Mitä on hyvä johtajuus? Mitä johtajalta vaaditaan tulevaisuudessa?

TSE exe 40 vuotta
Juhlavuoden haastattelu

Mitä on hyvä johtajuus? Mitä johtajalta vaaditaan nyt ja tulevaisuudessa? Onko hyvä johtajuus luontainen ominaisuus vai kyky jonka voi oppia? Haastattelimme TSE exen yksikön johtajaa Ulla Heinosta näistä tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista.

TSE exe on Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa toimiva johtamiskoulutusyksikkö, joka tarjoaa yrityksien edustajille sekä yksityishenkilöille johtamiskoulutuksia Suomessa ja kansainvälisesti. Johtamiskoulutus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Ulla Heinonen on tullut mukaan TSE exen toimintaan 2015 ja toiminut siitä asti yksikön johtajana. 

Kysyimme yksikön johtajalta mihin johtamiskoulutusyksikköjä tarvitaan ja miksi olemme olemassa?

Syy miksi täydennyskoulutuksia alettiin alun perin järjestää oli se, että Suomessa ei ollut kuin tutkintokoulutuksia, jotka valmistavat ammattiin. Suomessa ei ollut tarjolla organisaatiota, joka kouluttaisi työelämässä olevia jotka halusivat edelleen oppia ja kehittyä. Täydennyskoulutukselle ei aikaisemmin ollut omaa paikkaa. Oli olemassa yksittäisiä konsulttitoimistoja. Yliopiston osaaminen on paljon laajempaa kuin yksittäisen ihmisen tai konsulttitoimiston tai kouluttajan osaaminen.

Turun yliopistossa on monitieteinen yliopisto, jolloin yhdistämme monenlaista tietoa yhden ilmiön ympäriltä. Sitä kautta niitä oivalluksia, virikkeitä ja mahdollisuuksia uuden oppimiselle tulee runsaasti enemmän.

 Mikä on TSE exen rooli Turun yliopistossa? Millaisena toimijana TSE exen rooli näyttäytyy yliopistossa?

TSE exe on ikään kuin yhdistävä tai rakentava silta tieteellisen tutkimusorganisaation ja yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmansien toimijoiden välillä. Olemme akateemisen maailman ja työelämän välinen linkki. Toimintamme ydin on ylläpitää yliopiston suhdetta yhteiskuntaan ja yritysmaailmaan. Liike-elämä ja yrityselämä toimivat paremmin kun saadaan uutta tutkittua tietoa käytännön osaamisen tueksi. Johtamiskoulutus ja esimiesvalmennus on erityisesti jatkuvaa oppimista ja elinikäistä oppimista, joista nykypäivänä puhutaan paljon. Uusi tieto kytketään omaan käytännön työhön ja se tulee heti koko organisaation hyödyksi. Puhumme TSE exessä kolmikantaisesta oppimisesta, jossa kehittyvät oma johtajuus, oma työ sekä oma organisaatio.

Minkälaisia koulutuksia tarjoamme ja kenelle?

Tarjoamme koulutuksia pääosin ylimmälle johdolle ja keskijohdolle, mutta myöskin esimiestasolle. Koulutuksemme ovat täydennyskoulutusta ja johtamiskoulutusta kaikille liiketoiminnan osaamisalueille. Olennaista on oman johtamisen kehittyminen ja itsensä kehittäminen omalla johtajuuden 

polulla. Kaikki liittyy liiketoiminnan kehittämiseen ja henkilökohtaiseen johtamisen kasvuun.

Miksi organisaatiot lähettävät ihmisiä johtamiskoulutukseen?

Jos ei koskaan saa mitään niin ei voi antaakaan. Aina tarvitaan uusia työkaluja johtamisen haasteisiin ja organisaation menestyksen takaamiseksi. Siihen on useita syitä miksi yritykset lähettävät henkilöitä meille. Yksi yleinen syy voi olla esimerkiksi sellainen, että organisaatioon on tulossa isompi muutos tai uusi yrityksen kehitykseen tai tulevaisuuteen liittyvä asia tai haaste. Jos organisaatio haluaa esimerkiksi saavuttaa kasvua, mutta siihen ei ole työkaluja niin me tarjoamme juuri niitä työkaluja siihen uuteen kasvuun.

