Uusi seurantatyökalu kertoo, miten Suomen liikenteen päästövähennystoimet etenevät

Liikenteen päästöt kattavat noin viidesosan Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi liikenteen päästövähennystoimet ovat välttämättömiä. Suomi onkin sitoutunut puolittamaan päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan nollapäästöisen liikenteen vuoteen 2045 mennessä. Päästöt ovat tavoitteeseen nähden laskeneet liian hitaasti ja päästövähennystoimia täytyy toteuttaa tehokkaammin. Ilmasto-oppaassa julkaistun seurantatyökalun avulla on mahdollista seurata, miten toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi edistyvät Suomessa.

Suomen päästöt ovat laskeneet, mutta eivät riittävästi

Liikenteen päästöistä 95 prosenttia aiheutuu tieliikenteestä ja näistä hieman yli puolet henkilöautoista. Vuodesta 2008 lähtien Suomen liikenteen päästöt ovat pääsääntöisesti laskeneet. Laskua selittää etenkin biopolttoaineiden käytön lisääntyminen, autojen parantunut energiatehokkuus sekä taloudellinen taantuma. Lisäksi päästöjä on pyritty vähentämään erilaisilla toimilla, joilla on edistetty mm. uusiutuvien polttoaineiden myyntiä, liikenteen sähköistämistä sekä siirtymistä joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Vaikka Suomen päästöt ovat laskeneet, eivät ne ole laskeneet riittävän nopeasti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (kuva 1). Lisäksi koko Euroopan unionin tasolla liikenteen päästöt ovat kasvaneet. EU-tasolla tapahtunut kasvu luo myös sen jäsenmaille paineen ottaa käyttöön uusia ohjauskeinoja, joilla päästöt saataisiin riittävän nopeaan laskuun.

Kuva 1. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehitys vuonna 2021 valmistuneen perusennusteen mukaan sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2045. Uusi perusennuste valmistuu vuoden 2023 aikana. Kuva: Liikenne- ja viestintäministeriö

Uusi seurantatyökalu kertoo päästövähennystoimien etenemisestä

Ilmasto-oppaassa julkaistun liikenteen päästövähennystoimien seurantatyökalun avulla on mahdollista seurata, mitä politiikkatoimia Suomessa on pantu toimeen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työkalu kuvaa, miten toimet etenevät, ja mitä niiden vaikutuksista päästökehitykseen tiedetään. Ensimmäinen sovelluskohde on liikenne, sillä se on yksi haasteellisimmista päästövähennyskohteista. Työkalu kokoaa politiikkatoimet, joista Suomi on raportoinut EU:lle ja joita on kuvattu ilmastovuosikertomuksessa. Lisäksi seurantaan on koottu Suomessa ehdotettuja tai kokeiltuja päästövähennystoimenpiteitä ja tarkasteltu niiden mahdollista vaikuttavuutta.

Seurantatyökalu kertoo, että tulevaisuudessa liikenteen sähköistämisellä täytyy olla yhä suurempi rooli päästöjen vähentämisessä. ”Jotta liikenteelle asetetut päästövähennystavoitteet saavutettaisiin, tulee sähköistämisen lisäksi myös tehostaa liikennejärjestelmää ja vähentää henkilöautoliikenteen osuutta, niin että yhä useampi matka toteutuu joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen neuvonantaja Mikael Hildén.

Hyvä uutinen on, että ajoneuvojen sähköistyminen on etenkin henkilöautojen ja julkisten linja-autohankintojen osalta edennyt jopa odotettua nopeammin. Suurimmat päästövähennykset on toistaiseksi kuitenkin saavutettu biopolttoaineen jakeluvelvoitteella. Toiveet siitä, että joukkoliikenne, kävely ja pyöräily korvaisivat automatkoja eivät ole toteutuneet.

Lisäksi on toimia, kuten tieliikenteen päästökauppa, joita ei vielä ole otettu käyttöön, mutta joilla olisi merkittävä päästövähennyspotentiaali. Tieliikenteen päästökauppa vauhdittaisi todennäköisesti siirtymistä vähäpäästöiseen liikenteeseen ja voisi myös nopeuttaa siirtymistä joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Tutustu liikenteen päästövähennystoimien seurantatyökaluun ilmasto-oppaan sivuilla.

Ilmastopolitiikan seuranta -työkalu on julkaistu Ilmasto-oppaassa ja se on tuotettu ympäristöministeriön ja Suomen Akatemian rahoittaman FACTOR-hankkeen tuella. Ilmasto-opas-sivustoa ylläpitävät Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.