FinnBrain-tutkijat mukana lastensuojelujärjestöjen tiedekummitoiminnassa

Tutkijoina meille on ollut aina merkityksellistä, että työmme olisi hyödyksi ja avuksi yhteiskunnan kehittämisessä. Osa tutkimustyöstä on hyvinkin hidasta, ja tulosten sovellusarvoa ei aina heti hahmota. Tällaista perustutkimusta ja tiedon kasautumista ajan kanssa tarvitaan, ja sovellukset kyllä valmistuvat, kunhan tietoa on kertynyt riittävästi. Osa työstä on kuitenkin myös nopeampaa tempoltaan ja tiiviissä vuoropuhelussa yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa päästään sekä viemään tutkittua tietoa käytäntöön että tuomaan käytännön toiminnan kannalta tärkeitä tutkimuskysymyksiä yliopistomaailmaan. Tällaisella rajapinnalla liikkuvat Heidekenin tiedekummit, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen ja Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden yhteistyöverkosto, jossa FinnBrainistä ovat mukana apulaisprofessori, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson ja kehityspsykologian professori Riikka Korja.

Tiedekummit perustettiin vuonna 2019. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa tutkimusmaailman ja käytännön toimijoiden välistä vuoropuhelua. Ihan ensimmäisenä kehittämisalueena on nähty yhteistyövalmiuksien kehittäminen. On siis tärkeää pohjustaa toivottua dialogia tuntosarvia ”hiomalla”: on tärkeää, että puhutaan riittävän samaa kieltä ja kaikki osapuolet ovat halukkaita yhteistyöhön ja liikkumaan omien totuttujen raja-aitojen yli. FinnBrain-hankkeessa on hieno tilanne siinä mielessä, että useimmilla ryhmän tutkijoilla on kosketus käytännön työhön esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuskysymysten muodostamisessa on oleellista, että kysymykset ovat mielekkäitä sekä uuden akateemisen tiedon että mahdollisten sovellusalueiden kannalta. Käytännön toiminnasta syntyy usein ajatuksia tutkimusasetelmiin, ja näiden tiedon tarpeiden viestiminen tutkijayhteisöön on yksi tiedekummitoiminnan tarkoitus.

Tutkimukseen perustuvat käytännöt palvelujärjestelmässä listataan monesti tärkeiksi kehittämisalueiksi. Tuoreen tiedon siirtäminen käytäntöön on kuitenkin osoittautunut hyvin haasteelliseksi. Tiedekummitoiminnan yksi ajatus on, että nimetyt tutkijat ja heidän verkostonsa ja viestikanavansa toimisivat linkkeinä tiedeyhteisön ja yhteiskunnallisten toimijoiden kesken, jotta tämä siirtymä toteutuisi entistä varmemmin tulevaisuudessa. Yhteistyö pyrkii vastaamaan ja vaikuttamaan sellaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Tiedekummeissa on edustettuna monitieteinen joukko Turun yliopistosta ja Åbo Akademista (Heidekenin tiedekummit). FinnBrain-tutkijat voivat tuoda yhteistyöhön erityisesti varhaisen stressialtistuksen ja sen haittojen torjunnan näkökulmaa sekä vuorovaikutussuhteiden laadun merkitystä lasten ja nuorten elämässä. Tietoa on jo kertynyt runsaasti siitä, miten ylivoimaiseksi käyvä stressialtistus on riskitekijä terveyden kannalta ja että yhteiskunnan eri tasojen rakenteilla ja toimenpiteillä on tärkeää vaikuttaa näihin tekijöihin tulevaisuuden aikuisten terveyden tukemiseksi (Toksinen stressi: miten suojata ja suojautua sen aiheuttamilta haitoilta?). Erityisesti lastensuojelujärjestöjen työkenttä, jossa usein kohdataan perheitä, joille on kasaantunut useita riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä on vähemmän, tarvitsee laadukkaan toiminnan tueksi tutkittua tietoa.

Yhteistyö toteutuu konkreettisesti esimerkiksi yhteisten koulutuskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. FinnBrain järjestää kotimaisen koulutustilaisuuden teemalla ”Tiede kohtaa käytännön” ja tämän päivän toteutuksessa näkyy tiedekummitoiminnan kädenjälki (Tiede kohtaa käytännön: Varhaisen stressialtistuksen merkitys lapsen kehitykselle ja terveydelle). Lisäksi FinnBrain on tuottanut yhteistyössä Ensi- ja Turvakotien Liiton ja Turun kaupungin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kanssa perheille ja ammattilaisille tietopaketteja stressin terveysvaikutuksista ja näiden pakettien jakelussa ja käyttöönottamisessa lastensuojelujärjestöillä on suuri merkitys. Tiedekummit puolestaan osallistuvat järjestöjen koulutuspäivien sisällön tuottamiseen. Riikka oli puhumassa vuoden 2022 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen seminaarissa lapsen mielenterveyden haavoittavista ja suojaavista tekijöistä. Hän esitteli FinnBrainin tutkimustuloksia vanhemmuuden ja lapsen itsesäätelyn yhteyksistä sekä pohti sitä, miten tutkimustuloksia pystyisi hyödyntämään asiakastyössä.

Tärkeimpiä yhteiskunnan kehittymisen edellytyksiä on laadukas koulutus ja väestön korkea tietotaso. Eräs lastenlääkärikollega mainitsi, että kolme tärkeintä asiaa hyvinvoivan väestön taustalla ovat koulutus, koulutus ja koulutus. Vain tiedon ja ymmärryksen kautta syntyy motivaatio ja mahdollisuus muutokseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen on tulevaisuutemme tärkein tavoite ja siinä toiminnassa Heidekenin tiedekummitoiminta on yksi mielekäs palanen.

Ylpeät kummit,

Linnea Karlsson

Riikka Korja