EMBA osallistujahaastattelu
Osallistujahaastattelu
Nimi: Lasse Vehviläinen
Ikä: 40 v
Kuka: OP Vakka-Auranmaan toimitusjohtaja
OP Vakka-Auranmaan toimitusjohtaja Lasse Vehviläinen valmistui 2022 TSE exen EMBA-alumniksi. Turun pohjoispuolella toimiva OP Vakka-Auranmaa on keskisuuri osuuspankki, jossa työskentelee noin 60 henkilöä. OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, joka tarjoaa pankki- ja vakuutuspalveluita. Haastattelimme toimitusjohtajaa johtamiseen, johtamisen kehittämiseen sekä EMBA-koulutukseen liittyen.
Kertoisitko aluksi hieman urastasi?
”Pohjakoulutukseltani olen oikeustieteen maisteri ja varatuomari. OP Ryhmään tulin vuonna 2011 pankkilakimieheksi pienempään osuuspankkiin. Alusta asti minulla oli aika laajat vastuut ja nopeasti olinkin jo esimiesroolissa. Ennen tätä viimeisintä toimitusjohtajan tehtävää työskentelin osuuspankkien ohjauksesta sekä johdon ja hallinnon tuesta vastaavana kehittämispäällikkönä OP Ryhmän keskusyhteisössä, jossa tarkastelin asioita koko OP Ryhmän näkökulmasta.”
Miksi hakea johtamiskoulutukseen tai miksi aloittaa johtamiskoulutus? Kysyimme mikä sai Vehviläisen hakemaan EMBA-ohjelmaan.
”Kuulin TSE exen EMBA-ohjelmasta muilta ohjelman käyneiltä, jotka ovat suositelleet ohjelmaa. Olin pohtinut osallistumista jo useamman vuoden ja odottanut aikataulullisesti sopivaa hetkeä. Olen aina halunnut kehittää omaa osaamistani. Johtaminen kiinnostaa minua todella paljon. Haluan jatkuvasti kehittyä ja oppia lisää. Ajattelin, että tämä koulutus olisi hyvä kokonaisuus, jossa olisi sopivassa suhteessa substanssiosaamiseen sekä ihmisten johtamiseen liittyvää näkökulmaa, minkä koen todella tärkeäksi.”
Johtamiskoulutuksen valinta: Miksi valita Turun yliopiston johtamiskoulutus?
Miksi päätit tulla juuri Turun yliopiston johtamiskoulutukseen?
”Valitsin tulla Turkuun suorittamaan ohjelman koska tiesin jo aiemman kokemukseni perusteella, että Turun yliopisto on arvostettu ja hyvänä pidetty. Paikka on myös sijainniltaan hyvä, sillä työskentelen ja asun itse lähiseudulla. Aikataulullisesti sattui vielä niin, että siirryin OP Ryhmässä v. 2019 uuteen toimitusjohtajan tehtävään. Lisäksi toteutimme fuusion, jonka myötä vastuuni kasvoivat, joten ajattelin, että koulutus tulisi myös tältä osin hyvään ajankohtaan. Pystyin hyödyntämään koulutuksen tehtäviä hyvin arjen työssäni. Myös pankin hallitus näki erittäin positiivisena osallistumiseni koulutukseen ja kiinnostukseni johtamisen kehittämiseen. Osallistumiseni koulutukseen tuki myös organisaation tarpeita.”
Mitä johtamiskoulutukseen osallistuminen vaatii osallistujalta mielestäsi?
”Tiesin, että koulutukseen osallistuminen vaatii vahvaa sitoutumista ja on ajankäytöllisesti haastavaa, kun on samalla isot muutokset käynnissä päätoimessani. Motivaation täytyy olla kohdallaan, koska muuten mistään ei tule mitään – varsinkaan koulutuksen vaativista harjoituksista. Motivaatiota löytyi ja olen kokenut, että koulutus tarjosi sitä mitä odotinkin. On ollut todella hyvät kaksi vuotta.”
Moni miettii paljonko EMBA-koulutus vie aikaa. Kertoisitko, paljonko aikaa olet käyttänyt johtamiskoulutukseen ja siihen liittyviin tehtäviin?
”Minulla on ollut paljon muutoksia sisältävät pari vuotta töissä sekä yksityiselämässä. Saimme toisen lapsen, kun aloitin EMBA-opinnot. Muutokset harjoittavat tärkeää ajankäytön hallintaa, jota tarvitaan johtamistehtävissä jatkuvasti. Siinä ei tule koskaan valmiiksi.”
”Vaikea arvioida, paljonko käytännössä on mennyt aikaa. Olen tehnyt tehtäviä paljon vapaa-ajalla, koska olen kokenut, että näin saan tehokkaammin keskityttyä. Minulle tämä tapa on parempi kuin jos olisin tehnyt koulutuksen tehtäviä työpäivän aikana. Silloin käyttäisin todennäköisesti kokonaisuutena enemmän aikaa ja tulos olisi huonompi. Työskentelen mieluummin lyhemmän ajan tehokkaasti. Ajankäytön määrä vaihteli tehtävien mukaan. Capstone-tehtäviin olen käyttänyt enemmän aikaa, sillä niissä työmäärä on isompi. Olen aina pyrkinyt opiskellessani siihen, että otan intensiivisiä hetkiä kirjoitustöille ja haluan pyhittää niille riittävästi aikaa.”
