Suomen kansalliskielten kommunikatiiviset mallit

Hankkeessa tutkitaan kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen suhdetta. Kaksikielisenä maana, jossa on kaksi typologisesti hyvin erilaista kansalliskieltä, Suomi tarjoaa erinomaiset puitteet tämän tematiikan tarkasteluun. Pitkään kestänyt kontakti suomen ja ruotsin välillä on jättänyt jälkiä molempiin kieliin − erityisesti sanastoon, mutta myös kielioppiin ja kielenkäyttöön. Lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä tutkimuksia, joissa on keskitytty tiettyihin kielenpiirteisiin, suomen ja suomenruotsin vuorovaikutuskuvioita on kuitenkin tutkittu vertailukelpoisen empiirisen aineiston valossa hämmästyttävän vähän. Hankkeen tarkoituksena on tarjota tietoa, joka täyttää tätä tutkimusaukkoa. Pyrimme selvittämään, mitä yhteisiä vuorovaikutuskäytänteitä suomessa ja suomenruotsissa on ja miten ne eroavat ruotsinruotsin käytänteistä. Pohdimme myös sitä, missä määrin vuorovaikutuskäytänteiden voi sanoa heijastavan kulttuurisia arvoja. Lisäksi tarkastelemme, mikä merkitys kieliopillisilla rakenteilla on vuorovaikutuksessa ja miten suomen ja ruotsin typologisesti erilaisilla rakenteilla voidaan ilmaista samantyyppisiä merkityksiä.

Hankkeen teoreettisena viitekehyksenä toimii vuorovaikutussosiolingvistiikka, jossa yksittäisten ihmisten ja keskustelujen vuorovaikutuskäytänteitä suhteutetaan niihin laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin, joissa ihmiset yksilöinä toimivat. Hankkeessa vertaillaan suomen ja suomenruotsin vuorovaikutuskäytänteitä kahdessa tilannetyypissä: teatterien lipunmyynnin asiakaspalvelutilanteissa sekä yliopisto-opiskelijoiden ohjauskeskusteluissa. Molemmat tilanteet edustavat institutionaalisia keskusteluja, eli niillä on tietty päämäärä ja ainakin toinen puhujista esiintyy institutionaalisessa roolissa (lipunmyyjä, opettaja). Institutionaalisissa keskusteluissa on keskeistä, miten puhujien keskinäistä suhdetta rakennetaan ja ylläpidetään. Oletamme, että keskustelijoiden käyttämät kommunikaatiostrategiat heijastelevat ympäröivän yhteiskunnan rutiineja ja odotuksia. Tämä voi näkyä esimerkiksi muodollisuuden ja suoruuden asteessa, joka puolestaan kertoo siitä, miten kulttuurissa suhtaudutaan auktoriteetteihin.

Tutkimuksessa hyödynnetään ruotsinkielistä litteroitua keskusteluaineistoa, joka on kerätty aiemmassa IVIP-tutkimusohjelmassa (Interaktion och variation i pluricentriska språk, 2013−2020). Samassa hankkeessa on kertynyt myös pieni määrä suomenkielistä asiointiaineistoa. Lisäksi keräämme uutta suomenkielistä aineistoa, jotta voimme vertailla suomeksi ja suomenruotsiksi käytyjä asiointi- ja ohjauskeskusteluja toisiinsa.

Ensisijainen kohderyhmämme ovat suomen sekä ruotsin/pohjoismaisten kielten tutkijat, mutta suuntaamme tutkimusta myös Suomen ja Ruotsin ulkopuolisille tutkijoille, jotka pohtivat kielen ja kulttuurin suhdetta. Lisäksi kohderyhmänä ovat kaikki, jotka työskentelevät kieli- tai valtionrajan ylittävissä viestintätehtävissä, erityisesti institutionaalisissa yhteyksissä.

Hanke alkaa syksyllä 2023, ja sitä rahoittaa Svenska kulturfonden i Finland.

Hankkeen tutkijat:

• Prof. Camilla Wide (projektinjohtaja)
• FT Eveliina Tolvanen
• FT Anu Rouhikoski
• Dos. Tommi Kurki