Monitieteinen tutkimus FinnBrainissä

Tieteenalojen välisillä rajapinnoilla tapahtuu kiinnostavia asioita. Uusia näkökulmia ja sitä kautta täysin uutta tietoa tuottavia tutkimuksia syntyy silloin, kun perinteisesti erillään toimineet maailmat kohtaavat. Lääketieteessäkin on yhä enemmän alettu ymmärtää, että eri sairauksien riskiin vaikuttavat pitkälti samat riskitekijät. FinnBrainin tuoreet raportit äidin raskaudenaikaisen stressioireilun yhteyksistä lapsen infektiokierteen riskiin tai vauvan suolistomikrobiston ominaisuuksien merkityksestä neuropsykologiselle kehitykselle ovat eräitä esimerkkejä tällaisista monitieteisistä, uutta ajattelua edistävistä kokonaisuuksista.

Monet patofysiologiset prosessit voivat olla hyvin samankaltaisia vaikkapa sydän- ja verisuonitaudeissa kuin depressioissakin, ja psykologiset ja yhteiskunnalliset seikat ovat tärkeässä yhteydessä terveyteen. Toisaalta sekä somaattisten että psykiatristen sairauksien ennaltaehkäisy tai hoito voi toteutua tehokkaasti psyykkistä stressiä vähentämällä ja resilienssiä eli stressin vastustuskykyä lisäämällä. Usein huomataan, että kyse onkin isossa mittakaavassa samasta ilmiöstä ja yhteisestä mielenkiinnon kohteesta, mutta eri tieteenalat ovat vain lähestyneet asiaa kukin omasta – väistämättä kapeasta – näkökulmastaan. Myös kielitaitoa pääsee kehittämään: samat termit voivat olla eri merkityksissä eri tieteenaloilla tai toisen alan käsitteistö voi tuntua kokonaan vieraalta ennen kuin sitä oppii paremmin.

Mitä enemmän jostain asiasta tietää sitä monimutkaisemmaksi ja monipuolisemmaksi se yleensä muuttuu. FinnBrainissä yksi klassinen esimerkki on keskustelu tilastollisissa malleissa rutiininomaisesti käytettävästä, sosioekonomista asemaa kuvaavasta muuttujasta. Sosiologitutkijoiltamme kaivattiin yksiselitteistä muuttujaa, jonka voisi laittaa aina mukaan analyyseihin, jotta voidaan kontrolloida perheen sosioekonomisen aseman merkitys mahdollisena tuloksiin vaikuttavana tekijänä. Sosiologit ihmettelivät kysymystä, koska koko ilmiö on niin moniulotteinen, ettei yhtä vakiomuuttujaa, joka toimisi tilanteessa kuin tilanteessa voi mitenkään ajatella olevan. Lisäksi kävi ilmi, että tämä kiusallinen sekoittava tekijä onkin ihan oma, tärkeä tutkimuskohteensa, eikä ole mielekästä yrittääkään keskittyä vaikutuksen pois siivoamiseen. Aivotutkijoiden hämmästys oli yhtä aitoa, kun eräs yhteistyötaho toivoi ”jotain aivomuuttujaa”, jota voisi käyttää. Vasta tarkempi perehtyminen toiseen tieteenalaan osoitti alkuperäisten kysymysten kömpelyyden.

Monitieteisessä ryhmässä yksi hahmottaa kokonaisuuden, toinen tuntee tilastolliset menetelmät, kolmas on erityisosaaja tärkeässä mittausmenetelmässä, neljäs osaa ohjeistaa laadukkaan aineistonkeruun, viides osaa laboratoriomenetelmät jne. FinnBrainissä nuoret tutkijat koulutetaan tällaiseen maailmaan: yhdessä eri tieteenalojen edustajien kanssa toimimalla on hauskinta ja tulee parasta tiedettä. Osa koulutusta on, että tottuu siihen, että on jatkuvasti tekemisissä asioiden kanssa, joita ei osaa tai hallitse – mutta aina joku jossain osaa. Usein tietysti törmää tilanteeseen, ettei kukaan ole vastaavia yhdistelmiä ennen kokeillut, mikä mukavasti muistuttaakin siitä, miten monitieteisyys on avain uuteen. Koko tutkimuksen lähtökohta on, että eri näkökulmia ja tutkimusmenetelmiä yhdistetään, jotta tulokset vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisuutta, jossa asiat aika harvoin ovat siisteissä, ihmisten keksimien tieteenalojen mukaisissa lokeroissa. Tänä päivänä meillä hankkeessa onkin jo täysin rutiininomaista, että psykologi keskustelee äidinmaidon koostumuksesta elintarvikekemistin kanssa tai hammaslääkäri biolääketieteilijän kanssa hiuskortisolin ja hammashoitopelon yhteyksistä.

Suomesta ei aina löydy parasta asiantuntemusta. Tämän vuoksi monitieteinen tutkimus on lähtökohtaisesti myös kansainvälistä. Laadukasta tiedettä onkin mahdotonta tehdä ilman, että tutkimusryhmä on aika laaja: FinnBrainilläkin on yhteistyökumppaneita kymmenestä eri maasta. Näemme paljon vaivaa, että voimme säilyttää korkean tietoturvan tason ja silti tehdä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa. Kaikkea aineistoa käsitellään siten, että yksilöitä niistä ei voi tunnistaa ja tunnisteettomankin aineiston hallinta tapahtuu nykyistä lainsäädäntöä tarkasti noudattaen. Kaikkea yhteistyötä säätelevät tarkat sopimukset ja tutkittavien tietosuoja on näissä sopimuksissa tärkeässä asemassa, eikä tutkimusaineistoa luovuteta kolmansille osapuolille tai avoimiin tietokantoihin. Ulkomaiset yhteistyötahot eivät pääasiassa saa muutenkaan aineistoa itselleen, vaan aineistojen analysointi tapahtuu Suomessa olevien ryhmän jäsenten toimesta tai etäyhteyksien kautta Turun yliopiston ylläpitämillä palvelimilla.

Monitieteinen tutkimus on monen tutkijan mielestä aluksi vähän ahdistavaa, koska hallinnan tunnetta ei ole. Pienen harjoittelun jälkeen se muuttuu antoisaksi ja hauskaksi, koska palkinto on niin suuri monella mittarilla mitattuna. Tieteen tuloksellisuuden kannalta se on paras tapa tehdä työtä. Laajat aineistot tulevat myös varmimmin hyödynnetyiksi kattavasti, mikä on tärkeä eettinen näkökohta, sillä tutkimuskäyttöön kerätty aineisto pitäisi käyttää mahdollisimman hyödyllisesti tieteen ja ihmisten hyväksi, mikä ei välttämättä toteudu, jos tutkijat jäävät tarkastelemaan asioita omista lokeroistaan käsin.

Linnea Karlsson (valokuvaaja Suvi Elo/MLL)
apulaisprofessori, FinnBrain-tutkimuksen varajohtaja

Hasse Karlsson
professori, FinnBrain-tutkimuksen vastuullinen johtaja