Blogi | Vaikuttaako asuinpaikka ilmastohuoleen? Tutkimus suomalaisten alueellisista eroista ilmastohuolessa

Kaikilla ilmastopolitiikkaa ja siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua seuraaville on selvää, että kaikki eivät suhtaudu ilmastonmuutokseen samalla vakavuudella. Samalla kun monet ovat aiheesta hyvin huolissaan, toisia aihe huolettaa vain vähän tai ei juuri ollenkaan.

Ilmastohuolen voimakkuuden vaihteluissa voi olla kyse monenlaisista asioista. Henkilö, joka ei ole lainkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta, saattaa esimerkiksi olla ilmiöstä kokonaan tietämätön tai suhtautua sen todenperäisyyteen epäilevästi. Toisaalta ilmastonmuutokseen uskova henkilö saattaa olettaa, etteivät ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ulotu hänen omaan elämäänsä tai toiset, vakavammilta ja kiireellisemmiltä tuntuvat ongelmat painavat hänen mieltään enemmän. Yksi yleinen syy olla välittämättä ilmastonmuutoksesta on huoli taloudellisesta tilanteesta. Sen sijaan henkilö, joka on voimakkaasti huolissaan ilmastonmuutoksesta, lähtökohtaisesti uskoo ilmiön todenperäisyyteen, hahmottaa sen vaikutuksia sekä näkee siihen vastaamisen olevan tärkeää ja kiireellistä.

Julkisessa keskustelussa on toisinaan esitetty väite, että asuminen korreloisi ilmastohuolen kanssa. Väitteen mukaan suurissa kaupungeissa asuvat ovat enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin pienemmillä paikkakunnilla asuvat. Tutkimusta väitteen todistamiseksi on toistaiseksi tehty vain vähän.

Väitteen todenperäisyyden selvittämiseksi tutkimme suomalaisten ilmastohuolta yhdistämällä itse keräämämme aineiston Tilastokeskuksen kuntakohtaisiin tunnuslukuihin. Tulosten avulla saimme arvokasta tietoa alueellisista eroista ilmastohuolessa.

Millaisia eroja kuntien välillä esiintyy koetussa ilmastohuolessa?

Kyselyn perusteella ilmastonmuutos on ilmiö, josta suomalaiset ovat huolissaan: suomalaisista yli kolmannes on joko erittäin tai äärimmäisen huolestunut ilmastonmuutoksesta, kun taas vain noin 8 prosenttia ei ole siitä lainkaan huolissaan. Suurin ryhmä ovat jonkin verran huolissaan olevat, joita on vastaajien joukossa noin 40 prosenttia.

Kiinnostavaa on, että osuuksissa on huomattavaa kuntakohtaista vaihtelua. Osassa kunnista jopa noin puolet vastaajista koki olevansa ilmastonmuutoksesta erittäin tai äärimmäisen huolestunut, kun taas toisissa kunnissa samalla tavalla kokevien osuus oli alle 10 prosenttia. Ilmastohuoli on useimmiten korkeampaa suurissa kaupungeissa

On kuitenkin huomioitava, että vastaajamäärät eri kunnista vaihtelivat huomattavasti, eikä aineisto ollut edustava kuntatasolla. Siten tutkimuksen tuloksena ei tulekaan vetää suoria johtopäätöksiä siitä mikä ilmastohuolen taso tarkkaan ottaen on jossain tietyssä kunnassa. Voimme kuitenkin tutkimuksen perusteella päätellä, että kuntakohtaisia eroja ilmastohuolessa on todennäköisesti olemassa. Mikä sitten selittää eroja?

Kunnan koko, väestörakenne ja taloudellinen tilanne selittävät eroja vain vähän

Kuntakohtaisia eroja selittää osin kuntien väestörakenne; suurissa kaupungeissa opiskelijoiden, nuorten aikuisten ja korkeasti koulutettujen osuudet väestöstä ovat usein verrattain korkeat. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että nämä ryhmät ovat yleensä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta heidän asuinpaikastaan riippumatta. Osaltaan kyse on kunnan yleisestä ilmapiiristä; esimerkiksi korkeasti koulutettujen osuus kunnan asukkaista oli yhteydessä yksilöiden ilmastohuoleen riippumatta heidän omasta koulutustaustastaan. Toisin sanoen niissä kunnissa, joissa on paljon korkeasti koulutettuja, ilmastonmuutoksessa ollaan yleisesti enemmän huolissaan; sekä korkeasti että matalasti koulutetut.

Pienissä kunnissa asuvien ilmastohuolissa on kuitenkin huomattavia eroja, eli mielikuva suurten kaupunkien ulkopuolisesta homogeenisestä Suomesta ei pidä tutkimuksen mukaan paikkansa. Ylipäätään kunnan koon ja asukkaiden ilmastohuolen väliltä ei löydy yksiselitteistä yhteyttä, vaikka näin voisikin olettaa.

