Lapsen hampaiden harjaus alkaa paljon ennen hammasharjaa

Lapsi ei valitse perhettä, johon hän syntyy. Hän ei myöskään valitse vanhempiensa koulutusta, elämäntilannetta, voimavaroja tai niitä arjen rutiineja, joiden keskellä hän kasvaa. Silti juuri nämä tekijät vaikuttavat monin tavoin lapsen terveyteen.

Yksi esimerkki tästä on hampaiden harjaus. Vaikka kyseessä on arkinen ja usein itsestään selvältä tuntuva tapa, sen taustalla vaikuttavat monet perheeseen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Hampaiden harjaaminen ei ole pelkästään yksilön oma valinta, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa vanhemmilla on keskeinen rooli.

Miksi lasten hampaiden harjauksesta kannattaa välittää?

Suunterveys on tärkeä osa lapsen kokonaisterveyttä ja hyvinvointia. Lasten yleisin suusairaus on karies eli hampaiden reikiintyminen. Maailmanlaajuisesti se koskettaa satoja miljoonia lapsia. Hoitamattomana karies voi aiheuttaa kipua, syömisvaikeuksia ja heikentää elämänlaatua.

Hyvä uutinen on, että hampaiden harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä on tehokas, yksinkertainen ja edullinen tapa ehkäistä kariesta.

Terveystavat eivät synny tyhjiössä

Usein ajatellaan, että terveelliset elämäntavat ovat ennen kaikkea yksilön omia valintoja. Kyse on kuitenkin laajemmista yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka vaikuttavat perheiden arkeen. Terveyskäyttäytyminen rakentuu ympäristössä, jossa elämme.

Perheiden mahdollisuudet huolehtia terveydestään vaihtelevat. Käytettävissä oleva aika, taloudellinen tilanne, jaksaminen sekä elämän kuormittavat tilanteet – kuten stressi, mielenterveyden haasteet tai taloudelliset vaikeudet – voivat kaikki vaikeuttaa arjen rutiinien ylläpitämistä. Nämä tekijät näkyvät myös lasten suunterveydessä: suusairaudet eivät jakaudu väestössä tasaisesti, vaan niitä esiintyy enemmän sosioekonomisesti haavoittuvammissa perheissä.

Mitä tiedämme lasten harjaustottumusten muodostumisesta?

Varhaislapsuus on tärkeä vaihe terveystapojen kehittymisen kannalta. Monet lapsuudessa omaksutut tottumukset jatkuvat aikuisuuteen asti.

Tästä syystä on tärkeää ymmärtää, miksi joillekin perheille päivittäinen hampaiden harjaus muodostuu luontevaksi osaksi arkea, kun taas toisille se voi olla haastavaa.

Väitöskirjassani tarkastelin, miten lasten harjaustottumukset kehittyvät ensimmäisten elinvuosien aikana ja mitkä perheympäristöön liittyvät tekijät ovat niihin yhteydessä. Tutkimus perustuu Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohortin aineistoon, jossa lapsia ja heidän perheitään on seurattu jo raskausajasta lähtien.

Vanhempien esimerkki näkyy lasten harjaustottumuksissa

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että vanhempien omat harjaustottumukset olivat vahvimmin lapsen harjaustottumuksiin yhteydessä oleva perhetekijä. Mitä paremmin vanhemmat huolehtivat omasta suuhygieniastaan, sitä todennäköisemmin myös lapsen hampaat harjattiin suositusten mukaisesti. Yhteys oli erityisen vahva silloin, kun molemmat vanhemmat harjasivat hampaansa säännöllisesti.

Tulos korostaa vanhempien merkitystä paitsi ohjaajina myös esimerkkeinä. Pieni lapsi oppii terveystapoja ennen kaikkea jokapäiväisessä arjessa.

Harjaustottumukset vakiintuvat varhain

Tutkimus osoitti myös, että lasten harjaustottumukset alkavat vakiintua jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Hyvät harjaustottumukset näyttivät säilyvän melko pysyvinä, kun taas puutteellisessa harjauksessa havaittiin enemmän vaihtelua.

Havainto tukee ajatusta siitä, että varhaislapsuus on erityisen tärkeä vaihe terveystottumusten muodostumiselle. Kun perheitä tuetaan varhaisessa vaiheessa, voidaan samalla tukea myönteisten terveyskäyttäytymisen mallien syntymistä.

Mitä tulokset tarkoittavat käytännössä?

Tulokset muistuttavat, että lasten suunterveyttä ei rakenneta pelkästään hammashoitolassa – se rakentuu kotona, osana tavallista arkea.

Perheiden tarpeet ja elämäntilanteet ovat erilaisia, minkä vuoksi myös tuen tulisi olla joustavaa ja perhelähtöistä. Neuvolat, varhaiskasvatus, suun terveydenhuolto ja muut lapsiperheitä kohtaavat palvelut voivat yhdessä tukea terveellisten rutiinien muodostumista jo varhaisessa vaiheessa.

Katse tulevaisuuteen

Tutkimuksen viesti on toiveikas. Lasten terveystapoihin voidaan vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa, ja pienilläkin arjen teoilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia.

Vanhempien oma esimerkki, yhteiset rutiinit ja perheen arjessa tehtävät valinnat voivat auttaa rakentamaan terveitä tapoja, jotka kantavat lapsuutta pidemmällekin. Samalla tutkimus muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on tukea perheitä heidän erilaisissa elämäntilanteissaan.

Kun perheiden erilaiset lähtökohdat tunnistetaan ja tukea voidaan tarjota oikea-aikaisesti, voidaan edistää lasten suunterveyttä ja hyvinvointia jo elämän ensimmäisistä vuosista lähtien. Pienet arjen teot eivät ehkä tunnu suurilta juuri sillä hetkellä, mutta niiden vaikutukset voivat näkyä pitkälle tulevaisuuteen.

Hanna Suokko,
EHL, HTM, KTK, väitöskirjatutkija

Voit lukea Hanna Suokon väitöskirjan täältä.