FinnBrain-tutkimus tuottaa tietoa turkulaisista lapsiperheistä

FinnBrain-tutkimus on ainutlaatuinen monitieteisyydessään, mutta ennen kaikkea mittakaavassaan. Hieman yli 4 000 perhettä Turun seudulta ja Ahvenanmaalta on mukana tuottamassa arvokasta tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä raskausajasta alkaen. Kansainvälisesti merkittävän tiedon lisäksi aineisto tarjoaa myös oivallisen mahdollisuuden tuottaa paikallista tietoa alueellisen palvelujärjestelmän kehittämiseksi.

FinnBrain sai taannoin apurahan Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteisen Kaupunkitutkimushankkeen kautta. Tämän avulla on tarkoituksena kartoittaa neuvolapalvelujen käyttöön tietoja turkulaisen lapsiperheväestön raskausajan fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä ja elintavoista sekä tarkastella alueellisia eroja edellä mainittujen tekijöiden suhteen. Tavoitteena on, että tuotetun tiedon pohjalta voidaan kehittää palveluja entistä enemmän lapsiperheiden tarpeita tukevaan suuntaan. Tutkimusraporttimme, jossa käsitellään tässä vaiheessa alkuraskautta, on valmistumassa lähiviikkoina, jonka jälkeen se julkaistaan myös FinnBrainin nettisivuilla (www.finnbrain.fi). Tässä kuitenkin hieman esitietoa raportista:

Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2012–2015 kyselylomakkeilla. Raskausviikolla 14, jolloin tutkimukseen osallistuvat vanhemmat ovat täyttäneet ensimmäiset kyselylomakkeet, on ollut mukana 1 522 turkulaista äitiä ja 981 heidän puolisoaan/lapsensa isää, mikä on huomattava määrä pikkulapsiperheiden vanhempia alueellisen tiedon tuottamisen pohjaksi!

Turussa toimii kaiken kaikkiaan 13 äitiysneuvolaa, ja FinnBrain-tutkimuksessa on mukana perheitä kaikista eri neuvolapiireistä. Suurin edustusosuus on Mäntymäen neuvolapiirin alueelta (noin neljännes kaikista turkulaisista osallistujista).

Tutkimukseen osallistuvista turkulaisista perheistä selvästi yli puolet on odottanut tutkimukseen osallistuessaan ensimmäistä lastaan ja noin neljännes toista lastaan. Hauskana yksityiskohtana voidaan todeta, että FinnBrainissä on mukana myös muutamia kymmeniä perheitä, joista on tutkimukseen lähtenyt mukaan perheen toinenkin lapsi! Tutkittavien äitien keski-ikä on tutkimuksen osallistumisen alkuhetkellä ollut 30,7 vuotta ja isien 32,1 vuotta.

Tutkittavat ovat alkuraskaudessa arvioineet tyytyväisyyttään elämän eri osa-alueisiin kymmenen senttimetrin mittaisen janan avulla. Janassa luku ”nolla” kuvasi täydellistä tyytymättömyyttä ja vastaavasti luku ”kymmenen” täydellistä tyytyväisyyttä arvioitavaan asiaan. Äitien ja isien arviot olivat hyvin samankaltaisia: alkuraskaudessa sekä odottavat äidit että isät olivat vähemmän tyytyväisiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa, yleisimmän arvion ollessa molemmilla kuusi. Kuitenkin parisuhteeseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan oltiin selvästi tyytyväisempiä (keskimääräisten arvojen ollessa sekä miehillä että naisilla kullekin edelliselle muuttujalle yhdeksän, kahdeksan ja yhdeksän).

Siihen, että taloustilanteeseen ollaan vähiten tyytyväisiä, vaikuttanee osaltaan tutkittavien kohtalaisen nuori ikä, jolloin koulutus- ja työurat ovat monella vasta aluillaan. Lisäksi osa vanhemmista on todennäköisesti vanhempainvapaalla, mikä voi osin heijastua taloudelliseen tyytyväisyyteen. Tyytyväisyyden havaitaan olevan sekä äideillä että isillä kohtalaisen vahvasti yhteydessä todelliseen tulotasoon; monet niistä henkilöistä, jotka kokevat eniten tyytymättömyyttä taloustilanteeseensa, ovat tosiasiassa myös pienituloisempia. Valtaosa niin äideistä kuin isistäkin on tyytyväisiä parisuhteeseensa sekä terveydentilaansa alkuraskaudessa. On tärkeää havaita mihin asioihin pikkulapsiperheissä ollaan tyytyväisiä, mutta toisaalta on tärkeää oppia ymmärtämään myös tekijöitä, jotka heikentävät tyytyväisyyttä sekä miettiä, miten esimerkiksi neuvolatyön avulla voidaan lisätä odottavien vanhempien hyvinvointia. Jatkossa näemme muuttuvatko arviot raskauden edetessä jollain tavalla.

