo aiemmilta akateemisilta vuosilta ja kertoa hurjiakin tarinoita menneiltä vuosilta. Niistä voi oppia ilman että itse tarvitsee kokeilla kaikkea. Toisaalta toimistolla voi päästä haastamaan muita omilla ajatuksilla ja saada parhaita keskusteluhetkiä.

Meidät halutaan ryhmäyttää jo heti yliopistopolun alussa. Onhan jaettu tuutoreittain porukoihin jo aivan ensimmäisinä yliopistopäivinä. Se saattaa olla osalle elämän loppuun asti paras kaveriporukka, minkä on koskaan saanut. Ystävät kantavat läpi elämän. Heitä kiinnostaa aidosti jakaa niin ilot kuin surut. Se on parasta! Ystäviin ja kavereihin voi luottaa. Heiltä voi löytyä arvokkaita sanoja tai kuuntelevaa korvaa juuri oikealla hetkellä. Yhteisössä on voimaa ja sen avulla me voimme selviytyä tilanteesta kuin tilanteesta, kunhan muistaa puhua. Voi olla vaikeaa kertoa itselle hankalista tilanteista, noloista kokemuksista tai vaikeista hetkistä. Mutta se kannattaa, sillä yhteisö on kultaa!

Kaikilla meillä ei kuitenkaan ole omaa yhteisöä yliopistossa. Kaikki eivät käy opiskelijatapahtumissa, sillä ne eivät nyt suoraan sanottuna kiinnosta. Ja voimme olla osana porukkaa, tykätä opiskelijatapahtumista, mutta kokea silti itsensä ulkopuolisiksi, vaikka ympärillä olisi kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia muita kanssaopiskelijoita. Voi myös olla, että osalla meistä yhteisö on muualla, eikä yliopistosta haluta hankkia erityistä omaa opiskelijayhteisöä. Meitä on moneen lähtöön, mikä on hienoa.

Kenenkään ei tulisi haluamattaan jäädä yksin tästä yhteisöstä ja sen eteen me haluamme tehdä töitä. Kuuntele, keskustele ja anna kanssaopiskelijoille mahdollisuus. Elämme yhdessä tätä kultaista elämänvaihetta ja tehdään siitä ikimuistoinen.

Tsemppiä syksyyn ja pidetään kivaa yhdessä!

Aliisa Wahlsten

Tyyn hallituksen puheenjohtaja