Teemaseminaari 2018
SOSIAALINEN ERIARVOISUUS
Turun yliopisto, sosiologia, Kevät 2018.
TITA ja Turun yliopiston sosiologian oppiaine järjestivät keväällä 2018 sosiaalista eriarvoisuutta käsittelevän opintojakson Mikko Niemelän ohjastamana. Seminaarityöskentelynä toteutetulle opintojaksolle osallistui oppiaineen maisterivaiheen opiskelijoita.
Työelämän valmiuksia vahvasti painottavan opintojakson tavoitteena oli tiedon tuottamisen lisäksi ymmärtää vuorovaikutuksen ja viestinnän korostunutta merkitystä nykytyöelämässä. Jaksolla opiskelijat syventyivät sosiaalisen eriarvoisuuden erilaisia muotoja tarkastelevaan tutkimustietoon. Opiskelijat tekivät erilaisia teoreettista ja metodologista tietotaitoa soveltavia tehtäviä. Eriarvoisuutta koskevan tutkimustiedon pohjalta opiskelijat pääsivät myös oma-aloitteisesti ideoimaan, toteuttamaan ja tuottamaan erilaisia tiedon popularisoinnin tapoja. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat kirja-arvosteluja viimeaikaisista populaareista tiedekirjoista.
Opiskelijoiden tuotoksista muodostui varsin monipuolinen ja innovatiivinen sato.
Tutustu opiskelijoiden tuotoksiin alta:
Sosiaalisen eriarvoisuuden muodot
Eriarvoisuutta koskevan tiedon popularisoinnit
______________________________________________________________________________________________________
SOSIAALISEN ERIARVOISUUDEN MUODOT
Opiskelijat valitsivat jonkin itseään kiinnostavan sosiaalisen eriarvoisuuden muodon ja kirjoittivat aiheesta yksin tai parityönä laajan esseen. Lopuksi opiskelijat muodostivat esseistä tiivistelmät joko postereina tai policy briefeinä. Katso alta tiivistelmät (klikkaa kuva postereista suuremmaksi).
Naisten syrjintä rekrytointiprosessissa
Tekijä: Iris Ridanpää
Millä tavoin sukupuolten välinen eriarvoisuus ilmenee rekrytointiprosesseissa? Problematiikan ytimessä on mm. naisten kohtaama seksismi horisontaalisesti ja vertikaalisesti segregoituneilla työmarkkinnoilla. Seksismi ilmenee usein esimerkiksi erilaisiin ammattiasemiin pääsemisessä, työsuhteiden pituudessa sekä organisaatioiden informaaleissa käytänteissä. Myös käsitykset naisten hoivavastuusta ovat edelleen juurtuneet tiukasti kulttuuriimme, mikä varjostaa ns. ihannetyöntekijän normiin kuuluvien ehtojen täyttämistä.
_________________________________________________
Ulkonäön merkitys työelämässä
Tekijä: Jannika Haavisto
Kiinnostus ulkonäköön perustuvaan syrjintään työelämässä on vahvistunut 2000-luvulla. Bourdieun pääomateoriaa mukaillen on alettu puhua ns. ulkonäköpääomasta. Useiden tutkimusten mukaan erilaisilla ulkonäkötekijöillä on kokonaisvaltaisia vaikutuksia yksilön mahdollisuuksiin menestyä työelämässä ja sen välityksellä myös muuhun elämään. Työelämän sukupuolittuneiden rakenteiden siivittämänä ulkonäkövaatimukset kohdistuvat erityisesti naisiin.
_________________________________________________
Maksuttoman koulutuksen kustannukset
Tekijät: Kaisa Kelloniemi & Laura Heiskala
Sosiaalinen liikkuvuus on Suomessa lisääntynyt, mutta siitä huolimata arvostusta nauttiva koulutusjärjestelmälle pitää sisällään rakenteellista eriarvoisuutta. Mahdollisuuksien tasa-arvoon perustuva koulutus on näennäisesti maksutonta, mutta onko asia todellisuudessa niin yksinkertainen? Katsauksessa valotetaan, millä tavoin koulujärjestelmän erilaiset formaalit ja informaalit käytänteet näyttäytyvät eri sosioekonomisista taustoista tuleville lapsille ja nuorille. Kirjoista, luokkaretkistä tai vaikkapa koulukuvista muodostuu usein varsin erilaisia menoeriä eri perhetaustojen näkökulmista.
