Kutupaikkojen kartoituksesta ilmastonmuutoksen mekanismeihin

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ensimmäiset kalanäytteet kerättiin Airiston silakkarysistä tutkimustamme varten. Alun perin lyhytaikaiseksi tarkoitetusta seurannasta kasvoi vuosien saatossa vakiintunut ohjelma, joka toimii tänäkin päivänä tutkimuksemme selkärankana. Seurantamme tuottaa korvaamatonta tausta-aineistoa, joka rikastuttaa monia syventäviä tutkimushankkeita ja auttaa hahmottamaan silakan lisääntymiseen ja Itämeren ekologiaan vaikuttavia prosesseja.

Pitkäaikainen perustutkimus syventää tietämystämme luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemien toiminnasta, ja tämä tieto on olennaista ympäristön ja luonnonvarojen kestävän käytön turvaamiseksi. Lajikohtainen tutkimus, kuten silakkatutkimuksemme, tarjoaa tarkkaa tietoa lajien sopeutumiskyvystä muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Tämä tieto auttaa myös laajemmin hahmottamaan, miten Itämeren ympäristönmuutokset vaikuttavat sen tärkeimpiin lajeihin ja koko ekosysteemiin. Vaikka olemme vuosikymmenien aikana oppineet paljon, työ on kaikkea muuta kuin valmis. Juuri näiden kysymysten tutkiminen tekee tutkimuksesta innostavaa – ja samalla välttämätöntä.

Vuosi 2025 tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Weisell-säätiön myöntämän lähes 90 000 euron tutkimushankeavustuksen avulla pääsemme mm. syventymään silakkakantojen vaellusreitteihin, syntypaikkoihin ja populaatiorakenteeseen. Tämä työ on tärkeää paitsi tieteellisesti, myös kalastuksen näkökulmasta, sillä paremman tiedon avulla voimme tukea kestävää kalakantojen hallintaa ja mahdollisia suojelutoimenpiteitä. Uudet menetelmät, kuten kuuloluista tehtävä LA-ICP-MS-analyysi ja geneettinen tutkimus, tarjoavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tarkastella silakkakantojen ekologisia ja rakenteellisia muutoksia.

Työ ei olisi mahdollista ilman tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Liedon Säästöpankkisäätiön Saaristomeren tutkimuslaitoksen ympäristöseurantaohjelmille alkuvuodesta myöntämän avustuksen ansiosta pystyimme palkkaamaan silakkaprojektiin kaksi tutkimusavustajaa, jotka olivat merkittävä apu seurantatehtävissä. Lisäksi loppuvuonna Paraisten ja Uudenkaupungin kaupungit, Kustavin ja Taivassalon kunnat, Suomen ammattikalastajaliitto SAKL, Selkämeren Jää Oy, Salmonfarm Ab sekä Uudenkaupungin kalanlajittelukeskus tukivat tutkimustamme lahjoituksilla, jotka osaltaan mahdollistavat tutkimuksen jatkumisen ja monipuolistumisen tulevana vuonna.

Miksi tämä työ on tärkeää? Silakka ei ole vain yksi laji muiden joukossa, vaan se toimii indikaattorina Itämeren tilasta ja ympäristömuutoksista. Sen tutkiminen auttaa meitä ymmärtämään kalakantoja ohjaavia mekanismeja ja varautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Toisin sanoen, silakan matkassa seuraamme koko Itämeren terveyttä.

Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme. Vuosi 2025 tuo varmasti mukanaan uusia löytöjä ja oivalluksia. Tervetuloa mukaan seuraamaan tutkimustamme!

Erikoistutkija Katja Mäkinen
Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto