Tutkimus
Juuret on tutkimus, jossa paneudutaan suvussa sukupolvelta toiselle kerrottuihin isoihin ja pieniin tarinoihin. Tällaiset juuritarinat voivat määrittää ihmisen identiteettiä ja mahdollisuuksia. Juuritarinoiden mukana siirtyy tutkimuksellisesti kiinnostavaa tietoa osallisuuden ja osattomuuden kokemuksesta.
Osallisuuden ja osattomuuden kokemukset eivät välttämättä rakennu yhden vaan useamman sukupolven aikana. Juuritarinoita tutkimalla voidaan saada ymmärrystä siitä, minkä verran sukupolvelta toiselle kerrotut tarinat ja niihin sisältyvä perimätieto auttavat näkemään tai estävät näkemästä mahdollisuuksia tässä hetkessä. Tavoitteena on, että osallisuudesta ja osattomuudesta kertovia juuritarinoita tutkimalla ja niitä työstämällä löydetään keinoja ylisukupolvisen osattomuuden vähentämiseen.
Rekistereiden, tilastojen ja yksilöhaastattelujen ylisukupolvista osallisuutta ja osattomuutta selittävä voima on suuri. Tutkimuksellisesti olennaista informaatiota saattaa kuitenkin löytyä myös kuiskauksena, sivulauseena tai himmeänä merkintänä marginaalissa. Tällaista tietoa Juuret-tutkimus etsii.
Sukupolvesta toiseen kerrotut juuritarinat sisältävät pieniä kertomuksia, joita ihmiset käyttävät hallitakseen käsitystä itsestään vuorovaikutuksessa muiden, myös edellisten sukupolvien, kanssa. Pienissä kertomuksissa kuvaillaan tutkimuksen näkökulmasta usein vähäpätöisiksi tulkittuja tapahtumia, jotka voivat kuitenkin yksilön näkökulmasta olla välttämättömiä palasia elämän hallittavuuden kannalta. Siksi ne täsmentävät tietoa esimerkiksi siitä, miten ylisukupolvisesti toistettu tieto auttaa näkemään tai estää näkemästä mahdollisuuksia tässä hetkessä.
Osattomuudella tarkoitetaan tilaa, joka ilmenee muun muassa lyhytjänteisenä aikana, tulevaisuususkon puutteena, merkityksettömyyden kokemuksina, päämäärättömyytenä, turvattomuutena, kuulumattomuutena, vähäisinä mahdollisuuksia tavoitella itselle tärkeitä asioita sekä kokemuksina vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Osallisuus ymmärretään näiden vastinparina.
Juuret-tutkimus toteutetaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa sosiaalityön oppiaineessa. Tutkimusta rahoittaa Turun kaupunkitutkimusohjelma ja Suomen Kulttuurirahasto. Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittaa tutkimushanketta ”Köyhyyden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään”, jossa Juuret-osatutkimus tekee näkyväksi ylisukupolviseen osattomuuteen ja osallisuuteen liittyviä kertomattomia kokemuksia. Juuret-tutkimukseen sisältyy kaksi osahanketta, joissa osallisuuden ja osattomuuden ylisukupolvisia kokemuksia tarkastellaan erilaisten aineistojen avulla.
Köyhyyden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään
Tutkimuksen kysymykset
Tutkimuksen kahdessa osatutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
Millaisia juuritarinoita kertovat yhtäältä he, jotka kokevat ylisukupolvista osattomuutta ja toisaalta he, jotka kokevat osallisuutta?
Millaisia yhteyksiä erilaisten juuritarinoiden välillä on nykyhetkessä koettuun osallisuuteen tai osattomuuteen?
Miten juuritarinat muuttuvat luovan työskentelyn myötä ja millaisia vaikutuksia muutoksella on tarinan kertojaan?
Teoreettinen ja metodologinen paikantaminen
Tutkimuksen ymmärtämisen kannalta keskeiset käsitteet ovat ylisukupolvisuus ja siirtymät ja taakkasiirtymät sekä osallisuus ja osattomuus.