_________________________________________________
Työttömyys ja terveyden eriarvoisuus Suomessa
Tekijä: Vesa-Matti Paasivaara
Katsauksessa tarkastellaan, millä tavoin työttömyyden ja terveyden välinen suhde näyttäytyy Suomessa. Aihe on problemaattinen mm. valikoitumisen dilemman vuoksi. Tutkimuskentällä vallitsee kuitenkin varsin vahva konsensus työttömyyden ja terveyden välisisestä suhteesta: työttömät voivat selvästi huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Tulokset ovat samansuuntaiset, mitattiinpa terveyttä objektiivisilla tai subjektiivisilla osoittimilla. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, millä tavoin työttömien terveyttä ja terveyspalveluita voidaan edistää?
_________________________________________________
Jakamistalous vai välitystalous – uhkat, mahdollisuudet ja eriarvoisuus
Tekijä: Jenni Saarenketo
Jakamis-, välitys- ja keikkatalouden näkyvyys ja suosio on ollut nousussa tultaessa 2010-luvulle. Niiltä on odotettu paljon niin talouskasvun, työn ja ansaitsemisen kuin kestävän kehityksen ja sosiaalisten suhteidenkin kentälle. Käsitteistö on usein harhaanjohtavaa tai vakiintumatonta: jakamistaloudella voidaan tarkoittaa vaikka satunnaista tuntityötä tai naapuruston koiranlenkitysrinkiä. Glorifioidun julkisivun alle tämä “mahdollisuuksien mahdollistaja” kätkee monenlaista problematiikkaa. Sovelluksissa välitettävää työtä leimaavat usein epävarmuus ja pätkittäisyys, ulkoistukset ja nollatuntisopimukset. Jakamis- tai keikkatalous eivät ole päässeet vapaaksi niistä taloudellista eriarvoisuutta tuottavista tai etniseen syrjintään liittyvistä ilmiöistä, jotka muutenkin taloudessa ja työmarkkinoilla ovat olemassa.
_________________________________________________
Suomalaisten yksinäisyys
Tekijä: Markus Laaninen
Sosiaalitieteellinen kiinnostus suomalaisten yksinäisyyttä kohtaan on kasvanut 2000-luvulle tultaessa. Yksinäisyys ei kuitenkaan jakaudu väestössä tasaisesti, vaikka yksinäisiä onkin kaikissa väestöryhmissä. Yksinäisyys on yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin kuten koulutukseen, pääasialliseen toimintaan sekä ikään. Se on myös yleisempää esimerkiksi työttömillä sekä terveytensä huonommaksi kokevilla. Yksinäisyydellä on havaittu olevan monenlaisia negatiivisia seurauksia.
_________________________________________________
Etninen syrjintä
Tekijä: Riina Malin
Etninen syrjintä on puhuttanut paljon viime aikoina mm. etnisen profiloinnin tiimoilta. Etninen syrjintä ilmenee usein toimintana, jossa yksilöä tai ryhmää kohdellaan epäoikeidenmukaisesti johtuen heidän taustastaan, kulttuuristaan, tai äidinkielestään. Etninen syrjinä on vakavasti kielletty mm. yhdenvertaisuuslaissa, mutta syrjintää esiintyy usein huomaamattomasti ja monitulkintaisesti etenkin institutionaalisella tasolla. Syrjintää voi esiintyä esimerkiksi rekrytointitilanteissa, joissa etninen tausta voi vaikuttaa rekrytoijan käyttäytäytymiseen.
_________________________________________________
Ikääntyneiden kokema eriarvoisuus hoivapalveluissa
Tekijä: Kiira Järvisilta
PDF: Kiira Järvisilta policy brief
_________________________________________________
Vanhempien ero eriarvoisuuden muotona
Tekijä: Saana Rantanen
Ero on usein shokki, jonka seuraukset koskettavat vanhempia eri tavoin. Katsauksen fokuksessa on erityisesti taloudellinen eriarvoisuus. Tutkimusten mukaan erityisen haavoittuvaisen riskiryhmän muodostavat eronneet naiset, joilla on lapsia. Eronneet äidit joutuvat kärsimään usein eniten eron negatiivisista taloudellisista seuraamuksista. Kattavaan kirjallisuuskatsaukseen perustuvassa policy briefissä tähdennetään mm. perhepolitiikan roolia niillä osa-alueita, joilla vanhempien menojen tasapuolista jakautumista voidaan institutionaalisesti edistää.
