Turun yliopiston silakkaprojekti

Silakan lisääntymisbiologista tutkimusta 40 vuotta

Silakan lisääntymisbiologinen tutkimus Turun yliopistossa

Turun yliopistossa Saaristomeren tutkimuslaitoksella ja biologian laitoksella on tutkittu Saaristomerellä lisääntyvää silakkaa 1980-luvun alusta alkaen.

Tutkimuksen tavoitteena on silakan, mutta myös muiden Itämeren kalalajien, biologiaa koskevan tietämyksen lisääminen, sillä Itämeren tilan muuttuessa tarvitaan monipuolista tietoa lajin ominaisuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä, jotta kalakannan tilan kehitystä voidaan ennustaa ja selittää siinä tapahtuvia muutoksia.

Lisääntymisen onnistuminen on tärkein edellytys sille, että laji säilyy elinvoimaisena omassa elinympäristössään. Tästä syystä tutkimuksemme on keskittynyt erityisesti silakan lisääntymistä koskeviin kysymyksiin: missä ja milloin silakka lisääntyy, miten lisääntyminen onnistuu ja mitkä tekijät säätelevät lajin lisääntymismenestystä.

Lisääntymisalueita koskevien kartoitusten ja tutkimuksen ohella on seurattu Saaristomerellä kutevan silakkapopulaation ominaisuuksia Itämeren ympäristön muuttuessa. Tutkimuksissa selvitetään kalojen perusominaisuuksien (mm. pituus, paino, ikä) lisäksi kannassa tapahtuvia fysiologisia muutoksia, silakan ravinnonkäyttöä sekä ympäristön ja ravinnon vaikutuksia silakan rasvapitoisuuteen ja rasvahappoihin, joista etenkin omega-3-rasvahapot ovat ihmisen terveydelle välttämättömiä.

Silakkaprojekti on kerännyt historiansa aikana tutkimusaineistoa erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren alueilta 1980-luvulta lähtien. Kertynyt tutkimusaineisto on Itämeren piirissä ainutlaatuinen – vastaavia, pitkän aikajakson kuluessa koottuja tutkimusaineistoja ei lisääntymisvaiheisesta silakasta ole saatavilla muualta. Pitkäaikaisen tutkimusaineiston avulla on mahdollista tehdä ennusteita silakkakannan ja koko ekosysteeminkin muutoksista, jos esimerkiksi Itämeren suolapitoisuus alenee sateisuuden kasvun seurauksena.

Katso myös:

Lisätietoa tutkimusryhmästä, tutkimuksesta ja julkaisuista projektin englanninkielisellä kotisivulla.

>>Silakkaprojekti mediassa (englanniksi)

>>Viimeisin julkaisumme (englanniksi)

Tutkimusprojektit 2020-2022

Jodin esiintyminen ja merkitys Itämeren eliöstössä ja ekosysteemin säätelyssä

Jodi on tärkeä hivenaine useille lajeille, joiden kasvuun, lisääntymiseen ja moniin muihin ominaisuuksiin se vaikuttaa joko suoraan tai säätelemällä kilpirauhashormoneiden (tyroksiinin T4 ja sen aktiivimuodon trijodityrosiinin T3) tuotantoa. Kilpirauhashormoneilla on tärkeä tehtävä mm. normaalin kasvun, kehityksen ja aineenvaihdunnan säätelyssä ja niiden puute voi johtaa mm. kasvun hidastumiseen.

Jodipitoisuuksien vaihtelu ja merkitys Itämeren ekosysteemissä tunnetaan huonosti. Tutkimuksen tarkoituksena on siten kartoittaa jodimäärien vaihtelua Itämeren ympäristössä ja lajistossa sekä tutkia miten ilmastonmuutoksen aiheuttama makeutuminen vaikuttaa jodin saatavuuteen. Hankkeessa tutkitaan myös jodin vaikutusta silakan kilpirauhashormonitoimintaan ja sitä miten näissä tapahtuvat vaihtelut ovat yhteydessä silakan kasvussa ja lisääntymisessä havaittuihin muutoksiin.

Jodin vaihtelua tutkitaan mm. maastossa tehtävien mittausten ja kokeellisten tutkimusten avulla sekä 1970-luvulta lähtien kerättyjä pitkäaikaisia havaintoaineistoja hyväksikäyttäen. Tarkoituksena on myös testata ja kehittää menetelmiä, joilla jodipitoisuuksia voidaan luotettavasti mitata.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Ruuskanen Group (JY) ja AnttilaLab (TY)- ryhmien kanssa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös geologian osaston, Ruokaviraston, Prof. Karin Limburgin (SUNY-ESF, New York) ja Johann Heinrich von Thünen Instituutin (Rostock, Saksa) tutkijoiden kanssa. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä Pyhäjärvi-instituutin kanssa (FT Teija Kirkkala ja työryhmä), joka tutkii mm. jodin kulkeutumista Selkämeren ympäristössä Satakunnan rahaston (Suomen kulttuurirahasto) keväällä 2021 rahoittamassa kärkihankkeessa.

