Opiskeluhyvinvointi

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä – YTHS

YTHS, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa opiskelijoiden terveyspalveluja. He ovat luoneet opiskelukykyä kuvaavan mallin. Työhyvinvoinnista puhutaan paljon työelämässä, mutta opiskelu on luonteeltaan erilaista ja jää usein ulos tästä keskustelusta. Opiskelukyky on opiskelijan työkyky.

Opiskelijan arjessa itsenäisen puurtamisen ja kaikkien eri elämänalueiden tasapainottaminen voi tuntua haastavalta. Voi tuntua siltä, että kellosta loppuvat tunnit. Asioiden lykkääminen houkuttelee ja velvoitteet vaivaavat päätä helposti. Omaa ajanhallintaa voi kuitenkin kehittää ja to-do -listan päässä on aina valoa!

Miten onnistua aikatauluttamisessa?

1. Mitä ajanhallinta on? – Nyyti ry
2. Mielenterveystalon ajanhallintaharjoitus
3. Päivittäisten toimintojen kirjaaminen digitaaliseen kalenteriin – se on aina mukana!
4. Eisenhowerin matriisi priorisoinnin ja aikatauluttamisen tueksi

Opiskelu ei ole aina sitä, mikä itseä innostaa ja motivoi, mutta mieltään voi ohjata motivoitumaan niistä omalle mielelleen vaikeistakin asioista. Opiskelussa motivaattorina voi olla esimerkiksi oman valmistumisen edistäminen. Jokainen pienikin askel vie lähemmäs valmista tutkintoa!

Miten ylläpitää motivaatiota?

1. Nyyti ry:n vinkit ja videosarja sisäisen motivaation herättelyyn
2. Mielenterveystalon tietopaketti motivaatiosta
3. Itsestä huolehtiminen – uni, ravinto, liikunta ja rutiinit tukevat motivaatiota
4. Vireystilan säätely:

Yksinäisyys on sisäinen kokemus, joka nostaa ihmisessä yleensä vaikeita ja ikäviä tunteita. Yksinäisyyden on tutkittu aktivoivan aivoissa samoja alueita kuin fyysisen kivun. Yksinäinen voi olla, vaikka olisi ihmisten seurassa. Yksinäisyyteen voi vaikuttaa ja siihen voi hakea tukea.

Tukea yksinäisyyteen:

1. Nyyti ry – mitä on yksinäisyys?
2. Yksinäisyystyö korkeakouluissa
3. Yksinäisyyden omahoito-ohjelma – Mielenterveystalo

Talous on yleisimpiä opiskelijoiden arjessa huolta aiheuttavia tekijöitä. Talouden ongelmat voivat olla moninaisia. Mieli ry on koonnut tietoa talousvaikeuksista.

Maksuttomia matalan kynnyksen tukipalveluita:

1. Talousneuvola
2. Takuusäätiö – velkalinja ja kysy rahasta chat
3. Mielenterveystalo – rahaongelmien omahoito-ohjelma

Eväitä jaksamiseen: oma palautuminen keskiössä (DRAMMA –malli, Newman, Tay & Diener 2014)

Palautuminen on kehon ja mielen elpymistä rasituksesta. Vaikka soffalla löhöily on toisinaan ihanaa, palautumisen kannalta tärkeää on myös haastaa itseään ja tehdä asioita, jotka vievät ajatukset pois esimerkiksi opiskelusta. Psykologista palautumista eli mielen palautumista opiskelusta, työstä ja muusta arjen kuormituksesta voidaan lähestyä kuuden DRAMMA -palautumiskokemuksen kautta:

1. Työstä/opinnoista irrottautuminen (detachment, mielen lepo) > Harrastukset tai mikä tahansa, joka vie ajatukset pois kuormittavista asioista.
2. Rentoutuminen (relaxation, aistien lepo) > Mitä tahansa mukavaa, joka ei vaadi fyysistä tai älyllistä ponnistelua
3. Omaehtoisuus (autonomy, tunteiden lepo) > Mahdollisuus vaikuttaa omaan vapaa-aikaan, voi elää omien arvojen mukaista arkea
4. Taidonhallinta (mastery, luova lepo) > Aktiivinen itsensä haastaminen tai uusien taitojen oppiminen vapaa-ajalla, mielelle inspiroivia virikkeitä esim. luonnon parissa
5. Merkityksellisyys (meaning, henkinen lepo) > Sellaisten asioiden tekeminen/ arvojen edistäminen, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä esim. muiden auttaminen
6. Yhteenkuuluvuus (affiliation, sosiaalinen lepo) > Ajan viettäminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka antavat energiaa ja joiden kanssa saat olla oma itsesi >  ihmissuhteet merkittävin yksittäinen tekijä hyvinvoinnin rakentumisessa.
7. Fyysinen lepo > Unta ei sovi unohtaa, muistakaa nukkua!

Palautumiskokemukset (1-4) lieventävät korkeiden vaatimusten kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiimme. Oletko sinä koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten eri tavoin palaudut?

Lähde: Virtanen, Anniina. 2021. Psykologinen palautuminen.