Aluehallintovirastot koulujen turvallisuustyön tukena

Toimivalla sidosryhmäyhteistyöllä on tärkeä rooli koulujen turvallisuustyön toteuttamisessa. Kouluilla on useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa turvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään. Aluehallintovirastot ovat kouluille, opetus- ja sivistystoimille tärkeä yhteistyökumppani, jonka tehtävänä on seurata koulujen turvallisuustyötä sekä järjestää täydennyskoulutusta opetus- ja nuorisotoimen henkilöstölle ja tarjota konsultaatiota myös turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

–Usein osallistujia kiinnostaa erityisesti hallintoon ja lainsäädäntöön liittyvä koulutus, toteavat Lounais-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Sammy Järnström ja sivistystoimen ylitarkastaja Michael Mäkelä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Aluehallintovirastot tarjoavat koulutusta myös kiusaamiseen ja häirintään puuttumisesta, pedagogiikasta ja arvioinnista. Myös turvallisuuskoulutuksiin on riittänyt mukavasti osallistujia.

Täydennyskoulutuksia tarjotaan myös oppilaan oikeusturvan edistämiseksi, joka sekin on aluehallintovirastojen vastuulla. Informaatio-ohjauksella pyritään ehkäisemään vääränlaisia menettelyjä. Koulujen kohdatessa hankalia tilanteita aluehallintovirastot tarjoavat ohjausta ja neuvontaa. Mikäli tapahtumista on aiheellista laatia sivistystoimen kantelu tai oikaisuvaatimus, aluehallintovirastot käsittelevät myös nämä.

Valvontatehtävien ja koulutuksen järjestämisen lisäksi aluehallintovirastot kokoavat yhteen opetusalan turvallisuusverkostot. Verkostojen toiminta vaihtelee eri aluehallintovirastojen välillä, mutta yhteisenä tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön edistäminen ja osaamisen jakaminen koulujen turvallisuuden edistämiseksi. Verkoston jäseninä toimii muun muassa opettajia, rehtoreita, koulujen turvallisuusvastaavia, kolmannen sektorin edustajia ja nuorisotyön toimijoita. Eräs konkreettinen esimerkki verkostojen toiminnasta on keväällä 2023 järjestetyt ruotsinkieliset opetusalan turvallisuuspäivät, joihin osallistuivat myös ONNI-hanke sekä hankkeen ruotsinkielisten pilottikoulujen rehtorit.

–Osa verkostoista toimii oppilaitoksen fyysisen turvallisuuden parissa. Tämän lisäksi on muodostettu esimerkiksi VIP-verkosto, joka keskittyy vaativan erityisen tuen oppilaisiin ja tähän liittyviin turvallisuuskysymyksiin. Verkostojen tapaamisissa keskusteluun nousee ajankohtaisia turvallisuusaiheita, ja keskustelun perusteella voidaan kartoittaa täydennyskoulutustarpeita tai pohtia esimerkiksi turvallisuustapahtuman järjestämistä, kertoo Järnström.

Ajankohtaisia turvallisuusaiheita ja -trendejä käsitellään turvallisuusverkostojen tapaamisissa, mutta muuttuva maailmantilanne näyttäytyy turvallisuustyössä ja sen kehityskohteissa kautta linjan. Pitkään haasteena koetun resurssipulan lisäksi esimerkiksi menneet pandemiavuodet ovat jättäneet jälkensä oppilaitosturvallisuuden kehittämistarpeisiin.

–Koronan jälkeisenä aikana erityisesti henkilöturvallisuuteen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet. Lasten ja nuorten pahoinvointi, yksinäisyys ja kokemus ulkopuolisuudesta herättävät huolta. Usein fyysisen ympäristön turvallisuuteen liittyvä valvonta ja puutteiden havainnointi on helpompaa, kuin esimerkiksi yksinäisyyden tai ryhmän ulkopuolelle jäämisen havaitseminen, Mäkelä huomauttaa.

Haasteista huolimatta sekä Järnström että Mäkelä näkevät koulujen turvallisuustyössä paljon positiivista. Koulut ovat Suomessa lähtökohtaisesti turvallisia ja turvallisuustyön kokonaisuus on toimiva. Erityisen ilahduttavana muutoksena Järnström nostaa esiin turvallisuusajattelun ja -keskustelun selvän lisääntymisen. Myös Mäkelä on samoilla linjoilla: turvallisuus on selvästi aiempaa enemmän esillä, sen merkitys ja moniulotteisuus tiedostetaan ja tietoa pyritään jakamaan eteenpäin.

–Turvallinen koulu on sellainen, jossa turvallisuus moniulotteisena ilmiönä on huomioitu kaiken toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, sanoo Järnström.

Mäkelä tuo keskusteluun myös henkilöresurssien riittävyyden vaikutuksen turvallisuusilmapiiriin:

–Oppilaille aikuisten läsnäolo on merkityksellistä ja luo turvallisuuden tunnetta. Siksi on tärkeää, että koulussa on paikalla riittävästi aikuisia. Yhteisönä turvallinen koulu on sellainen, jossa kaikki saavat osallistua eikä ketään jätetä yksin.