Hanketta on tukenut vuosina 2020 ja 2021 Sakari Alhopuron Säätiö (PI Katja Mäkinen) ja vuonna 2020 Turun yliopistosäätiö (K.Mäkinen).

Yhteyshenkilö: Katja Mäkinen

Kuoreen esiintyminen ja merkitys kuhan ravinnossa Saaristomerellä - tutkimustietoa kuoreen kalastuksen kehittämiseksi

Runsaassa kymmenessä vuodessa kuoreesta on muodostunut merkittävä tulonlähde jo noin kymmenelle kalastajalle. Kuoreen kantamäärityksiä on tehty itäisellä Suomenlahdella, mutta Saaristomeren kannat ovat toistaiseksi hyvin vähän tutkittuja. Myös kuoreen merkitystä Saaristomeren petokaloille on tutkittu vähän. Elintavoiltaan samankaltaista kuhaa (Sander lucioperca) pidetään yleisesti kuoreen tyypillisimpänä saalistajana. Kuhan merkitys on ollut huomattava niin kaupallisessa kalastuksessa kuin vapaa-ajankalastuksessakin, joten lajien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen on tärkeää vuosittaisten kuoresaaliiden kasvaessa.

Saaristomeren kalatalousryhmän tukeman hankkeen tarkoituksena on tarkastella Saaristomeren kuorepopulaatioiden alueellisia eroja määrässä, koossa ja sukupuolijakaumassa. Tutkittavia alueita ovat Mynälahti ja Askaistenlahti sekä vertailualueena Piikkiön edusta. Myös kyseisten alueiden kuhakannoista kerätään otos, josta määritetään iät ja kuoreen suhteellinen osuus ravinnosta ikäryhmittäin ja kokoluokittain.

Yksivuotinen hanke alkaa keväällä 2022.

Yhteyshenkilö: Jari Hänninen

Silakan rasvapitoisuuden, rasvojen laadun ja lihasmassan ajallinen ja alueellinen vaihtelu Saaristomerellä

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoja Saaristomereltä pyydetyn silakan rasvapitoisuudesta, rasvojen laadusta ja muista kalan ominaisuuksista, joilla on merkitystä sekä kuluttajille että silakkaa jalostaville yrityksille ja niistä hyötyvät silakkaa kalastavat ja alostavat yritykset sekä kalastajat ja alkutuottajat. Koska osa näiden käyttämästä raaka-aineesta on peräisin Saaristomeren alueelta, tutkimuksessa selvitetään Saaristomereltä pyydetyn silakan laatuominaisuuksia eri vuodenaikoina (kutuaika vs. syönnös-/talvikausi) ja eri alueilla (tärkeimmät pyyntialueet).

Tutkimuksen tuloksista voivat hyötyä kaikki Saaristomeren silakkaa kalastavat ja jalostavat yritykset, mutta myös sellaiset saariston ammattikalastajat ja alkutuottajat, jotka itse valmistavat silakasta erilaisia tuotteita suoramyyntiin.

Tuotteiden laadusta tiedottamalla voidaan parantaa kuluttajien tietämystä erityisesti Saaristomeren alueelta pyydetyn pienikokoisen silakan terveysvaikutuksista. Tutkimustulokset voivat lisätä myös arvostusta lisääntymisvaiheisen kalan käyttöön elintarvikkeiden jalostuksessa, mikä parantaisi keväisen rysäkalastuksen kannattavuutta Saaristomerellä.

Hanke alkoi vuonna 2020 ja se toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston bioteknologian laitoksen (Elintarvikekemia ja -kehitys, Dos. Jukka-Pekka Suomela) kanssa.

Hanketta on tukenut Saaristomeren kalatalousryhmä (PI Jari Hänninen).

Yhteishenkilöt: Marjut Rajasilta, Jari Hänninen, Katja Mäkinen

Rysäkalastuksen tekniikka ja ammatillinen tietotaito silakan tutkimuksen käyttöön

Hankkeen tarkoituksena on  varmistaa silakkatutkimuksen pitkäaikaisseurannan jatkuminen ja välittää silakan rysäkalastuksen tekniikkaa ja osaamista ammattikalastajilta Livian ammattioppilaitoksen opiskelijoille.

Hanketta on tukenut Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) (PI Jari Hänninen). Hanke toteutetaan yhteistyössä Livian ammattioppilaitoksen kanssa.

Hankkeen julkaisut ja raportit:

Yhteyshenkilö: Jari Hänninen

Väkäkärsämatojen yleisyys Saaristomerellä kalastettavassa silakassa ja merimetsoissa

Tutkimuksessa kartoitetaan loismatojen (Corynosoma semerme ja C. strumosum) yleisyyttä Saaristomerellä kalastettavassa silakkakannassa sekä selvitetään toimiiko merimetso loisten isäntälajina harmaahylkeen ohella.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen molekyyliekologian tutkimusryhmän kanssa.

Hanketta on tukenut Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä (PI Jari Hänninen).

Hankkeen julkaisut ja raportit:

Yhteyshenkilö: Jari Hänninen