PDF: Saana Rantanen policy brief
______________________________________________________________________________________________________
ERIARVOISUUTTA KOSKEVAN TIEDON POPULARISOINNIT
Eriarvoisuuden muotoihin perhetymisen pohjalta opiskelijat ideoivat, suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia tiedon popularisoinnin tapoja. Tutustu alta innovatiivisiin tuotoksiin.
”Arjen Aristoteles” – eriarvoisuuden tutkimusta popularisoiva mediakokonaisuus
Tekijät: Vesa-Matti Paasivaara & Markus Laaninen
Arjen Aristoteles on sosiaalitieteellistä eriarvoisuuden tutkimusta popularisoiva mediakokonaisuus. Kokonaisuuden alustana toimivat internetsivut ja sosiaalisen median kanavat. Pääasiallisena tutkimustietoa popularisoivana materiaalina toimivat lyhyet, hieman huumorilla maustetut videot, joissa päähenkilö pohtii erilaisia eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja selvittää niitä haastattelemalla aiheita tutkivia tutkijoita. Tavoitteena on tuoda tuoreinta sosiaalitieteellistä tutkimustietoa niin kansalaisten, opiskelijoiden, tutkijoiden kuin päättäjien ulottuville helppoon muotoon puettuna ja kansankielelle käännettynä. Sosiaalinen media tarjoaa puolestaan mahdollisuuksia esimerkiksi vuorovaikutukselliseen keskusteluun. Sivustolla on mahdollisuus jatkossa tutustua myös tarkemmin kohteina oleviin tutkimusartikkeleihin.
Tutustu sivustoon ja videoihin täällä
_________________________________________________
Koulutuksen eriarvoisuus: Twitter tutkimustiedon popularisoinnin välineenä
Tekijät: Kaisa Kelloniemi & Laura Heiskala
Popularisoinnin kohteena on tutkimustieto koulutuksen kustannuksiin liittyvästä eriarvoisuudesta. Maksuttoman koulutuksen käsitys saa uuden näkökulman, kun tarkastellaan koulutuksen arkipäivän toimintakulttuuria ja esimerkiksi materiaalihankintojen kuluja. Tekijät suunnittelivat tiiviin ja informatiivisen kuvasarjan, jota jaettiin Twitterissä. Kuvasarjassa seurataan kahta koululaista ja havainnollistetaan, millä tavoin koulunkäyntiin liittyvät maksut realisoituvat perhetaustoiltaan erilaisten koululaisten arjessa. Twitterissä jaettavan kuvasarjan hyötynä on mm. mahdollisuus suuren yleisön tavoittamiseen nopeasti.
_________________________________________________
“Apua työnhakuun” -internetsivusto ja Instagram-profiili
Tekijät: Iris Ridanpää & Jannika Haavisto
Työnhaku voidaan nähdä kilpailun kenttänä, johon kätkeytyy usein myös erilaisia eriarvoisuuden ilmentymiä. Tekijät perustivat asian tiimoilta “Apua työnhakuun” – internetsivuston ja Instagram-profiilin. Sivustolla kootaan yhteen tuoreisiin tutkimuksiin perustuvia työnhakuneuvoja. Instagram on puolestaan nykyisin merkittävä sosiaalisen median kanava, jolla on helppo tavoittaa tehokkaasti kohderyhmät: työnhakijat, erityisesti opiskelijat ja korkeakoulusta valmistuneet. Instagramin avulla seuraajat voidaan myös helposti ohjata internetsivuilta löytyvän tutkimustiedon äärelle.
_________________________________________________
Eroperheiden arkea helpottava mobiilisovellus: ”MyFamily”
Suunnittelussa mukana: Saana Rantanen
Perherakenteiden muutokset ja uudet vanhemmuuden haasteet ovat olleet viime aikoina poliittisella agendalla. Uusille, vanhemmuutta ja lasten etua korostaville, välineille on tilausta. Saana Rantanen osallistui Uuden Vanhemmuuden Alku -innovaatiopajan asiantuntijaryhmään tutkimustietoa tuottavana ja välittävänä toimijana. Innovaatiopajassa ideoitiin ja suunniteltiin digitalisaation mahdollistavia lapsikeskeisiä apuvälineitä eroperheille. Tuloksena syntyi mm. MyFamily – mobiilisovellus. Monipuolinen sovellus mahdollistaa erotilanteissa ja eron jälkeen sujuvan viestinnän arjen haasteissa. Erilaisiin tarpeisiin mukautuvan sovelluksen avulla perheet voivat edistää esimerkiksi taloudellisten menojen tasapuolista jakaantumista vanhempien kesken.
