Tasa-arvon ja terveyden edistäminen pidentävät työuria
Policy brief 7/2019
Laura Salonen, Antti Kähäri & Ilkka Pietilä
- Sukupuoleen kohdistuvien vaikutusten arviointi tulisi tehdä kaikissa työelämä- ja eläkepoliittisissa päätöksissä.
- Äitien työelämään osallistumisen lisäämiseksi isät tulisi saada käyttämään nykyistä enemmän perhevapaita.
- Työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia on parannettava sekä ennalta ehkäisevillä toimilla, tehostamalla kuntoutusta että helpottamalla osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille.
- Etenkin nuorten, miesten, äitien ja yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyyttä tulisi vähentää ja työllisyyttä lisätä.
Suomi on yksi nopeimmin ikääntyvistä OECD-maista. Eliniän pidentymisestä ja syntyvyyden vähenemisestä johtuva väestön vanheneminen vähentää työikäisen väestön määrää ja vastaavasti kasvattaa eläkeikäisen osuutta väestöstä. Eläkemenojen ja hyvinvointipalveluiden tarpeen kasvaessa julkisen talouden kestävyysvaje syvenee. Työelämässä pidempään jatkaminen on yksi keino vastata ikääntyvän väestön ja kasvavien eläkekustannusten luomiin haasteisiin.
Euroopan unioni ja OECD ovat kannustaneet jäsenmaitaan tarttumaan ongelmaan esimerkiksi työelämä- ja eläkepolitiikkaa kehittämällä. Suomi on vastannut kehotukseen toteuttamalla useita uudistuksia työurien pidentämiseksi 2000-luvulta lähtien. