Opetusalan Turvallisuusfoorumilla palkittiin työtä ja tutkimusta oppilaitosturvallisuuden hyväksi
Suomen Palopäällystöliiton järjestämällä Opetusalan Turvallisuusfoorumilla 12.-14.4.2023 myönnettiin tunnustuspalkinnot ONNI on turvallinen koulu -hankkeen pilottikouluna toimivalle Rauman normaalikoulun lehtori Tuija Saarivirralle sekä hankkeen johtajalle, professori Eila Lindforsille. Palkintojen perusteluissa tuotiin esiin pitkäjänteistä työtä oppilaitosturvallisuuden ja sen tutkimuksen eteen, yhteistyön merkitystä sekä valmiutta jakaa paitsi vastuuta myös tietoa ja toimivia ratkaisuja koulujen turvallisuuden kehittämiseksi:
“Turun yliopiston opettajakoulutuslaitoksen professorin KT Eila Lindforsin määrätietoinen työ luo edellytykset oppilaitosturvallisuuden tutkimusperustaiselle kehittämiselle kaikille alan toimijoille. Viime vuosien aikana Lindfors on vaikuttanut useissa oppilaitosturvallisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeissa, kuten OPETURVA 1 ja 2, EDUSAFE ja tuoreimpana ONNI on turvallinen koulu -hanke. Näissä hankkeissa luotua tutkimustietoa Lindfors on aktiivisesti esitellyt lukuisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa konferensseissa, symposiumeissa ja seminaareissa.
Rauman normaalikoulun lehtori, turvallisuusvastaava Tuija Saarivirta on henkilökohtaisella panoksellaan kehittänyt koulun turvallisuuskulttuuria pitkäjännitteisesti ja systemaattisesti. Tästä osoituksena on koulun toimijalähtöinen pelastussuunnitelma, arjessa toimivat järjestyssäännöt sekä selkeä suunnitelma kurinpitokeinoihin ja kasvatuskeskusteluihin liittyvistä toimenpiteistä. Saarivirralle ominaisiin toimintatapoihin kuuluu turvallisuustiedon avoin ja monipuolinen jakaminen sekä rohkea muiden organisaatioiden mallien soveltaminen oman koulun tarpeisiin.”
Koulujen turvallisuutta kehitetään tutkimuksen ja käytännön vuoropuheluna
Koulujen turvallisuus on laaja kokonaisuus, josta voi olla haastavaa ottaa kiinni. Usein turvallisuudesta puhutaankin yksittäisten turvallisuutta edistävien tehtävien kautta. Turvallisuus on kuitenkin kokonaisuus, johon kuuluvat turvallisuuteen vaikuttavien seikkojen ennakointi, tilanteissa toimiminen, jälkihoito, turvallisuusjohtaminen, useat eri toimijat sekä laadullisesti erilaiset tasot, joiden sävyttämänä turvallisuustyötä tehdään, kertoo Lindfors. Olemme halunneet kehittää oppilaitosturvallisuudelle mallin, joka on käytännöllinen, ja josta käyvät ilmi nämä eri toimijat, tasot ja kokonaisuudet tavalla, joka puhuttelee koulujen henkilöstöä, ehkä oppilaita ja vanhempiakin, hän jatkaa.
Turvallisuustyön laajuudesta kumpuaa myös sen kehittämisen keskeisin haaste: yksittäisen henkilön vastuun tunnistaminen. On tärkeää saada jokainen yhteisön jäsen ymmärtämään vastuunsa ja panoksensa koulun turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä, Saarivirta painottaa. Tässä tutkimus- ja kehittämistyöllä on tärkeä tehtävä. Yhteiset hankkeet ja Turvallisuusfoorumin kaltaiset tapahtumat ja luovat edellytykset oppilaitosturvallisuuden tutkimuksen ja koulujen kehittämistyön vuoropuhelulle, Lindfors toteaa.
