Tutkimustuloksia

FOPP-tutkimuksen yksi päätavoite oli tutkia voidaanko kalaöljyllä ja probiooteilla (Lactobacillus rhamnosus HN001 ja Bifidobacterium animalis ssp. lactis 420), yhdessä tai erikseen, vaikuttaa raskausdiabeteksen riskiin ylipainoisilla tai lihavilla naisilla. Kalaöljy ja probiootit eivät vähentäneet raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä, parantaneet raskaudenaikaisia verensokeritasoja tai lisänneet insuliiniherkkyyttä eli insuliinin vaikutusta kudoksissa lumevalmisteeseen verrattuna.  Tutkimusvalmisteiden todettiin kuitenkin olevan hyvin siedettyjä ja turvallisia käyttää raskauden aikana, sillä vaikutuksia raskauden tai synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen vointiin ei havaittu (Pellonperä ym. 2019a). FOPP-tutkimus jatkuu edelleen, tutkimme mm. intervention ja raskaudenajan ravitsemuksen yhteyksiä lapsen terveyteen.

Ravintoaineista erityisesti kuidun on todettu muokkaavan suolistomikrobiston koostumusta, mutta myös rasvalla ja sen laadulla saattaa olla vaikutusta suolistomikrobistoon. Olemme tutkineet FOPP-tutkimuksessa käytettyjen ravintolisien, kalaöljyn ja probioottien, vaikutusta raskaana olevien naisten suolistomikrobiston koostumukseen (Mokkala ym. 2020a). Tutkimuksemme osoittaa, että kalaöljyllä ja probiooteilla voidaan vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen. Havaitsimme myös, että suolistomikrobiston koostumuksen tai mahdollisen toiminnan ja raskausdiabeteksen välillä ei ollut yhteyttä. Tässä kattavassa tutkimuksessa oli mukana 270 naista, joiden suolistomikrobiston koostumusta tutkittiin sekä alku-ja loppuraskauden näytteistä. Näytteet analysoitiin hyödyntäen uuden polven sekvensointimenetelmää (metagenomiikka), joka antaa tarkan kuvan suolistossa olevista bakteerilajeista ja myös näiden bakteerien geeneistä ja siten niiden mahdollisesta toiminnasta. Tulokset on julkaistu arvostetussa Gut-lehdessä.

Raskaana olevan äidin aineenvaihdunta muuttuu raskauden aikana. Äidin ylipaino tai lihavuus lisäävät äidin riskiä sairastua aineenvaihduntahäiriöihin, kuten raskausdiabetes. Olemme tutkineet odottavien äitien aineenvaihduntaa alku- ja loppuraskaudessa. Tutkimuksissa analysoimme seeruminäytteistä useita metaboliitteja metabolomiikka analyysillä, jolloin seeruminäytteistä saadaan tietoa useista rasva-ja sokeri-aineenvaihduntaan liittyvistä tekijöistä. Havaitsimme, että aineenvaihdunta poikkeaa jo alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes (Mokkala ym. 2020b). Myös loppuraskaudessa raskausdiabeetikoiden aineenvaihdunta erosi terveistä- raskausdiabeetikoilla havaittiin korkeampia arvoja erityisesti rasva-aineenvaihduntaan liittyvissä metaboliiteissa. Arvot olivat vielä korkeampia niillä naisilla, joilla oli raskausdiabeteksen lääkitys verrattuna niihin naisiin, joiden raskausdiabetesta hoidetaan ruokavaliolla (Mokkala ym. 2020c). Olemme myös tutkineet ravinnonsaannin vaikutusta mm. kehonkoostumukseen. Suuri rasvan määrä ruokavaliossa liittyi äidin suurempaan rasvaprosenttiin ja suosituksia suurempaan painonnousuun raskauden aikana (Pellonperä ym. 2019b)

Muita tutkimuksia:

  • Parempi ravinnon laatu liittyy korkeampaan suolistomikrobiston monimuotoisuuteen:
    Laitinen K, Mokkala K. Overall Dietary Quality Relates to Gut Microbiota Diversity and Abundance. Int J Mol Sci. 2019;20(8):1835. Published 2019 Apr 13. https://doi.org/10.3390/ijms20081835
  • Suositusten mukainen rasvan ja kuidun saanti on yhteydessä korkeampaan suolistomikrobiston monimuotoisuuteen:
    Röytiö H, Mokkala K, Vahlberg T, Laitinen K. Dietary intake of fat and fibre according to reference values relates to higher gut microbiota richness in overweight pregnant women [published correction appears in Br J Nutr. 2018 Sep;120(5):599-600]. Br J Nutr. 2017;118(5):343-352.
  • Lihavilla raskaana olevilla naisilla rasva-aineenvaihdunta, matala-asteisen tulehduksen taso ja suolistomikrobiston koostumus poikkeaa ylipainoisten vastaavista tekijöistä:
    Houttu N, Mokkala K, Laitinen K. Overweight and obesity status in pregnant women are related to intestinal microbiota and serum metabolic and inflammatory profiles. Clin Nutr. 2018;37(6 Pt A):1955-1966. https://doi.org/10.1016/j.clnu.2017.12.013