Yksin asuvat voivat muita huonommin

Yksin asuvat ovat muita useammin pienituloisia, työttöminä ja toimeentulotuen asiakkaita. He ovat myös tyytymättömämpiä elämäänsä kuin muut.

Yksin asuvat voivat monella mittarilla arvioituna huonommin kuin muut suomalaiset. He ovat muita useammin pienituloisia ja harvemmin suurituloisia. Lisäksi he ovat muita matalammin koulutettuja ja useammin työvoiman ulkopuolella.

Yksin asuvista 9,2 % on saanut viimeisen vuoden aikana toimeentulotukea, kun taas koko väestöstä osuus on 5,8 %. Yksin asuvien keskimääräistä matalampi tulotaso selittyy osittain sillä, että heidän joukossaan on paljon eläkeläisiä ja opiskelijoita.

– Yksin asuvat ovat haavoittuvassa asemassa sosiaalisten ja taloudellisten riskien edessä. Esimerkiksi työttömyys vaikuttaa yksin asuvan toimeentuloon voimakkaammin kuin useamman henkilön kotitalouteen. Sosiaaliturvan riittävyyttä pitäisikin arvioida eri kotitaloustyyppien mukaan, sanoo professori Mikko Niemelä Turun yliopistosta.

Työtön yksin asuva mies kaikkein tyytymättömin elämäänsä

Perherakenteella on selvä yhteys myös koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa suomalaiset kertovat olevansa keskimäärin varsin tyytyväisiä elämäänsä: asteikolla 0–10 vastausten keskiarvo on 8,17. Yksin asuvat (keskiarvo 7,89) ja yksinhuoltajat (7,76) ovat tyytymättömämpiä elämäänsä kuin lapsettomat pariskunnat (8,32) tai kahden huoltajan lapsiperheet (8,37).

Kaikkein tyytymättömimpiä elämäänsä ovat yksin asuvat, 30–45-vuotiaat, työttömät ja pienituloiset miehet. Ylipäätään miehet ovat tyytymättömämpiä elämäänsä kuin naiset.

– Perherakenteiden merkitys hyvinvointiin pitää ottaa sosiaali- ja terveyspolitiikassa huomioon laaja-alaisesti. Yksin asuvien sosiaalisen osallisuuden parantaminen vaatii sekä kunnilta että esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöiltä sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä. Niitä ovat esimerkiksi kuntien kuntouttava työtoiminta ja työllisyyskoulutukset, Niemelä sanoo.

Yksin asuminen yleistyy

Yksin asuminen on Suomessa yleistynyt viime vuosikymmeninä. Vuonna 2016 kotitalouksista 42,6 % oli yhden hengen asuntokuntia. Yksin asuminen on lisääntynyt etenkin työikäisillä miehillä ja ikääntyneillä. Yksin asuminen on yleisintä alle 30-vuotiailla ja yli 60-vuotiailla.

Tulokset perustuvat vuoden 2016 touko–kesäkuussa kerättyyn kyselytutkimusaineistoon, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä hyvinvoinnistaan ja yhteiskunnallisesta tilanteestaan. Aineisto edustaa 18–79-vuotiaita suomenkielisiä mannersuomalaisia.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.

Lisätietoja

professori Mikko Niemelä, Turun yliopisto, puh. 040 513 3669, mikko.niemela@utu.fi
tutkimusavustaja Antti Kähäri, Turun yliopisto, akakah@utu.fi
tutkimusavustaja Laura Sistonen, Turun yliopisto, lakasis@utu.fi

TITA Policy Brief 5/2017: Yksin asuvat voivat muita huonommin

6.9.2017