Digiaikanakin tarvitaan livetapaamisia

FinnBrain-hankkeessa on osalta tutkittavista kerätty hiusnäytteitä pitkäaikaisen kortisolitason määrittämiseksi. Kortisoli on stressinsäätelyn kannalta tärkeä hormoni ja tavoitteemme on selvittää, miten tämän hormonin toiminta on yhteydessä vanhemman raskaudenaikaiseen hyvinvointiin sekä lapsen myöhempään kehitykseen. Haluaisinkin heti tässä blogin aluksi lämpimästi kiittää kaikkia tutkittavia, jotka ovat luovuttaneet hiuksiaan tähän tarkoitukseen!

Väitöskirjaopiskelijamme Paula Mustonen ja Susanna Kortesluoma olivat jo aikaisemmin vierailleet professori Nuno Sousan johtamassa tutkimuskeskuksessa Bragassa, Minhon yliopistossa Portugalissa (katso blogiteksti Hiuksia halkomassa Portugalissa). Nyt oli myös meidän varttuneempien tutkijoiden aika lähteä neuvottelemaan yhteistyön jatkosuunnitelmista ja katselemaan alustavia tuloksia. Vaikka Skypet ja muut viestimet tekevätkin kansainvälisen yhteistyön nykyään hyvin helpoksi, ei mikään korvaa kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Tutkimusaineiston tarkastelukin on tehokkaampaa, kun oikeasti istutaan saman tietokoneen ääressä ja monien asioiden edistäminen sujuu paremmin keskustellen kuin vaikkapa sähköpostitse. Maailman digitalisoituminen ei siis poista aidon vuorovaikutuksen tarvetta tutkimustyössäkään.

Heti vierailumme aluksi osallistuimme Minhon yliopiston Neuroscience Research Domainin (NeRD) järjestämään Neuroscience Retreat -tapahtumaan hieman Bragan ulkopuolella. Kyseessä on sikäläinen neurotieteen tutkijoiden seminaariviikonloppu, jossa pääsee kuulemaan hyvin monipuolisesti uutisia alan tutkimuksista niin perustutkimuksen kuin kliinisen, soveltavan tutkimuksenkin osalta. Seminaariin liittyi myös illanvietto, jossa karaokella oli merkittävä rooli ja jouduimme – tai pääsimme – tämän kautta esittelemään suomalaista musiikkia muille osallistujille.

NeRD-tapahtuman jälkeen FinnBrainin johtaja professori Hasse Karlsson esitteli hankettamme Minhon yliopiston luentosarjassa ja saimme vastata moniin innostuneisiin kysymyksiin ja kommentteihin. Vastaavan tutkimusaineiston kerääminen ei ole mahdollista kovin monessa maailman kolkassa ja suomalaisten tutkittavien halukkuutta osallistua sitoutuneesti uuden tiedon tuottamiseen ihailtiin kovasti. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on parhaimmillaan juuri tätä: kukaan ei voi enää yksin tehdä tai osata kaikkea, vaan tieto lisääntyy varmimmin erikoisosaamisten yhdistämisen kautta. Tärkeää on myös löytää ne ihmiset ja asiantuntijat, joiden kanssa työskentely sujuu joustavasti ja hyvässä tunnelmassa. Yksi tällainen ryhmä ovat portugalilaiset isäntämme. Tästä on hyvä jatkaa.

Dosentti Linnea Karlsson

Även i den digitala tidsåldern behövs live-möten

I FinnBrain-projektet har man hos en del av deltagarna samlat in hårprover för att mäta den långvariga kortisolhalten. Kortisol är ett viktigt hormon för stressreglering, och vår målsättning är att klargöra vilket samband detta hormons funktion har med förälderns
välmående under graviditeten och med barnets senare utveckling.

Våra doktorander Paula Mustonen och Susanna Kortesluoma har redan tidigare besökt det av professor Nuno Sousa ledda forskningscentret Braga vid Minho universitet i Portugal. Nu var det också tid för oss äldre forskare att åka för att förhandla om planen för fortsatt
samarbete och för att se på de preliminära resultaten. Fastän Skype och andra medier nuförtiden gör det internationella samarbetet mycket lätt, finns det inget som ersätter möten ansikte mot ansikte. Granskningen av undersökningsmaterialet är också mera effektiv, när man på riktigt sitter vid samma dator och många saker framskrider bättre genom diskussion än låt säga via e-post. Världens digitalisering tar alltså inte bort behovet av äkta växelverkan ens i forskningsarbetet.

FinnBrains ledare professor Hasse Karlsson presenterade vårt projekt i en föreläsningsserie vid Minho universitetet och vi fick svara på många entusiastiska frågor och kommentarer. Insamlingen av ett motsvarande undersökningsmaterial är inte möjlig i så många hörn av världen och man beundrade mycket de finländska deltagarnas villighet
att engagera sig i undersökningen för att få fram ny kunskap. Internationellt forskningssamarbete är som bäst just detta: ingen kan längre ensam göra och kunna allting, utan kunskapen ökar säkrast genom att förena specialkunnanden. Det är också viktigt att hitta de människor och experter med vilka arbetet löper smidigt och i en god
stämning. Våra portugisiska värdar är en sådan grupp. Härifrån är det bra att fortsätta.

Docent Linnea Karlsson