_________________________________________________
Nuorten kokema syrjintä Suomessa: sisällöntuotantoa “Syrjinnästä vapaa alue”-kampanjalle
Tekijä: Riina Malin
Nuorten kokema syrjintä Suomessa on melko yleistä: vuoden 2014 Eurobarometrin mukaan jopa yli puolet 15–29-vuotiaista nuorista on kokenut erilaista syrjintää elämänsä aikana. Riina Malin suunnitteli tutkimustietoon perustuvan nettikirjoituksen julkaistavaksi Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilla Syrjinnästä vapaa-alue -kampanjan yhteydessä. Ytimekkään nettikirjoituksen tavoitteena on ohjata nuoria syrjintää koskevan tutkimustiedon äärelle. Sen avulla nuoret voivat tunnistaa paremmin lähipiirissään mahdollisesti esiintyvän syrjinnän ja puuttua siihen.
_________________________________________________
Ajatuksia hoivasta: Podcast ikääntymisestä, hoivasta ja eriarvoisuudesta
Tekijä: Kiira Järvisilta
Kiira Järvisillan suunnittelemassa popularisoinnissa keskitytään ikääntyneiden hoivapalveluissa ilmenevään eriarvoisuuteen. Popularisoinnin ideana on podcast-sarja, joka voisi ideaalitilanteessa olla radio-ohjelma esimerkiksi Yleisradiolla. Radion avulla on helppo tavoittaa suuri yleisö. Erityisesti ikääntyneiden kohdalla sitä voidaan pitää merkittävänä kanavana. Podcastin eri jaksoissa käsitellään erilaisia hoivapalveluissa esiintyviä eriarvoisuuden muotoja. Kunkin jakson runko koostuisi johdatuksesta aiheeseen ”tosi elämän” kertomuksilla ikääntyneiden kokemasta eriarvoisuudesta. Ohjelma jatkuisi asiantuntijavieraan haastattelulla, jossa teemaan syvennytään tieteellisestä näkökulmasta. Lopuksi ohjelma päättyisi asiantuntijahaastattelun perusteella tehtyyn yhteenvetoon sisältäen esimerkiksi lukuvinkkejä.
_________________________________________________
”Varo Juotikasta! Matkaopas muuttuville työmarkkinoille” -sivusto
Tekijä: Jenni Saaarenketo
Jenni Saarenketo ideoi ”Varo Juotikasta! Matkaopas muuttuville työmarkkinoille” – internetsivuston. Sivusto toimisi työelämän aiheista kiinnostuneita, tieteellistä tietoa tuottavia tahoja yhteen kokoavana foorumina, joka tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa työelämän ja talouden ilmiöistä. Sivuston kohderyhmä olisi suuri yleisö, mutta erityisesti työntekijät ja työnhakijat.
Sivusto tarjoaisi erityyppisiä sisältöjä, kuten uutisia, tutkimustiivistelmiä ja eri aiheita syvällisemmin avaavia lukuvinkkejä sekä käytännön tietopaketteja konkreettisia työelämätarpeita varten. Sivustolla toimisi myös oma blogi-pohjainen osionsa: Päivystävä sosiologi selvittää -otsikon alla nähtäisiin valittuja aiheita informatiivisesti ja kriittisesti tarkastelevia lyhytvideoiden teemasarjoja. Videoissa nostetaan esiin ajankohtaisia kysymyksiä ja niihin liittyvän argumentaation pääkohtia. Oheisella videolla esitellään vielä sivustoa sekä sen Päivystävä sosiologi selvittää -osiota.
______________________________________________________________________________________________________
KIRJA-ARVOSTELUT
Opiskelijoiden kirjoittamat kirja-arvostelut ovat tällä hetkellä suomalaisen tieteellisen aikakauslehden toimituksessa arvioitavana. Julkaisemme arvostelut sen jälkeen, kun ne ovat julkaistu kyseisessä aikakauslehdessä.
Saana Rantasen kirja-arvostelu ei teoksen julkaisuvuoden vuoksi lähetetty aikakauslehden toimitukseen.
Lue Saanan arvostelu täältä: Saana_Rantanen_kirja_arvostelu