Tutustu hankkeeseen

Hanke

Kohdataan järjestelmänmuutos yhdessä: Kansalaisdeliberaatio informoidussa ja oikeudenmukaisessa ilmastosiirtymässä (FACTOR)

FACTOR-hanke tutkii, millä tavoin puntaroiva kansalaiskeskustelu voi edistää oikeudenmukaista ja tietoon perustuvaa ilmastosiirtymää. FACTOR analysoi yksilöiden vinoumien ja virhekäsitysten kaltaisia esteitä ilmasto-oikeudenmukaisuutta koskevalle yksimielisyydelle ja sitä, miten puntaroiva keskustelu voisi mahdollisesti poistaa niitä. FACTOR järjestää puntaroivan kansalaiskeskustelun foorumeita, jotka auttavat kansalaisia ja päätöksentekijöitä tekemään informoituja ja tasapuolisia arvioita ilmastosiirtymistä. Kansalaiskeskusteluja järjestetään sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Huhtikuussa 2022 järjestettiin Uudenmaan liikennettä käsitellyt kansalairaati yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa. Marraskuussa 2022 vuorossa on Lapin metsien käyttöön keskittyvä kansalaisraati. Kansallisella tasolla kehitetään niitä tapoja, joilla ilmastonmuutosta koskevaa tietoa esitetään Ilmasto-opas.fi -sivustolla. Lisäksi FACTOR tutkii puntaroivan kansalaiskeskustelun vaikutuksia päätöksentekoon ja laajempaan yleisöön kyselyjen, haastattelujen ja kenttäkokeiden avulla.

Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen järjestelmätasoisen tutkimuksen erityisrahoitus, 2020).

Tutustu hankkeen tutkijoihin Yhteystiedot-sivulla

Tutustu Uudenmaan liikenneraadin tuloksiin

Työpaketti 1: Oikeudenmukaisen ja tietopohjaisen ilmastosiirtymän esteiden tunnistaminen

Työpaketin vetäjä: Simo Kyllönen (simo.kyllonen [at] helsinki.fi)

Työpaketissa 1 tarkastellaan ilmastosiirtymien esteitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Työpaketissa arvioidaan muiden työpakettien empiirissä tutkimuksissa esiin nousevia näkökulmia, joista ihmiset arvioivat ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa ja ilmastosiirtymien reiluutta. Työpaketti tutkii myös psykologisia strategioita, joita ihmiset hyödyntävät arvioidessaan ilmastoa koskevaa tietoa ja toimenpiteiden oikeudenmukaisuutta. Osaa strategioista voidaan käyttää muun muassa ilmastonmuutoksen ”etäännyttämiseen” siten, ettei siihen liittyvän tiedon ja eettisten vaatimusten koeta koskevan omaa toimintaa.  Työpaketin tarkoituksena on kehittää keinoja oikeudenmukaisuusnäkökulmien arvioitiin ja perusteltujen näkökulmien yhteensovittamiseen.

Työpaketti 2: Puntaroivat kansalaiskeskustelut osana alueellisia ilmastosiirtymiä

Työpaketin vetäjä: Heli Saarikoski (heli.saarikoski [at] syke.fi)

Työpaketti 2 kehittää jo olemassa olevia kansalaisraatien malleja siten, että ne sopivat käsittelemään erityisesti ilmastosiirtymiä. Työpaketissa kehitetään metodeja paikallisen tiedon keräämiseksi alueellisesti toteuttamiskelpoisten, sosiaalisesti oikeudenmukaisten ja hyväksyttävien ilmastosiirtymien suunnittelua varten. Työpaketti järjestää alueellisia kansalaisraateja, joiden tehtävä on arvioida ja kehittää suunnitelmia paikallisille siirtymille. Raateja järjestetään erilaisilla alueilla Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa ja ne järjestetään yhteistyössä alueellisten organisaatioiden, kuten maakuntaliittojen tai ELY-keskusten kanssa. Samalla selvitetään, miten kansalaisraadit voivat, jos voivat, tuottaa yhtenäisiä suosituksia tehokkaan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen alueellisen ilmastosiirtymän edistämiseksi.