Toivottavasti mahdollisimman moni on jaksanut pysyä mukana tutkimuksessa, sillä sen avulla voimme jatkaa tärkeän tiedon tuottamista lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja tuottaa paikalliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa esimerkiksi Turussa ja laajemmin Varsinais-Suomessa tehtävän päätöksenteon pohjaksi. Ensisijaisen tärkeää on tuottaa tietoa neuvolatyön tueksi, joka on Suomessa ainutlaatuista moneen muuhun maahan verrattuna.

Hyvää vuotta 2017 kaikille FinnBrain-perheille!

Eeva-Leena Kataja, psykologi, perhepsykoterapeutti, väitöskirjatutkija

FinnBrain-undersökningen producerar kunskap om barnfamiljer i Åbo

FinnBrain fick för en tid sedan ett bidrag via Åbo universitets och Åbo stads gemensamma “Stadsundersökningsprojekt”. Med hjälp av bidraget är det meningen att kartlägga de i Åbo bosatta barnfamiljernas fysiska och psykiska hälsa och levnadsvanor under graviditeten samt att granska regionala skillnader i de nämnda faktorerna. Informationen kommer att ställas till mödrarådgivningstjäsnternas förfogande. Målsättningen är att med den erhållna kunskapen som grund kunna utveckla servicen ännu mera med inriktning på barnfamiljernas behov av stöd. Här kommer lite preliminära uppgifter om en undersökningsrapport som blir klar inom en snar framtid:

Undersökningsmaterialet har samlats under åren 2012-2015 med frågeformulär. Vid graviditetsvecka 14, då de föräldrar som deltar i studien har fyllt i de första frågeformulären, har 1522 Åbo-mammor och 981 av deras makar/barnets far deltagit. Som grund för att producera regional kunskap är detta ett aktningsvärt antal småbarnsföräldrar!

I Åbo verkar allt som allt 13 mödrarådgivningar, och familjer från alla rådgivningsdistrikt deltar i FinnBrain-undersökningen. Den största representationen kommer från Tallbackens-rådgivningsdistrikt (ca en fjärdedel av alla deltagare i Åbo).

Klart mer än hälften av de i undersökningen deltagande, i Åbo bosatta familjerna har väntat sitt första barn när de deltagit i undersökningen och ca en fjärdedel sitt andra barn. Medelåldern för de undersökta mammorna har då de påbörjat sitt deltagande i
undersökningen varit 30,7 år och för papporna 32,1 år.

De undersökta har i början av graviditeten bedömt hur nöjda de är med livets olika delområden. Mammornas och pappornas bedömningar var mycket likartade: i början av graviditeten var både mammorna och papporna mindre nöjda med sin egen ekonomiska situation. Ändå var man klart mera nöjd med både det fysiska och det psykiska
hälsotillståndet, samt med parförhållandet.

Det är viktigt att notera vilka saker man bland småbarnsfamiljer är nöjda med, men å andra sidan är det också viktigt att lära sig förstå de faktorer som minskar tillfredsställelsen samt att fundera över hur man t.ex. med hjälp av rådgivningsarbetet kan öka de väntande föräldrarnas välmående. I fortsättningen får vi se om bedömningen förändras på något sätt när graviditeten fortskrider.

Med hjälp av undersökningen kan vi fortsätta att producera viktig kunskap om barnfamiljers välmående, om faktorer som påverkar välmåendet, samt producera på den lokala undersökningen baserad kunskap för beslutsunderlag t.ex. i Åbo och mera allmänt i Egentliga Finland. Det är i första hand viktigt att producera kunskap till stöd för rådgivningsarbetet, vilket i Finland är unikt i jämförelse med många andra länder.

Alla FinnBrain-familjer önskas ett gott år 2017!

Eeva-Leena Kataja, psykolog, familjeterapeut, doktorand