Monet yritykset tarvitsevat tukea esimerkiksi strategian jalkauttamiseen, strategian kehittämiseen, muutosjohtamiseen, toimeenpanemiseen tai henkilöstöjohtamiseen. Juuri näihin johtamiskoulutuksesta saa työkaluja. Organisaatioon saattaa esimerkiksi olla tulossa joku iso muutos tai tulevaisuuteen liittyvä haaste, johon halutaan työkaluja. Tai sitten tukea tarvitaan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen tai osaamistason nostamiseen.

Mitä haasteita johtajat kohtaavat yhteiskunnallisen tilanteen vallitessa?

Monissa organisaatioissa on tietenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyviä taloudellisia haasteita. Lisäksi kaikkia yrityksiä ja toimijoita koskevat turvattomuuden ja epävarmuuden lisääntymiseen liittyvät haasteet jotka tarkoittavat sitä, että esimiehillä ja johtajilla täytyy olla entistä pa

remmat kyvyt johtaa arjen kriiseissä omia joukkojaan niin, että työn tekemisen tila saadaan säilytettyä. Johtajan on huolehdittava siitä, että kaikilla työntekijöillä on rauhallinen mieli ja ajatus siitä, että selviämme tästä yhdessä. Mielestäni siihen tarvitaan tällä hetkellä työkaluja. Siihen miten johtajana ja esimiehenä pystytään luomaan rauha sinne työarkeen. Työn on kuitenkin jatkuttava.

Mikä sinun mielestäsi tekee hyvän johtajan?

Hyvä johtajuus on niin moninaista, että on vaikeaa nimetä yksittäisiä asioita. Hyvä johtaja on valmis jatkuvasti kehittymään ja olemaan utelias. Aidosti välittävä johtaja myös välittää ympärillään olevista asioista ja ihmisistä.  Lisäksi ominaisuudet kuten oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, helposti lähestyttävyys sekä inhimilliset kohtaamisen taidot ovat mielestäni tärkeitä.

Lisäksi empatiakyvyt, jämäkkyys, päämäärätietoisuus ovat tärkeitä, ja se, että luo uskoa yhteiseen tekemiseen ja hyvään tulevaisuuteen.

Miten johtamiskoulutus vahvistaa tällaisia ominaisuuksia?

Ohjelmiimme on rakennettu henkilökohtainen johtamisen kehittymisen polku, joka tarkoittaa sitä, että oppimiseen on liitetty vahvasti itsereflektointia. Kun oppii reflektoimaan itseään, silloin oppii myös tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Mitä paremmin tuntee itsensä sitä paremmin pystyy ymmärtämään ja johtamaan ympärillä olevia ihmisiä ja tilanteita. Esimerkkinä voisi olla esimerkiksi se, että tunnistaa jonkun tilanteen, jossa yleensä reagoi tietyllä tavalla, mutta se ei välttämättä johda hyvään lopputulokseen. Seuraavalla kerralla onkin työkaluja toimia tilanteessa toisella tavalla ja viedä asia onnistuneesti maaliin.

Pidemmissä ohjelmissamme polku on moniportainen ja niissä on monenlaisia työkaluja ja tukitoimia. Prosessi on meillä itseasiassa hyvin laaja ja syväluotaava ja meillä on panostettu siihen paljon.

Mitä sanoisit johtajalle, joka kokee, ettei tarvitse johtamiskoulutusta?

Jos joku kokee, ettei tarvitse johtamiskoulutusta, niin se on aika vaarallinen ajatus, jos kokee osaavansa jo kaiken.

 Mitä ajattelet luontaisesta johtajuudesta?

Uskon kyllä siihen, että on luontaisia johtajia. Kun olen esimerkiksi kuullut ihmisten tarinoita ja urapolkuja niin monilla johtajuus on näkynyt jo hiekkalaatikolla. Kuitenkin kun tullaan siihen, että ei ole niitä työkaluja niin ei sillä hiekkalapiolla ihan hirveän pitkälle pääse.

Sanon usein, että ihmisten johtaminen ei ole rakettitiedettä. Se on paljon mielenkiintoisempaa ja monipuolisempaa. En ole vielä tavannut henkilöä, joka olisi niin upea luontainen johtaja, että tulisi toimeen ilman työkaluja. Ja vaikka tulisikin toimeen ilman työkaluja niin koulutuksen luomilla työkaluilla on paljon helpompi selvitä arjesta ja jää energiaa johonkin muuhunkin. On eri asia tulla toimeen ja sinnitellä kuin kasvaa ja menestyä. Kun työkalut ovat kunnossa niin aikaa jää muuhunkin kun työhön.

