Kuka murhasi Tuomas Akvinolaisen?

Tuomas Akvinolaisen kuolinpäivästä tulee tänään kuluneeksi 745 vuotta. Samoin kuten esimerkiksi John F. Kennedyn 56 vuotta sitten tai Olof Palmen 43 vuotta sitten tehtyihin murhiin, myös Tuomaan kuolemaan liittyy salaliittoteorioiden vyyhti.

Erona Kennedyn tai Palmen tapaukseen, Tuomaan kuolema vuonna 1274 taputeltiin niin, että yleinen mielipide tänään harvemmin edes mieltää Tuomaan kuolleen väkivaltaisesti. Mutta murhattiinko Tuomas todella? Ja jos murhattiin, kuka sen teki?

Dante Alighierilla, 1300-luvun ehkä kuuluisimmalla kirjailijalla, on asiasta selkeä mielipide: kyllä, Tuomas murhattiin, anteeksi – myrkytettiin – ja murhaaja oli – ei enempää eikä vähempää – kuin Napolin kuningas, Tuomaan oma pomo (eli palkanmaksaja, kun Tuomas opetti Napolin yliopistossa)! Dante syyttää Jumalaisessa näytelmässä suorin sanoin kuningas Kaarlea (hallitsi 1266–1285):

“Karl sai Italiaan; ja syynsä lunnaiks
tapatti Konradinon se, ja Tomaan
lähetti taivahasen, syynsä lunnaiks!” (Kiirastuli, laulu XX, suom. Eino Leino)

Eikä Dante ollut ainoa, joka ei pitänyt suutaan kiinni 1200- ja 1300-lukujen vaihteen Firenzessä, vaan kuningas sai murhasyyteen myös kaupungin kuululta kronikoitsijalta Giovanni Villanilta ja niin kutsutulta Anonyymilta Firenzeläiseltä.

Kuningas itse nimittäisi todennäköisesti nykytermein tätä firenzeläisten hyökkäystä “poliittiseksi ajojahdiksi”. Suunnilleen tähän lopputulemaan ovat tulleet myös useimmat viime vuosikymmenten tutkijat: vaikka kuningas oli kaikin puolin huonomaineinen, hänen syntilistalleen tuskin voidaan lisätä Tuomaan murhaa.

Mutta myös muita henkilöitä on syytettyjen penkillä käynyt (tämä pitää ymmärtää kuvainnollisesti). Varsinaisena myrkyttäjänä on muun muassa pidetty Maenzan linnan lääkäriä, joka olisi toiminut kuninkaan kätyrinä ja hyökännyt pahaa aavistamattoman Tuomaan kimppuun. Maenzan linnanherran kummallinen, pälyilevä ja piilotteleva käytös vahvistaisi tätä johtolankaa.

Paineita on kasattu myös Montecassinon munkkien niskoille, jotka vaikuttavat laatineen tekaistun kirjeen – kirjeen, jonka Tuomas olisi lähettänyt ja jossa hän olisi kieltäytynyt kutsusta käydä munkkien luona juuri ennen kuolemaansa. 1400-luvulla kirjoittanut notaari Aetius näyttää kuitenkin uskoneen, että Tuomas kävi kuin kävikin Montecassinossa. Saiko hän myrkyn jo siellä, vaikka kuoli vasta Fossanovan luostarissa, monen päivämatkan päässä? Mikä olisi ollut munkkien motiivi? Kenties kateus ja katkeruus: Tuomas oli ottanut ensimmäiset askeleensa kohti kuuluisuutta – akateemista tähteyttä – juuri Montecassinon luostarin koulussa. Latinan taitonsa hän oli velkaa munkeille mutta julkesi karata dominikaanien leiriin noin 16 vuotiaana.

Tuomaan murhaan liittyvät salaliittoteoriat – tai vähintäänkin spekulaatiot hänen kuolemansa ympärillä – elävät yhä Tuomaan synnyin- ja kuolinpaikan ympäristössä (Roccasecca-Fossanova), siellä missä hänen paikallinen “suurmiesstatuksensa” on tärkeä. Näitä spekulaatioita on omiaan ruokkimaan se, että Tuomas vaikuttaa kuolleen yllättäen noin 49-50-vuotiaana, lähestulkoon miehen parhaassa iässä jopa keskiaikaisen mittapuun mukaan. Mainitulla alueella tämä päivä ei ole vain Tuomaan kuolinpäivä vaan sitä juhlitaan hänen taivaallisen elämänsä syntymäpäivänä, oli paastonaika tai ei.

Ns. kansikuva, Tuomas kirjoja sylissään, maalaus roccaseccalaisessa hotellissa ja pääsiäisasetelma, maaliskuussa 2015.