Turun yliopiston silakkaprojekti

Silakan lisääntymisbiologista tutkimusta yli 35 vuotta

Silakkatutkimus Saaristomeren tutkimuslaitoksella

Silakka on Itämeren ekosysteemin valtalajeja ja myös taloudellisesti tärkeimpiä kalalajejamme. Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella on tutkittu lounaisessa saaristossa lisääntyvää silakkaa 1980-luvun alusta alkaen. Tutkimuksen tavoitteena on silakan biologiaa koskevan tietämyksen lisääminen, sillä Itämeren tilan muuttuessa tarvitaan monipuolista tietoa lajin ominaisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä, jotta kalakannan tilan kehitystä voidaan ennustaa ja selittää siinä tapahtuvia muutoksia. Tutkimusaineisto on Itämeren piirissä ainutlaatuinen, vastaavia, pitkän aikajakson kuluessa koottuja tutkimusaineistoja ei lisääntymisvaiheisesta silakasta ole saatavilla muualta.

Lisääntymisen onnistuminen on tärkein edellytys sille, että laji säilyy elinvoimaisena omassa elinympäristössään. Tästä syystä silakkaprojekti on keskittynyt erityisesti silakan lisääntymistä koskeviin kysymyksiin: missä ja milloin silakka lisääntyy, miten lisääntyminen onnistuu ja mitkä tekijät säätelevät lajin lisääntymismenestystä. Lisääntymisalueita koskevan tutkimuksen ohella on seurattu silakkapopulaation ominaisuuksia Itämeren tilan muuttuessa. Tutkimuksissa selvitetään mm. eläinplanktonissa ja silakkakannassa tapahtuvia muutoksia, silakan ravinnonkäyttöä sekä ravinnon vaikutuksia kalan rasvoihin, joista etenkin omega-3-rasvahapot ovat ihmisen terveydelle välttämättömiä.

Tutkimusaineiston ytimen muodostavat yli 35 vuoden aikana kerätyt aikasarjat, joiden avulla on mahdollista tehdä ennusteita silakkakannan ja koko ekosysteeminkin muutoksista, jos esimerkiksi Itämeren suolapitoisuus alenee sateisuuden kasvun seurauksena.

Katso myös:

>>Silakkaprojekti mediassa

>>Viimeisin julkaisumme

Lisätietoa silakkaprojektin historiasta Saaristomeren tutkimuslaitoksen 50-vuotisjuhlajulkaisussa (2014; s. 81-101).

Lisätietoja ja ajankohtaista uutisia tutkimusryhmästä, tutkimuksesta ja julkaisuista projektin englanninkielisellä kotisivulla.

Tutkimusprojektit 2020-2021

Jodin esiintyminen ja merkitys Itämeren eliöstössä ja ekosysteemin säätelyssä

Jodi on tärkeä hivenaine useille lajeille, joiden kasvuun, lisääntymiseen ja moniin muihin ominaisuuksiin se vaikuttaa joko suoraan tai säätelemällä kilpirauhashormoneiden (tyroksiinin T4 ja sen aktiivimuodon trijodityrosiinin T3) tuotantoa.

Jodiprojektimme tavoitteena on tutkia jodin vaihtelua ja merkitystä Itämeren ekosysteemissä ajallisista (pitkäaikaiset ja vuodenaikaiset muutokset) ja alueellisista näkökulmista. Tutkimme myös jodimäärien vaihtelun merkitystä kalan kilpirauhashormonitoimintaan. Aihetta tutkitaan mm. kenttämittausten ja kokeellisten tutkimusten avulla sekä 1970-luvulta lähtien kerättyjä pitkäaikaisia havaintoaineistoja hyväksikäyttäen. Projektin tavoitteena on myös testata ja kehittää menetelmiä, joilla jodi- ja kilpirauhashormonipitoisuuksia voidaan luotettavasti mitata Itämeren ympäristöstä ja eliöistä.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Ruuskanen Group (JY) ja AnttilaLab (TY)- ryhmien kanssa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös geologian osaston, Ruokaviraston, Pyhäjärvi-Instituutin, Prof. Karin Limburgin (SUNY-ESF, New York) ja Johann Heinrich von Thünen Instituutin (Rostock, Saksa) tutkijoiden kanssa.

Vuonna 2020 alkanutta hanketta on tukenut Sakari Alhopuron Säätiö (PI Katja Mäkinen) ja Turun yliopistosäätiö (K.Mäkinen).

Yhteyshenkilö: Katja Mäkinen

Silakan rasvapitoisuuden, rasvojen laadun ja lihasmassan ajallinen ja alueellinen vaihtelu Saaristomerellä

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoja Saaristomereltä pyydetyn silakan rasvapitoisuudesta, rasvojen laadusta ja muista kalan ominaisuuksista, joilla on merkitystä sekä kuluttajille että silakkaa jalostaville yrityksille ja niistä hyötyvät silakkaa kalastavat ja alostavat yritykset sekä kalastajat ja alkutuottajat. Koska osa näiden käyttämästä raaka-aineesta on peräisin Saaristomeren alueelta, tutkimuksessa selvitetään Saaristomereltä pyydetyn silakan laatuominaisuuksia eri vuodenaikoina (kutuaika vs. syönnös-/talvikausi) ja eri alueilla (tärkeimmät pyyntialueet).

Tutkimuksen tuloksista voivat hyötyä kaikki Saaristomeren silakkaa kalastavat ja jalostavat yritykset mutta myös sellaiset saariston ammattikalastajat ja alkutuottajat, jotka itse valmistavat silakasta erilaisia tuotteita suoramyyntiin. Tuotteiden laadusta tiedottamalla voidaan parantaa kuluttajien tietämystä erityisesti Saaristomeren alueelta pyydetyn pienikokoisen silakan terveysvaikutuksista. Tutkimustulokset voivat lisätä myös arvostusta lisääntymisvaiheisen kalan käyttöön elintarvikkeiden jalostuksessa, mikä parantaisi keväisen rysäkalastuksen kannattavuutta Saaristomerellä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston bioteknologian laitoksen (Elintarvikekemia ja -kehitys, Dos. Jukka-Pekka Suomela) kanssa.

Hanketta on tukenut Saaristomeren kalatalousryhmä (PI Jari Hänninen).

Yhteishenkilöt: Marjut Rajasilta & Jari Hänninen

Rysäkalastuksen tekniikka ja ammatillinen tietotaito silakan tutkimuksen käyttöön

Hankkeen tarkoituksena on  varmistaa silakkatutkimuksen pitkäaikaisseurannan jatkuminen ja välittää silakan rysäkalastuksen tekniikkaa ja osaamista ammattikalastajilta Livian ammattioppilaitoksen opiskelijoille.

Hanketta on tukenut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) (PI Jari Hänninen). Hanke toteutetaan yhteistyössä Livian ammattioppilaitoksen kanssa.

Yhteyshenkilö: Jari Hänninen

Väkäkärsämatojen yleisyys Saaristomerellä kalastettavassa silakassa ja merimetsoissa

Tutkimuksessa kartoitetaan loismatojen (Corynosoma semerme ja C. strumosum) yleisyyttä Saaristomerellä kalastettavassa silakkakannassa sekä selvitetään toimiiko merimetso loisten isäntälajina harmaahylkeen ohella.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen molekyyliekologian tutkimusryhmän kanssa.

Hanketta on tukenut Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä (PI Jari Hänninen).

Yhteyshenkilö: Jari Hänninen