Osallisuus on kuulumista johonkin sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin (Isola ym. 2017; Leemann ym. 2018). Osallisuuden viitekehys (Isola ym. 2017) kokoaa yhteen yksilöllisiä ja rakenteellisia sekä sosiaalipoliittisia ja sosiaalipsykologisia teorioita. Näistä olennaisimpana ovat Frank Martelan ja Michael Stegerin (2016) jäsennys merkityksellisyyden kokemuksesta koherenssiin (tiedollinen ymmärrys elämästä ja elinympäristöstä), tekemisten merkille pantavuuteen (motivaatio) ja kokemukseen elämän tarkoituksesta (arvot).
Juuret-tutkimuksessa osallisuuteen liittyvä kohde on kuuluminen omaan sukuun eli
- kuinka hyvin tunnemme juuremme sukutarinoiden kautta;
- millainen kosketus meillä on juuriimme;
- miten ymmärrämme suvun vaikutuksen omaan elämäämme.
Ylisukupolvisilla taakkasiirtymillä tarkoitetaan sukupolvesta toiseen siirtyviä työstämättömiä ja hiljaisuuden kyllästämiä ongelmia ja ristiriitoja (Siltala 2016).
Metodologisesti tutkimus kiinnittyy narratiiviseen fenomenologiaan. Narratiivisuus viittaa aineiston laatuun. Juuritarinat ovat historiallisia ja mentaalisia tarinoita erilaisista sukulinjoista. Narratiivina pidetään tyypillisesti suullista tai kirjallista tuotosta, mutta laajasti ymmärrettynä se voi ilmetä myös liikkeenä, kuvana tai muunlaisena materiaalina (Bahtin 1965; Hänninen 2000). Pienet kertomukset ovat arkipäiväisiä ja joskus vähäpätöisiltä tuntuvia kertomuksia, joita ihmiset käyttävät luodakseen ja hallitakseen käsitystä itsestään vuorovaikutuksessa muiden, myös edellisten sukupolvien, kanssa (Bamberg & Georgapoulou 2002). Fenomenologiseksi tutkimuksen tekee se, että siinä tarkastellaan juuritarinoita ja niihin liitettyjä merkityksiä havainnon, muistin ja mielikuvituksen välisinä suhteina (Husserl 2007).
Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sosiaalityön oppiaineessa vuosina 2020–2022. Tutkimus koostuu kahdesta osatutkimuksesta. Tutkimusten löydösten julkaisemisesta on alustavasti sovittu tiedekustantajan kanssa. Osatutkimukseen II liittyy myös Ninni Perkon tanssielokuva Kylmäketju.
Osatutkimus I: Juuritarinat vertailevalla otteella
Osatutkimuksessa I kerätään avoimella kutsulla haastatteluja juuritarinoista. Tutkimukseen osallistuva ihmiset saavat itse määrittää, missä määrin he ovat kokeneet osattomuutta ja / tai osallisuutta.
Osatutkimuksen tavoitteena on vertailla juuritarinoiden sisältöjä suhteessa koettuun osallisuuteen ja osattomuuteen. Jotta osattomuutta voidaan tutkia, on ymmärrettävä, millaisia merkityksiä ihmiset antavat osattomuudelle ja osallisuudelle. Tavoite ymmärtää ihmisten antamia merkityksiä omista suvuistaan on fenomenologisen tutkimusperinteen ytimessä.
Osatutkimus toteutetaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sosiaalityön oppiaineessa ja sitä rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto. Tutkimusyhteistyötä tehdään Päämäärättömät-tutkimusryhmän kanssa, johon kuuluvat Anna-Maria Isola, Antti Karjalainen (Kalliolan Setlementti) ja Elina Marttinen (Nyyti ry).
Osatutkimus II: Elävät juuritarinat kokeilevalla otteella
Osatutkimuksessa II kerätään aineistoa myös kokeilevalla otteella, jotta saadaan kosketusta sellaisiin osallisuuden ja osattomuuden syihin, jotka herkästi piiloutuvat tyypillisissä tieteen aineistonkeruissa. Juuritarinoita työstetään luovan pedagogiikan keinoin ja autoetnografista otetta hyödyntäen.