Jos työkaluja ei ole niin pahin skenaario on se, että organisaatiolla alkaa mennä huonosti. Työkalujen puute näkyy kyllä organisaation menestyksessä. Hyvä johtaminen tuo euroja tulokseen. Yleensä silloin on myös hyvä työhyvinvointi ja se näkyy yleensä myös tuloksessa.

Vaikka olisit työurasi viimeisillä kuukausilla. Nyt kun ajatellaan paljon työurien pidentämistä. Sellainen henkilö, joka on ajatellut jäävänsä eläkkeelle ja tuleekin johtamiskoulutukseen saattakin käydä niin, että kokee yllättäen, että onkin vielä paljon annettavaa ja toteutettavaa. Sehän on aika surullista, että ihmiset lähtevät juuri siinä vaiheessa kun heillä olisi paljon annettavaa. Kun suuret ikäluokat poistuvat organisaatioista niin meiltä lähtee valtava määrä tietoa heidän mukanaan organisaatioista. Olisi loistavaa jos henkilö esimerkiksi siinä vaiheessa kun on 5 vuotta eläköitymiseen niin innostuisi kouluttautumaan ja hankkimaan itselleen lisää työkaluja johtamiseen. Uskon, että silloin saisimme myös työurat pidentymään ja ihmiset saattaisivat saada täysin uutta vauhtia johtamistyöhönsä. Joskus on käynyt niin, ettei henkilö olekaan enää halunnut jäädä eläkkeelle koulutuksen jälkeen vaan on kokenut, että on vielä paljon annettavaa.

Mikä yllättää koulutuksiin osallistujat?

Osaajilla ei välttämättä ole ollut odotuksia koulutuksesta. Kun osallistujat tulevat koulutukseen ja saavat osaajien yhteisön kautta vertaistukea, kuulevat muiden johtamiskokemuksia ja saavat kouluttajiemme osaamisen pääomaa itselleen niin he yllättyvät siitä, että esimerkiksi aika arjessa lisääntyy kun heillä on uusia työkaluja työhönsä joilla ratkaista ongelmia tai sparrailukavereita haastaviin tilanteisiin. Moni pelkää sitä, että miten selviää työstä ja koulutuksesta samaan aikaan, mutta yllättyvätkin siitä, kuinka paljon eväitä koulutuksesta saa omaan arjen työelämään. Todella moni osallistujistamme on harmitellut, että jos olisi tullut aikaisemmin koulutukseen niin moni ongelma olisi jäänyt tulematta tai ratkennut alkutekijöihinsä. Sitä kuulee kyllä paljon.

Mikä erottaa Turun yliopiston johtamiskoulutuksen muista johtamiskoulutustuottajista?

Johtajien osaaminen vaatii yhä enemmän monitieteistä ja monialaista osaamista ja näkökulmaa sekä ilmiöiden ymmärtämistä ja hallitsemista. Tuntemus käsillä oleviin haasteisiin pitää olla kunnossa. Turun yliopisto on ainutlaatuinen, sillä meillä on kahdeksan eri tiedekuntaa ja pystymme etsimään työkaluja ja osaamista nostavia tietoaineksia johtamisen haasteisiin monialaisesti. Turun yliopistolla on lisäksi erittäin laajat asiantuntijaverkostot kansallisesti ja kansainvälisesti.

Monipuolisuus on usein syy miksi asiakkaat valitsevat juuri Turun yliopiston johtamiskoulutuksen. Pystymme avaamaan asiakkaidemme silmät näkemään ilmiöt koko niiden laajuudessaan.

Miksi johtamisen kehittäminen on sinulle tärkeää?

Uskon vahvasti johtajan merkittävään asemaan hyvän ilmapiirin luomisessa ja rakentamisessa. Jos on hyvää johtajuutta niin on hyviä työyhteisöjä. Jos taas on hyviä työyhteisöjä niin on myös hyviä vapaa-ajan yhteisöjä. Ihminen viettää työssä suurimman osan valveillaolostaan usein enemmän kuin kotona. Jos työelämä ei ole sellaista missä voidaan hyvin ja ollaan motivoituneita niin ei silloin jakseta vapaa-ajallakaan huolehtia itsestään tai perheestään. Hyvällä johtajuudella on valtavan merkittävä vaikutus koko meidän yhteiskuntaamme ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Ei ole yhdentekevää millaisia johtajia maailmassa on ja millaisia johtajia valitaan. Jos meillä ei ole hyviä johtajia niin ei meillä ole myöskään hyvinvointia.