Millainen on hyvä johtaja? Kysyimme mikä tekee Vehviläisen mielestä hyvän johtajan ja mitä hyvältä johtajalta vaaditaan.
”Vaikea nostaa yhtä asiaa ylitse muiden. Yksi tärkeä ominaisuus on hyvä toimeenpanokyky. On erittäin tärkeää, että pystyy viemään läpi onnistuneesti muutoksia, uudistuksia, suunnitelmia tai päätöksiä. Hyvä toimeenpanokyky vaikuttaa niin moneen asiaan.
”Mielestäni johtaminen on kuitenkin ennen kaikkea ihmisten johtamista. Suunnan näyttäminen, hyvät kuuntelutaidot, halu oppia uutta ja muut tämänkaltaiset ominaisuudet ovat aivan keskeisessä roolissa hyvässä johtajuudessa. Haluan myös kehittää organisaatiota ja työyhteisöä. Liiketoimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi. Jotta tulevaisuudessa menestyy, entistä tärkeämmäksi muodostuu se, että meidän kaikkien on opittava uutta.”
”Hyvä johtaja on myös sellainen, joka on kiinnostunut omasta työporukastaan. Kun viedään läpi isoja uudistuksia tai tehdään vaikeita päätöksiä, ihmisten saaminen mukaan on ihan ensiarvoisen tärkeää. Ihmiset tekevät tuloksen. Tässä muutamia asioita monista, jotka nousevat itselleni mieleen. ”
Mitä sanoisit henkilölle, joka kokee, ettei tarvitse koulutusta?
”Miettisin vielä uudestaan. Tämä liittyy mielestäni juuri siihen oppimisenhaluun. Itse ajattelen oppimisenhalua eräänlaisena mittarina. Jos jossain kohtaa tuntuu siltä, että ei tarvitse oppia enää uutta niin silloin ollaan mielestäni vähän hakoteillä. Varsinkaan johtamistehtävissä ei ikinä ei tule valmiiksi. Tietenkin jokaisen täytyy miettiä, minkä tyyppistä koulutusta tarvitsee tilanteen ja kulloisenkin tehtävän mukaan. EMBA:n kaltaiset koulutukset ovat kokonaisvaltaisia ja johdattavat syvemmälle tasolle omalla johtamispolulla. Tarkoituksena ei ole saada valmiita vastauksia vaan oppia itse hakemaan ratkaisuja. ”
”Olen aina ollut sitä mieltä, että on hyvä käydä säännöllisesti ulkopuolella kouluttautumassa ja herätellä itseään. EMBA-koulutuksessa olemme kaikki olleet eri organisaatioista ja eri toimialoilta ja se on ollut todella hyödyllistä ja palkitsevaa. Tällöin koulutuksen aikana havaitaan yhtäläisyyksiä ja toki myös eroja. Olemme muiden osallistujien kanssa tunnistaneet, kuinka samoja asioita lopulta pohdimme toimialoista riippumatta. On myös mukava huomata, että voi itse olla avuksi toiselle ja sama toisin päin. Jos ei koskaan osallistu mihinkään ulkopuoliseen koulutukseen, niin aika lailla boksin sisällähän silloin pyöritään.”
Moni miettii miksi käydä MBA tai EMBA tai mihin johtamiskoulutusta tarvitaan. Oman johtajuuden, oman työn ja oman organisaation kehittyminen ovat kolme tärkeintä EMBA-polun oppimisen tavoitetta. Kysyimme Vehviläiseltä, miten tavoitteet ovat toteutuneet hänen kohdallaan. Mikä on ollut sinulle EMBA-koulutuksen suurin anti?
”EMBA:sta olen saanut paljon uusia työkaluja ja menetelmiä. Monet asiat ovat vielä jalostumatta ja odotan, että pääsen ottamaan niitä matkan varrella käyttöön. Yksi suurin anti on ollut oman johtajuuden pohtiminen ja reflektoiminen. Se, että millainen itse on johtajana ja siihen syventyminen. Olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin. Johtajana toimimisessa on ensiarvoisen tärkeää, että tunnet ja olet myös aidosti oma itsesi, ja opit johtamaan omien vahvuuksiesi kautta. Kehittyä voi aina, mutta totaalisesti muuksi ei voi, eikä pidä muuttua. Koulutus auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään juuri sinulle parhaita ominaisuuksia ja toimintatapoja.”
Mitä hyötyä EMBA-koulutuksesta on ollut päivittäiseen työhösi?