Ylisukupolvisen osattomuuden takana voi olla hiljaisuuksia, näkymättömyyksiä ja affekteja, jotka voivat saada äänen tai muodon ruumiillisuuden avulla. Tutkimukseen osallistuvien kanssa työstetäänkin juuritarinoita sukututkimuksen lisäksi monitaiteellisin menetelmin hyödyntäen soveltavaa draamaa, somaattista liikettä ja liikeimprovisaatiota, tekstiä ja kuvaa sekä menneisyysmatkailua. Soveltavan taiteen menetelmien tehtävänä on innostaa miettimään sukutarinaa uusista näkökulmista.
Osatutkimukseen liittyvät kurssit järjestetään Naistenkartanon kanssa . Osatutkimus toteutetaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa sosiaalityön oppiaineessa. Yhteistyötä tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaman Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen – Sokran, Metropolia-ammattikorkeakoulun musiikkikasvatuksen lehtorin Laura Huhtinen-Hildénin ja koreografi Ninni Perkon kanssa.
Tutkimusetiikka ja tutkimusluvat
Tietosuojaan liittyvät seikat hoidetaan tietosuojasäädösten vaatimalla tavalla: Osallistuminen aineistonkeruuseen ja tutkimukseen on vapaaehtoista. Aineistonkeruuseen osallistuvilta pyydetään lupa siihen, että heidän tuottamaansa aineistoa voidaan käyttää tutkimuksessa. Tutkimusluvista muodostuu rekisteri, jota Anna-Maria Isola ylläpitää. Rekisteri tuhotaan tutkimuksen päätyttyä mutta viimeistään 31.12.2021. Osallistuja voi keskeyttää prosessin milloin tahansa.
Osallistujia ei voi tunnistaa, kun tutkimuksen löydöksistä raportoidaan. Koska juuritarinat sisältävät yksityiskohtia useammasta sukupolvesta, tunnistettavuus lisääntyy. Huolehdimme aina siitä, että osallistujaa tai hänen sukuaan ei voi tunnistaa. Juuret-tutkimuksen aineistoja ei arkistoida.
Tutkimuksessa on sitouduttu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin ihmistieteiden eettiseen ennakkoarviointiin. Tutkimuseettisessä ennakkoarvioinnissa on tunnistettu seuraavat seikat, joihin kiinnitetään huomiota:
Aineistonkeruun aikana ei käsitellä aktiivisesti osallistujien perhetarinoita tai lapsuutta, vaan aineistonkeruu kohdistuu itseä etäisempään asiaan, edeltäneisiin sukupolviin. Aineistonkeruu voi silti paljastaa haavoittuvuutta ja vaikeita kokemuksia Tutkimuksessa tiedostetaan, että tunnetyöskentelyssä ammattitaito sensitiivisestä kohtaamisesta on sitä olennaisempaa mitä syvemmälle osallistujien kokemusmaailmaan mennään.
Lähteet
Antonovsky, Aaron (1987) Unraveling the Mystery of Health. How People Manage Stress and Stay Well. San Fransisco: JosseyBass Publisher.
Bahtin, Mihail 1965/2002: François Rabelais – keskiajan ja renessanssin nauru. Helsinki: Like.
Bamberg, Michael & Georgakopolou, Alexandra (2008) Small stories as a new perspective in narrative and identity analysis. Text & Talk – An Interdisciplinary Journal of Language, Discourse Communication Studies 28 (3), 377–396.
Ford, Martin E. (1992) Motivating humans. Goals, emotions and personal agency beliefs. Sage Publications.
Huhtinen-Hildén Laura & Isola, Anna-Maria (2019) Luova ryhmätoiminta lisää hyvinvointia. Tutkimuksesta tiiviisti 13, Huhtikuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Husserl, Edmund (2007) Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta. Helsinki: Gaudeamus.
Hänninen Vilma (2000) Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
Isola, Anna-Maria & Kaartinen, Heidi & Leemann, Lars & Lääperi, Raija & Schneider (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Leemann, Lars & Isola, Anna-Maria & Kukkonen, Minna & Puromäki, Henna & Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna (2018) Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi: Kyselytutkimuksen tuloksia. Työpaperi 17/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Martela, Frank & Steger, Michael (2016) The three meanings of meaning in life: Distinguishing coherence, significance and purpose. The Journal of Positive Psychology, 11(5), 531–545.
Siltala, Pirkko (2016) Taakkasiirtymä. Trauman siirto yli sukupolvien. Helsinki: Therapeia-säätiö.