Vaikuttaako raskausaika allergisten sairauksien kehittymiseen?

Lasten astman ja allergioiden lisääntyminen on liitetty ympäristötekijöiden ja altisteiden muuttumiseen. Nämä selittävät vain osan tautitaakan lisääntymisestä. On havaittu, että tekijät jo ennen syntymää vaikuttavat allergisten sairauksien kehittymiseen. Aiheessa riittää runsaasti tutkittavaa.

Astma ja allergiat kuuluvat niihin lasten pitkäaikaissairauksien joukkoon, jotka lisääntyvät länsimaissa. Siksi tutkimukselta kaivataan koko ajan uutta tietoa sairauksien syistä ja kehityksestä. Tutkijat ovat jo pitkään epäilleet, että myös raskaudenaikaiset tekijät yhdessä perinnöllisten altisteiden kanssa voivat muokata sikiön immuunijärjestelmää. Tutkimustietoa tästä on kuitenkin rajatusti, sillä atooppisten sairauksien eli astman, ruoka- ja pölyallergioiden sekä atooppisen ekseeman tutkimus on tähän asti keskittynyt pitkälti syntymän jälkeisiin altisteisiin.

Omassa väitöstutkimuksessani havaitsin, että jo alle vuoden ikäisillä, tulevilla astmaa sairastavilla lapsilla oli nähtävissä selvästi erilaiset astman riskitekijät riippuen siitä, millainen astmatyyppi heille kehittyi kouluikään mennessä. Se johti päättelyyn, että jotakin oli pitänyt tapahtua jo ennen lapsen syntymää, koska jo alle vuoden ikäisillä lapsilla oli niin selvästi erilainen astmariskiprofiili. Kävi niin kuin tutkimuksen teossa usein käy: yksi tutkimuslöydös poikikin lisää avoimia kysymyksiä ja halusin tutkia ketjua vielä pidemmälle.

Väitöksen jälkeen vuonna 2017 aloitin post doc -tutkimusprojektini suuressa turkulaisessa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa. Väestöpohjaisessa raskauskohorttitutkimuksessa seurataan noin 4 000 lasta ja heidän vanhempiaan raskauden alkuvaiheista alkaen. Sen tutkimusfokus on lapsen aivojen, hermoston sekä terveyden kehityksessä. FinnBrain-seurantatutkimus on moni- ja poikkitieteellinen, mikä mahdollistaa monenlaisten mielenkiintoisten tutkimuskysymysten asettelun. Post doc -projektissani rakensimme FinnBrainille uuden lastenlääkäritutkimuskokonaisuuden, FinnBrain Pediatricsin. Tutkimuslinjassa FinnBrain Atopy selvitämme muiden asioiden ohella alkuperäistä tutkimuskysymystäni, miten raskausaika vaikuttaa lasten atooppisten sairauksien kehittymiseen.

FinnBrain Atopy – tavoitteena varhaisten riskitekijöiden löytäminen

FinnBrain Atopy -tutkimus tuottaa toivottavasti hyvin erityistä ja ainutlaatuista tietoa. Haluamme selvittää, onko esimerkiksi äidin raskaudenaikaisella tai jopa vanhempien omalla lapsuudenaikaisella stressillä yhteyttä jälkikasvun astma- ja allergiariskiin. Tutkimuksemme kauaskantoinen tavoite on auttaa perheitä voimaan paremmin. Tutkimuslöydöksillä voi olla valtava merkitys, jos pystymme jo ennen raskautta tai sen aikana vaikuttamaan siihen, että lapset pysyisivät terveempinä. Uudet työkalut atooppisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ovat kuitenkin vielä hyvän matkan päässä. Ensin pitää hakea assosiaatioita eli yhteyksiä. Vasta jos asioiden välisiä yhteyksiä löytyy, voidaan alkaa etsiä mekanismeja. Ja kun mekanismi on löytynyt, voidaan alkaa puhua preventiosta eli tautien ehkäisemisestä. Tämä on pitkä, mutta mielenkiintoinen tie.

FinnBrain Pediatricsin ja FinnBrain Atopyn aineisto kerättiin vuosien 2018-2021 aikana lasten ollessa viisivuotiaita. Lastenlääkäriseuranta sisälsi 1 000 lapsen aineiston. Nyt hyödynnämme kertynyttä, arvokasta syntymäkohorttiaineistoa mahdollisimman optimaalisesti. FinnBrain Atopy tutkii muun muassa, miten 1) äidin raskaudenaikainen tai isän oma, lapsuudenaikainen stressi, 2) eri ympäristötekijät, kuten metsätyypit, maatilalla asuminen tai kaupunkiympäristö tai 3) lapsen omat psyykkiset oireet, kuten ahdistuneisuusoireet, ovat yhteydessä lasten atooppisten sairauksien kehittymiseen. Mekanistisena lähestymisenä selvitämme, onko allergioita tai astmaa sairastavilla lapsilla ja terveillä kontrolleilla nähtävissä eroja geenien epigeneettisessä säätelyssä, ja onko äidin raskaudenaikaisella tai isän lapsuudenaikaisella stressillä yhteyttä näihin. Tämä voisi olla osoitus allergioiden raskaudenaikaisesta ohjelmoitumisesta.

On hienoa, että atopiatutkimuksen aineisto on valmis. Nyt saan tutkia alkuperäisiä tutkimuskysymyksiäni sekä suunnitella uusia tutkimuskysymyksiä. Aineiston analysoiminen on aina tutkimustyön suola. Se, että pääsee näkemään ensimmäiset tulokset ja sen, löytyykö niistä jotain merkittävää – siitähän tässä tutkimustyössä saa palkinnon. Tutkimuksen teolle välttämätön apurahojen ja hankerahoituksen hakeminen on työllistänyt koko post doc -projektini ajan. Olen ollut onnekas, sillä apurahoittajat ovat uskoneet ajatuksiini ja olen saanut rahoitusta. Kannustan nuoria tutkijoita ideoimaan tutkimusprojekteja ja hakemaan niihin rahoitusta.

LT Minna Lukkarinen on FinnBrain Pediatrics -osatutkimuksen vastuututkija. Hän väitteli Turun yliopistosta vuonna 2017 aiheenaan pikkulasten astman riskitekijät. Väitöksen jälkeen hän on ollut mukana FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa ja sen puitteissa useassa eri tutkimushankkeessa, jossa hänen tutkimuksensa keskittyy muun muassa lasten atooppisten sairauksien kehittymiseen. Hän työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Tyksin lasten ja nuorten klinikassa, jossa hän hoitaa allergioita ja astmaa sairastavia lapsia. Kliinisen lääkärintyönsä ja tutkimuksen ohella hän toimii TYKS-säätiön toiminnanjohtajana. (kuvaaja Pasi Leino)

Teksti on julkaistu Sakari Alhopuron säätiön blogissa 6.10.2022.