Pilottikoulujen onnistumisia ja haasteita turvallisuuden kehittämistyössä

ONNI-hankkeen hybriditapaamisessa maanantaina 22.5. kysyimme hankekoulujen edustajilta heidän kohtaamistaan onnistumisista ja haasteista turvallisuustyön kehittämisessä. Koulut kertoivat onnistuneensa hankkeen aikana esimerkiksi luomaan henkilökunnalle yhtenäisen käsityksen siitä, mitä turvallinen koulu tarkoittaa. Ylipäätään turvallisuuspuheen ja turvallisuusajattelun kerrottiin lisääntyneen. Tämän lisäksi on onnistuttu luomaan yhtenäiset toimintaperiaatteet ja aktivoimaan sekä henkilöstöä että oppilaita. Koettiinkin, että turvallisuuskysymykset ovat nousseet uudella tavalla esiin henkilökunnan ja oppilaiden keskuudessa, ja silmät ovat avautuneet havainnoimaan ympäristöä turvallisuuden kannalta entistä tarkemmin.  

Myös sidosryhmäyhteistyön kehitys nostettiin esiin positiivisena tuloksena: on verkostoiduttu ja tehty entistä tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen, kuten vanhempainyhdistyksen kanssa. Koulut kertoivat myös kehittäneensä turvallisuuteen liittyvää dokumentointiaan. Dokumentteja on päivitetty ja viety sähköisiin järjestelmiin takaamaan parempi saavutettavuus. Lisäksi on kyetty kasvattamaan henkilökunnan kompetenssia turvallisuusasioihin liittyen. Positiiviseksi koettiin, että esimerkiksi ensiaputaitoisten määrä on kasvanut hankkeen puitteissa käytyjen täydennyskoulutusten myötä.  

Onnistumisten lisäksi maanantain tapaamisessa kouluilla oli mahdollisuus jakaa myös osaamistaan ja hyväksi havaittuja käytänteitä muiden hankekoulujen kesken. Keskustelua käytiin muun muassa epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisystä:  

–Sen sijaan, että keskityttäisiin vain varoittelemaan ei-toivotusta toiminnasta ja sen seurauksista, on hyvä muistaa myös positiivisen palautteen voima. Oppilaille voidaan kertoa siitä, minkälaista toimintaa heiltä odotetaan tietyssä tilanteessa, ja kannustaa sitten, kun he toimivat oikein, huomauttaa hankkeen toisen ruotsinkielisen pilottikoulun, S:t Karins svenska skolan rehtori Maria Engblom.  

Koulujen turvallisuuden kehittämistyössä on koettu myös haasteita. Koulujen arki on kiireistä, ja ajanpuute koettiinkin yhdeksi keskeiseksi esteeksi turvallisuustyön kehittämiselle: yhteistä suunnitteluaikaa on kaiken muun työn ohella vaikea löytää. Kehittämistyö uhkaa jäädä pienen porukan harteille, vaikka tavoitteena on koko työyhteisön sitouttaminen. Helsingin yhteislyseon apulaisrehtori Pia Pietikäinen nostaa kuitenkin esiin tärkeän huomion turvatiimien koostamiseen liittyen:  

–Turvatiimissä kannattaa olla muitakin henkilökunnan jäseniä kuin opettajia, esimerkiksi kiinteistönhuollon edustajia.  

–Mukaan kannattaa ottaa myös koulunkäynnin ohjaajia. He ovat tekemisissä fyysisen turvallisuuden kanssa päivittäin, ONNI-hankkeen kehityspäällikkö Tuomo Myllö lisää.  

Ajanpuutteen lisäksi tekniset ongelmat ovat asettaneet kehittämistyölle haasteensa. Kouluissa on vanhentunutta laitekantaa ja päivitystarpeita rakenteellisen turvallisuuden puolella: olisi tarvetta väistötilalle, uudelle hälytysjärjestelmälle ja kameravalvonnan lisäämiselle. Monien korjattavien asioiden löytyminen saattaa tuntua uuvuttavalta, ja koulujen toiminnasta riipppumaton prosessien etenemisen hitaus turhauttaa. Koulut ovat itse kuitenkin tunnistaneet kohdattujen haasteiden juurisyyksi muun muassa kiireisen arjen. Turvallisuusasioille tulisi olla mahdollisuus kalenteroida suunnitteluaikaa säännöllisesti.