Nyt foorumillakin esitellyt havainnollistavat tutkimustulokset herättävät koulut näkemään omaa työtään uudessa valossa, kun oma työ asettuu esimerkiksi hankkeen puitteissa laajempaan kontekstiin. Siitä voi syttyä kipinä ajattelemaan, että jotain vastaavaa voisi omassakin kouluyhteisössä tehdä, Lindfors pohtii. Tällaista ideoiden kipinöintiä olemme nähneet täällä Turvallisuusfoorumillakin. Koen tämän erityisen palkitsevaksi, sillä eiväthän tutkijat tee tuottamallaan tiedolla mitään, ellei sitä sovelleta käytäntöön. Tutkimus mahdollistaa käsitteellisen puheen turvallisuusaiheista. Vähitellen käsitteet tulevat osaksi koulujen arkista puhetta turvallisuudesta. Kun aiemmin puhe on keskittynyt turvallisuuden kehittämiseksi tehtyyn työhön ja erilaisiin turvallisuusilmoitusten aiheisiin, nyt kuulemme puhetta tavoitteen asettamisesta turvallisuuskulttuurin proaktiiviselle tasolle, Lindfors kehuu.
Koulun arjessa koetellaan ja hiotaan turvallisuuden käytänteitä
Oman työnsä myötä Saarivirralla on keinoja koulun turvallisuuden kehittämiseen ja kehittämistyön seurantaan. Koulujen arjessa turvallisuuden edistämistä helpottaa, jos niihin liittyvät ydinasiat on koottu yhteen: millaisia asioita on työn alla ja tekeillä, ketkä ovat talon ensiaputaitoiset henkilöt, mitkä määräykset säätelevät mitäkin toimintaa, hän neuvoo. Pelastussuunnitelmat ovat tärkeitä, mutta usein varsin raskaita lukea. Siksi tietojen saavutettavuuteen ja ymmärrettävyyteen olisi kiinnitettävä huomiota.
Turvallisuustyöryhmän kokousmuistioon kannattaa kirjata selkeästi meneillään oleva kehittäminen ja ideointi sekä erityisesti asiasta vastaava henkilö eri sarakkeeseen. Näin jokainen löytää vastuutehtävänsä muistiosta nopeasti. Seuranta helpottuu, jos jokaiseen kokoukseen liittyy asioiden etenemisen tarkastelu esim. värikoodein, Saarivirta vinkkaa. Erilaiset yhteenvedot ja vuosikellot antavat pohjan, josta seuraavana vuonna on helppo jatkaa, eikä tieto jää vain joidenkin haltuun. Kaikilla on oltava avoin mahdollisuus tarkastella työryhmän työskentelyä. Aktiivinen tiedottaminen on osa yhteisön osallistamista ja turvallisuusasenteen luomista.
Yhdessä, yhteisön tarpeista käsin
Vaikka tunnustuspalkinnot myönnettiin Saarivirralle ja Lindforsille itselleen, kumpikin näkee tunnustuspalkinnon merkityksellisenä tehdylle työlle ja yhteisöille, jotka ovat työtä olleet tekemässä. On erityisen hienoa, kun saa toimia yhteisössä, jossa on mahdollista viedä ideoita toteutukseen ja saada siitä palautetta, Saarivirta kiittää. Keskustelun ylläpitäminen omassa kouluyhteisössä on ensisijaisen tärkeää, kuten myös jokaisen oma vastuu ottaa asioista selvää, kuunnella muita ja osallistua, hän pohtii. Kysymykset ja huomiot epäkohdista ovat parasta antia. Koulujen turvallisuustyö voi tarjota työn imua parhaimmillaan koko yhteisölle:
Meillä koulun turvallisuustyöryhmä on varmasti koulun vetovoimaisin työryhmä, Saarivirta nauraa, koska yhdessä tekeminen on hauskaa ja kaikesta opitaan yhdessä!
Vaikka paljon on tehty, ei työ oppilaitosturvallisuuden ja sen tutkimuksen edistämiseksi tunnu vähenevän – päinvastoin. Seuraavaksi työn alla ovat tutkimustulosten aukikirjoittaminen ja konferenssimatka Yhdysvaltoihin, Lindfors kertoo. Koulujen turvallisuustyö näyttäytyy erilaisena eri maissa. Turkissa koulujen turvallisuuteen vaikuttavat maanjäristykset, Yhdysvalloissa korostuvat päihteet ja kouluampumiset. Kuitenkin ymmärrys turvallisuudesta kokonaisuutena puuttuu, ja juuri sitä olemme ONNI-hankkeessa halunneet kehittää.