Suomalaista johtajuutta parhaimmillaan

Vaatiiko johtajana menestyminen synnynnäistä lahjakkuutta?

Kapteeni, johtaja, päällikkö, valmentaja, tiiminvetäjä. Titteleitä on monia, mutta tavoite on yleensä sama. Tavoite johtaa oma joukkue menestykseen. Viime päivinä olemme saaneet etuoikeuden todistaa suomalaista urheiluhistoriaa, kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa kotikisoissa 2022. Samalla olemme saaneet todistaa sitä, minkälaisiin tuloksiin johtajuus ja yhteisen tavoitteen puolesta tekeminen voivat parhaimmillaan johtaa. Tällaisiin tuloksiin ei päästä ilman hyvää johtajuutta – hyviä tiiminjohtajia, kapteeneja tai valmentajia. Samalla tarvitaan myös strategiaa, harjoittelua, suunnittelua, yhteistyötä ja valmistautumista. Hyvät johtajat saavat aikaan hyviä tuloksia ja pitävät huolta tiimin hyvinvoinnista.

Joku voi olla sitä mieltä, että hyvä johtajuus on synnynnäistä, tai ettei sitä voisi harjoittelemalla oppia. Omia johtamistaitoja ja johtajuuttaan voi kuitenkin kehittää esimerkiksi keskustelemalla, ennakoimalla tai omaksumalla uutta tietoja tai uusia työkaluja työskentelyyn.

Lahjakkuus- ja neroustutkimuksista tiedämme, että menestymisen taustalla on yleensä perinnöllisten tekijöiden sijaan ankaraa ja pitkäaikaista harjoittelua ja omistautumista. Lahjakkaan ihmisen maineen voi yleensä lunastaa saavutuksilla tai omalla luomisvoimallaan ennemmin kuin pelkillä synnynnisillä ominaisuuksilla. Vaikka lahjakkuus olisikin osittain perinnöllistä, (ks. Howard Gardnerin moniälykkyysteoria) useimpia lahjakkuuksia yhdistää kuitenkin ahkera taitojen opettelu sekä työlleen täydellisesti omistautuminen. Omistautumista, opettelua, määrätietoisuutta – monet nerot tunnetaan siitä, että he ovat osanneet keskittyä käsillä olleeseen ongelmaan täydellisesti ja pitkäaikaisesti. (Howe, Michael J.A. 2002.)

Vaikka luontaista lahjakkuutta jossain asiassa pidetäänkin nerouden ja luovuuden edellytyksenä, lahjakkuus on kuitenkin vain potentiaalia, eikä lahjakkaasta ihmisestä välttämättä koskaan tule saavutuksistaan tunnettua ihmistä. Lahjakkuuden kehittäminen taidoksi vaatii siis pitkäaikaista harjoittelua. (Csíkszentmihályi, Mihály 2002).

Myöskään hyväksi johtajaksi ei tarvitse syntyä. Sitä voi harjoitella ja siinä voi kehittyä. Oppi voi tulla montaa eri reittiä. Omien tietojen ja taitojen kehittäminen koulutuksen kautta on yksi niistä. Itsensä kehittäminen kannattaa aina.

Lähteet

Howe, Michael J. A. (toim. Kazdin, Alan E.): ”Genius”, Encyclopedia of Psychology, s. 467–469. Oxford University Press, 2000.

Csíkszentmihályi, Mihály (toim. Kazdin, Alan E.): ”Talent”, Encyclopedia of Psychology, s. osa 8, s. 4–6. Oxford University Press, 2000.