Kuka voi hakea TSE exen koulutukseen?

Koulutukseemme voivat hakea kaikki sellaiset henkilöt, jotka ovat johtamis- tai esimies työssä. Kun kyse on aikuisista oppijoista, olisi hyvä, että olisi kokemusta työelämästä ja esimiestehtävistä. Koulutuksen tehtäviä on paljon helpompi peilata omaan työkokemuksiin ja omaan työhön liittyviin asioihin.

Miten koulutus vaikuttaa osallistujan tai organisaation identiteettiin?

Kun osallistujan osaamisen pääoma lisääntyy, myös ammatillinen identiteetti vahvistuu. Kouluttautuminen nostaa myös organisaation ryhtiä. Jo pelkästään se minkälaista kuvaa organisaatio viestii ulospäin ja haluaako näyttäytyä esimerkiksi kehittyvänä, työntekijöistä huolehtivana organisaationa. Johtajat ovat koulutuksessa siksi, että osaavat johtaa paremmin, jolloin kaikki voivat paremmin. Johtamiskoulutus on koko työyhteisön etu.

Itselleni on tärkeää aina kun joku osallistuja tulee kertomaan oivaltaneensa uusia asioita. Myös positiivinen palaute osallistujilta, kun he ovat saaneet koulutuksesta enemmän kuin ovat odottaneet niin ne jäävät minulle aina mieleen. Taas yksi yhteisö, jossa voidaan paremmin. Tämä henkilökohtaisen kasvun polun ja oivallisten todistaminen on itselleni hienoa työssä.

Koulutuksemme vaikutus osallistujan identiteettiin voi olla jopa niin suuri, että osallistujan työyhteisö ja vapaa-ajan yhteisötkin huomaavat muutoksia. Koulutus muuttaa ihmistä. Osaaminen lisääntyy ja kasvaa, tietoisuus ja itsetuntemus kasvavat ja samalla myös varmuus itsestä ja suhteessa toisiin tulee paremmaksi ja heijastuu ihmissuhteisiin.

Toivoisin, että päättäjät oivaltaisivat johtamiskoulutuksen merkityksen, sillä tällä on suuri vaikutus yhteiskuntaamme ja hyvinvointiimme. Johtamiskoulutuksessa tehdään tärkeää työtä koko yhteiskuntamme kannalta.  

Mihin huono johtaminen johtaa?

Huono johtaminen näkyy siinä, että ihmiset alkavat voimaan huonosti. Se näkyy sairauspoissaoloina, tuloksessa, henkilöstön vaihtuvuudessa. Nuoret pystyvät ihmiset vaihtavat työpaikkaa. Nuoret tällä hetkellä ovat valtavan kriittisiä hyvän johtamisen suhteen. Nuoret vaativat enemmän johtajuudelta ja autoritäärinen johtaminen ei enää toimi nuoremman sukupolven kohdalla. Huono johtaminen vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin.  

Huono johtaminen voi vaikuttaa myös johtajaan itseensä?

Jos johtajalla itsellään on jatkuvasti kuormittunut olo tai sellainen olo, että en osaa työtäni niin se vaikuttaa hyvin vahvasti myös johtajan omaan hyvinvointiin ja kaikkiin niihin ihmisiin, jotka ovat hänen ympärillään. Ihminen sietää myös negatiivista stressiä paremmin, kun omaa työkalut hallita stressiä ja johdettavia asioita paremmin.

 Mitä tulevaisuuden johtajilta vaaditaan?

Entistä enemmän tulevaisuuden johtajalta vaaditaan inhimillisiä kykyjä johtaa. Viime aikoina olen paljon pohtinut myös rohkeuden merkitystä johtamistyössä. Mitä enemmän on yhteiskunnassa tai organisaatiossa on epävarmuutta, sitä enemmän johtajalta vaaditaan viisasta rohkeutta. Rohkeuskin kasvaa itsereflektion myötä ja työkalujen määrän kasvaessa.

Taitoa ja ymmärrystä alati läsnä olevaan muutokseen, luova ongelmanratkaisukyky pitää myös hallita. Lisäksi ominaisuudet kuten joustavuus ja vahva usko hyvään tulevaisuuteen ja usko siihen, että yhdessä kykenemme ratkaisemaan asioita. Kaikki sellaiset taidot ovat olennaisessa roolissa, joita koneilla ei ole.