Toisinaan oletetaan, että ilmastonmuutoksesta huolehtiminen vähenee lähiympäristön taloudellisen tilanteen heiketessä. Myöskään kunnan taloudellinen tilanne tai elinkeinorakenne eivät ole yhteydessä siellä asuvien ilmastohuoleen. Niissä kunnissa, joissa oli esimerkiksi korkeampi työllisyysaste tai taloudellinen huoltosuhde, vastaajien ilmastohuoli ei ollut systemaattisesti matalampi kuin niissä kunnissa, joissa menee taloudellisesti paremmin.

Suomen ulkopuolella tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että maatalousvaltaisilla alueilla asuvat ovat usein vähemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin kaupungeissa asuvat. Tämä saattaa johtua mielikuvasta, jonka mukaan ilmasto- ja ympäristönsuojelupolitiikan vaikutukset erilaisiin elinkeinoihin ovat epäsymmetrisiä. Tutkimuksessamme kunnan maa-, metsä- ja kalatalousvaltaisuus ei ollut ollut yhteydessä siellä asuvien ilmastohuoleen.

Kaupungistuminen eriyttää myös poliittisia mielipiteitä

Paras selitys kuntien välisille eroille liittyy Suomen sisäiseen muuttoliikkeeseen. Kaupungistumisessa ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten muutosta, vaan siihen liittyy yhä enemmän arvot, asenteet, elämäntavat ja identiteetti. Suuriin kaupunkeihin hakeudutaan erityisesti opiskelun, työpaikan tai ympäristön tarjoamien laajempien sosiaalisten verkostojen takia. Siten suuriin kaupunkeihin muuttavilla muuttavat saattaa olla jo lähtökohtaisesti erilaisia arvoja, asenteita ja maailmankatsomuksia.

Kaupungistumisen takia tapahtuva asenteiden, elämäntapojen ja identiteettien eriytyminen saattaa johtaa myös alueellisesti määrittyvään ajattelutapojen vahvistumiseen. Samalla kun vallitseva mielipide tukee tietynlaista ajattelua yhtäällä, täysin toisenlainen vallitseva ilmapiiri saattaa vahvistaa jo olemassa olevia asenteita toisaalla. Asuinympäristö ja oma lähipiiri esimerkiksi kotona, työpaikalla tai koulussa ovatkin yksiä yksilön ajattelua voimakkaasti muokkaavia sosiaalisia ärsykkeitä, joille me kaikki altistumme päivittäin.

Kuntien mahdollisuudet toteuttaa tehokkaita ja oikeudenmukaisiksi koettuja ilmastotoimia vaihtelevat

Ilmastohuoli on yksi merkittävimmistä selittäjistä arvioitaessa erilaisten ilmastotoimien oikeutusta. Usein ne, joiden huoli ilmastonmuutoksesta on korkea, suhtatuvat myönteisemmin kunnianhimoisiin ilmastotoimiin ja ovat valmiimpia hyväksymään niiden mahdollisesti mukanaan tuomia maksuja tai rajoituksia. Siksi ei ole yllättävää, että ilmastotoimien kannatus on vahvinta niissä kunnissa, joissa myös keskimääräinen ilmastohuoli oli korkein.

Tulosten nojalla on syytä pohtia, miten erilaiset lähtökohdat Suomen kunnilla on toteuttaa vaikuttavia mutta samalla kuntalaisten taholta oikeudenmukaiseksi miellettyjä ilmastotoimia. Ilmastotoimet eivät näytä kaikille samalta; jossain kunnassa ne voidaan nähdä uusina investointeina sekä mahdollisuuksina, toisaalla vain vaihtoehtoja rajaavina sekä jo niukoilta tuntuvia resursseja kurjistavina.

Mikäli alhainen ilmastohuoli ja kokemukset ilmastotoimien negatiivisista paikallisista vaikutuksista yhdistyvät, vastuu tarvittavien toimenpiteiden tekemisestä on houkuttelevaa siirtää muille. Ilmastopolitiikalla onkin potentiaali muodostua kysymykseksi, jossa toimien kannatus sekä tyytymättömyys niitä kohtaan alkavat määrittyä alueellisesti. Oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän kannalta päätöksenteossa onkin tärkeää tunnistaa alueiden erilaiset asemat ja tarpeet sekä asukkaiden vaihtelevat huolenaiheet ja asenteet.

Tutkimus perustuu lokakuussa 2022 kerättyyn valtakunnallisen kyselytutkimusaineiston ”Kansalaisten ilmastonmuutosasenteet, ilmastohuoli ja toimintahalukkuus”, jossa tiedusteltiin vastaajilta heidän ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan liittyviä näkemyksiä. Aineistoon yhdistettiin Tilastokeskuksen keräämiä kuntakohtaisia tunnuslukuja, jotka kuvasivat mm. kunnan kokoa ja väestöä sekä sen taloudellista tilaa ja elinkeinorakennetta. Kyselyyn vastasi lähes 4000 täysi-ikäistä, jotka olivat kotoisin 269 Suomen kunnasta.

Mikko Leino työskentelee erikoistutkijana Turun yliopistossa. FACTOR-hankkeessa hän osallistuu kansallisen kyselytutkimuksen sekä puntaroivien kansalaiskeskustelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja analysointiin.

Photo by Julius Jansson