Työpaketti 3: Kansalaiskeskustelut osana ilmastotiedon tuotantoa ja ilmastotoimien seurantaa

Työpaketin vetäjä: Anna Luomaranta (anna.luomaranta [at] fmi.fi)

Työpaketti 3 järjestää internetin välityksellä puntaroivan kansalaispaneelin tukemaan Ilmasto-opas.fi-sivuston  kehittämisessä. Työpaketissa tarkastellaan puntaroivaa kansalaispaneelia sekä teknisen ja asiantuntijatiedon arvioinnin välineenä että tehokkaan ilmastoviestinnän suunnittelun välineenä. Noin 50 osallistujan paneeli kokoontuu internetin välityksellä 4-5 kertaa ja tuottaa tietoa kansalaisten tieteeseen perustuvan ilmastotiedon tarpeesta. Paneelin keskeisin tehtävä on antaa palautetta Ilmasto-oppaan sisällön ymmärrettävyydestä, käytettävyydestä ja tehokkuudesta. Paneeli voi myös itse tuottaa ehdotuksia siitä, kuinka kehittää sivustoa. Lisäksi paneeli puntaroi valitun ilmastosiirtymiin liittyvän kysymyksen oikeudenmukaisuutta.

Puntaroivan kansalaispaneelin palautetta hyödyntäen työpaketissa kehitetään myös verkkopohjainen järjestelmä ja viitekehys ilmastotoiminnan seuraamiseksi, arvioimiseksi ja tiedon jakamiseksi. Viitekehys  julkaistaan Ilmasto-opas.fi-sivustolla, ja se sisältää narratiivisia kuvauksia sekä kvantitatiivista dataa ilmastotoimista.

Työpaketti 4: Kansalaiskeskustelujen vaikuttavuus ja niihin suhtautuminen

Työpaketin vetäjä: Maija Setälä (maiset [at] utu.fi)

Työpaketti 4 tutkii, kuinka kansalaiskeskustelujen tuottamaa tietoa ja argumentteja voidaan jakaa laajalle yleisölle. Työpaketissa toteutetaan kenttäkokeita, joilla tutkitaan, voiko kansalaispaneelien käsittelemä tieto lisätä kansalaisten tietoutta ja korjata virhekäsityksiä ilmastokysymyksistä, mukaan lukien arvioita ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi tutkitaan, voivatko kansalaispaneelien tuottamat argumentit lisätä tunnetta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja ilmastovastuullisuudesta laajemman väestön keskuudessa. Kenttäkokeet kytkeytyvät Ilmasto-opas.fi-nettisivujen kehittämistä käsittelevään puntaroivaan kansalaispaneeliin sekä yhteen alueelliseen kansalaisraatiin, joka toteutetaan alueella, johon ilmastotoimet vaikuttavat erityisen vahvasti. Lisäksi työpaketissa tutkitaan kyselyiden ja haastattelujen avulla, miten päätöksentekijät reagoivat kansalaiskeskusteluihin ja millaisena he näkevät keskustelujen roolin ilmastosiirtymissä. Tavoitteena on selvittää, miten valtaapitävät arvioivat kansalaispaneeleja ja mitä niiden piirteitä erityisesti arvostetaan: edustavuutta, kommunikaatiotyyliä vai paneelin tuottamaa tietoa.

Hankkeen tieteellinen neuvontapaneeli (Scientific Advisory Board)

Prof. Simon Caney, University of Warwick
Prof. Graham Smith, University of Westminster
Prof. Dr. Jale Tosun, Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg
Prof. Karen O’Brien, University of Oslo
Dr. Janet Pawlak, Arctic Monitoring and Assessment Programme AMAP, Tromsø
Dr. Johanna Ikävalko, Arktisen keskuksen johtaja, Lapin yliopisto

Tutkimuksen tietosuoja

Tutkimusdatan tietosuojailmoitus