”Esimerkiksi strategiseen johtamiseen, tulevaisuustyöhön ja strategiatyöhön liittyvät työkalut ja menetelmät ovat olleet todella hyödyllisiä. Olen niitä jo päässyt hyödyntämään ja aion jatkossakin hyödyntää. Työkalut ja menetelmät ovat olleet hyvin käytännönläheisiä, ja niiden harjoittelua on ollut sopivassa suhteessa koulutuksena aikana.”
Miten johtamiskoulutus hyödyttää yritystä?
”Koulutuksen laajemmat Capstone-kirjoitustehtävät olen pystynyt linkittämään todella hyvin omaa työhöni ja organisaatiooni. Esimerkiksi koulutuksen kehittämistyön tein fuusioprosessiimme liittyen, kun OP Vakka-Auranmaa syntyi. Kehittämistyön lopputuloksena syntyi konkreettinen toimeenpanosuunnitelma koskien OP:n itseohjautuvaa ja ketterää toimintamallia. Tämä toimintamalli on viety OP:n keskusyhteisössä laajemmin eteenpäin ja osuuspankit ovat lähteneet toteuttamaan sitä omissa organisaatioissaan.”
”Viime kädessä kysymys on laajemmasta, pitkäkestoisesta ajattelutapa- ja kulttuurimuutoksesta. Itse pääsin syventymään tähän muutokseen EMBA:n tehtävien kautta. Lopputuloksena oli konkreettinen ja aikataulutettu toimeenpanosuunnitelma, jota olemme toteuttaneet. Ensimmäiset tulokset ovat muuten olleet todella hyviä. Myös henkilöstömme on ollut tyytyväinen tähän selkeään toimintasuunnitelmaan.”
Kuinka hyvin olet pystynyt jalkauttamaan koulutuksessa oppimaasi oman johdettavan yksikkösi lisäksi laajemmin?
”Vaikka olenkin paikallisesti osuuspankin toimitusjohtaja, niin minulla on myös muitakin rooleja ja tehtäviä, joissa pystyn vaikuttamaan koko OP Ryhmän suuntaan. Näiden kautta olen pystynyt jalkauttamaan oppimaani laajemmalle tasolle. Meillä on muutenkin OP Ryhmässä sellainen sisäinen kulttuuri, että sparrailemme paljon toisiamme. Kun tunnistamme hyviä ja toimivia käytänteitä, koitamme tietenkin monistaa niitä ja viedä niitä eteenpäin ryhmässä. Johtajat ovat siinä tärkeässä roolissa, että viestimme näistä asioista ja tuomme niitä esille. Pyrin myös itse olemaan aloitteellinen. Jos huomaamme, että jokin asia toimii hyvin, niin mielellään sitä sitten jakaa myös muille.”
”OP:ssa johtaminen nähdään dynaamisena toimintana ja se mitä johtajuudelta vaaditaan, muuttuu jatkuvasti. Itseohjautuvampaan ja ketterämpää toimintamallia kohti mentäessä suunnan näyttäminen ja valmentavan ja mahdollistavan johtamisen rooli korostuu meillä. Haluamme nähdä ihmisten kasvavan niin yksilöinä kuin tiimeinäkin. Perinteisestä linjajohtamisesta halutaan mennä modernimpaan suuntaan. Mainitsemani hyvä toimeenpanokyky ei myöskään tarkoita itselleni linjajohtamista vaan sitä, että johtajat ovat valmiita heittäytymään mukaan ja uudistumaan.”
Puhumme paljon johtamisen työkaluista ja menetelmistä. Pystytkö antamaan konkreettista esimerkkiä jostain työkalusta tai menetelmästä, joka on jäänyt itsellesi vielä odottamaan käyttöön ottamista?
”Esimerkiksi strategiaprosessiin liittyen olen saanut erilaisia työkaluja ja työstömenetelmiä, joiden avulla on helpompi fasilitoida koko organisaatiota strategiatyöhön. Seuraavaksi kun teemme strategiatyötä tai koko henkilöstöön liittyvää kehittämisprojektia, pyrin vielä vahvemmin osallistamaan organisaatiotamme fasilitointityökalujen avulla.”
Vielä viimeinen kysymys. Miten rentoudut vapaa-ajalla kuormittavan työn ja koulutuksen tasapainoksi?
”Tämä on tärkeä kysymys, sillä työlle täytyy aina olla vastapainoa. Saan virtaa perheeni kanssa olemisesta. Kaksi- ja kuusivuotiaiden poikiemme kanssa touhutessa on vähän pakkokin heittää ajatukset pois työstä. Harrastan myös urheilua, mikä on erittäin tärkeä asia itselleni. Lisäksi musiikki ja bänditouhut ovat lähellä sydäntäni ja toivottavasti pääsen jossain vaiheessa taas aktiivisemmin niitäkin harrastamaan. Johtamistyössäkin on itse tasapainoisempi ja ote työhön on kokonaisvaltaisesti parempi, kun työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Tämä on myös sellainen asia, joka on vain vahvistunut koulutuksen aikana ja johtamistehtävissä työskennellessäni.”
