Ossa gloriosa – loisteliaat tai kunnianarvoisat luut – reliikit

Tämä sivusto on koti akateemisille, tieteellisille ja taiteellisille hankkeille, joissa tarkastellaan keskiajan pyhäinjäänteitä eli reliikkejä sekä niiden moninaisuutta kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Katse kohdistuu pyhimyksiin ja pyhiin henkilöihin, heidän ruumiiseen, ruumiin osiin, ja muihin heihin kosketuksissa olleisiin esineisiin – reliikkeihin – ja edelleen reliikeistä luotuihin mielikuviin, tuoksuihin ja ääniin. Uusin projekti on Akatemiatutkija-hanke Myöhäiskeskiaikaiset reliikit – uudelleen arviointia (n. 1200–1550), lisää tietoa kyseisestä ja muista hankkeista löytyy Projetit-sivuston alta.

Myöhäiskeskiaikaiset reliikit – uudelleen arviointia (n. 1200–1550)

Pyhäinjäänteet, reliikit, miellettiin keskiaikaisessa Euroopassa pyhimysten aineellisina ilmentyminä ja Jumalan voiman välikappaleina maan päällä. Sellaisina ne olivat haluttuja, kadehdittuja ja toisinaan ryöstettyjä tai itse tehtyjä. 1200-luvun alusta alkaen pyhäinjäänteiden eräänlainen hallitsemattomuus näyttäytyi ongelmallisena kirkosta katsoen ja paavit alkoivat suitsia reliikkikäytänteitä. Tämä johti erityisesti 1300-luvulla kanonisen lain kiristyksiin, jotka uhkasivat viedä suuren määrän reliikkejä maallikkojen arjen ja hartauden harjoituksen ulottumattomiin. Tutkimukseni osoittaa, kuinka ruohonjuuritasolla dominikaanien ja maallikkojen yhteistoiminta kiersi asetuksia ja mahdollisti uudenlaisten aineellisuuksien reliikkimäisen käytön. Tämä ohjaa kysymään, mitä myöhäiskeskiaikaiset reliikit oikeastaan olivat, sekä kenelle, miten ja kenen ”luvalla” aineesta tuli pyhää.

Projektia rahoittaa Suomen Akatemia (349210).

Tervetuloa vierailemaan sivustolla!

Kansikuva: Pyhän Ursulan ja 11 000 neitsyen kappelista, Pyhän Ursulan kirkosta, Kölnistä
Photo credits: Marika Räsänen