Lapin metsäraati

Lapin metsäraadin tehtävä on laatia suosituksia siitä, millaista on oikeudenmukainen ja ilmastonmuutoksen huomioiva metsien käyttö Lapissa. Raadin suositukset eivät ole sitovia, mutta raadin tavoitteena on tuoda puntaroitu kansalaisnäkemys osaksi metsien käytöstä käytävää keskustelua.

Raadin suositukset käsittelee Lapin liiton koordinoima vihreän siirtymän jaosto, joka edistää ja seuraa Lapin siirtymistä vihreään kestävään talouteen. Jaoston työ perustuu vuonna 2021 hyväksyttyyn Lapin Green Deal -työkarttaan.

• Lue lisää Lapin vihreän siirtymän ohjelmasta Lapin liiton sivuilla
• Lue lisää vihreän siirtymän jaostosta Lapin liiton sivuilla

Kansalaisraadin kokoonpano valittiin kaksivaiheisesti satunnaisotantaa käyttäen. Raatiin kutsuttiin 6000 henkilö, jotka poimittiin kaikkien 18-80-vuotiaiden Lapin maakunnan asukkaiden joukosta Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotannalla. Kutsun saaneista 240 ilmoittautui vapaaehtoiseksi kansalaisraatiin.

Vapaaehtoisten joukosta muodostettiin itse raadin kokoonpano ositetulla satunnaisotannalla siten, että raati oli kokoonpanoltaan mahdollisimman monimuotoinen ja valittujen joukko edusti mahdollisimman hyvin Lapin maakunnan asukkaita iän, sukupuolen, koulutustaustan ja asuinpaikan suhteen. Tavoitteena oli muodostaa 35-40 henkilön raati. Mikäli raatiin valittu henkilö ei pystynytkään osallistumaan, hänen tilalleen kutsutiin satunnaisotannalla poimittu varahenkilö. Yhteensä raatiin osallistui 33 henkilöä. Osallistujien joukko oli mielipiteiltään moninainen. Mukana oli sekä metsänomistajia että henkilöitä, jotka eivät omista metsää.

Taustatietoja raadin kokoonpanosta on koottu alle.

Raati kokoontui marraskuussa kahtena viikonloppuna, 5.- 6.11.  Levillä sekä 19.11.-20.11. Rovaniemellä. Kaikki 33 raadin jäsentä osallistuivat kumpaankin kokoontumiseen. Kokoontumisten välissä 17.11. raati kuuli asiantuntijoita etäyhteydellä Teamsin välityksellä.  Raatilaiset, jotka eivät päässeet osallistumaan etäkuulemiseen 17.11., pystyivät katsomaan asiantuntijaesitysten nauhoitukset jälkikäteen.

Metsäraati noudatti niin kutsuttua puntaroivan kansalaiskeskustelun menetelmää. Puntaroivassa kansalaiskeskustelussa osallistujat perehtyvät kattavasti käsiteltävään aiheeseen muun muassa asiantuntijoita kuulemalla sekä keskustelevat ja pohtivat eri näkökulmia yhdessä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Keskustelussa noudatettavia periaatteita ovat muiden keskustelijoiden kunnioittaminen, omien näkökulmien perustelu ja pohdinta sekä avoimuus muiden näkökulmille. Keskustelun päätteeksi osallistujat muotoilevat yhteisen kannanoton käsiteltävään aiheeseen.

Lue lisää puntaroivista kansalaiskeskusteluista

Raatityöskentelyyn alusta loppuun osallistuneille henkilöille maksettiin 300 euron palkkio. Raativiikonloppuina ulkopaikkakuntalaisille tarjottiin majoitus. Kaikille raatiin osallistuville korvattiin matkakulut ja tarjottiin ateriat raatipäivien aikana.

Raadin rekrytoinnista ja käytännön toteutuksesta vastasivat FACTOR-hankkeen tutkijat Luonnonvarakeskuksesta, Turun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Tutkimusryhmään voit tutustua Yhteystiedot-sivulla. Raadin koollekutsujana toimi Lapin liitto.

Lisäkysymyksiin vastaavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat:

• tutkimuspäällikkö, johtava tutkija Katriina Soini, katriina.soini[at]luke.fi
• tutkija Jaana Sorvali, jaana.sorvali[at]luke.fi

Järjestäjät laativat raadin käyttöön kirjallisen taustatietopaketin Lapin metsien tilasta ja niiden käytöstä. Tietopaketti on ladattavissa alta.

Raadin taustamateriaali (pdf)

Raadille pitivät esityksen seuraavat asiantuntijat:

• Mikko Jokinen (Luonnonvarakeskus): Metsät lappilaisten elämässä ja kulttuurissa
• Hannele Korhonen (Ilmatieteen laitos): Suomen ilmastopolitiikka  – Kansainvälinen, EU- ja kansallinen ulottuvuus
• Päivi Magga (Oulun yliopisto): Saamelaisten maisemakäsitys
• Markus Melin (Luonnonvarakeskus): Metsäluonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja metsien tuhoriskit
• Raisa Mäkipää (Luonnonvarakeskus): Metsät, ilmastonmuutos ja monimuotoisuus
• Antti Mäkelä (Ilmatieteen laitos): Ilmastonmuutoksen vaikutus Lapissa
• Ari Nikula (Luonnonvarakeskus): Metsät, tuulivoima ja kaivostoiminta
• Pasi Rautio (Luonnonvarakeskus): Metsävarat ja metsien käytön iso kuva Lapissa – vs. muu Suomi
• Seija Tuulentie (Luonnonvarakeskus): Lapin metsät ja matkailu

Lisäksi raadin kuultavana oli ensimmäisenä viikonloppuna Lapin liiton kestävän kehityksen asiantuntija Hanna-Leena Pesonen.

Helsingin Sanomat 26.5.2023: Tavalliset kansalaiset mukaan metsäkeskusteluun 

Lapin Kansa 20.2.2023: Lapin met­sis­tä tehdään ti­lan­ne­kar­toi­tus – kar­toi­tus on osa kei­nois­ta, joilla vas­ta­taan met­sä­raa­din suo­si­tuk­siin il­mas­ton­muu­tok­sen huo­mioi­vas­ta ja oi­keu­den­mu­kai­ses­ta metsien käy­tös­tä (maksumuuri)

Yle 20.2.2023: Lapin vihreän siirtymän jaosto edistää puolueettoman tiedon saantia ja matkailun haittojen kompensoimista Lapin kohteisiin

Lapin kansa 29.11.2022: Lappilaisraati toivoo tiukkoja ilmastotoimia – ”Minulla oli kauhukuva, että tämä olisi some-möykkäämistä”

Yle Uutiset Lappi (Yle Areena) 28.11.2022 (minuutit 5:49-7:07) Yle Uutiset Lappi 28.11.2022

Yle 22.9.2022: Lappilaisista koottava metsäraati laatii suositukset oikeudenmukaisesta metsien käytöstä

Lapin Kansa 21.9.2022: Lap­pi­lai­sia kut­su­taan met­sä­raa­tiin pun­ta­roi­maan Lapin met­sien­käy­tön tu­le­vai­suut­ta (maksumuuri)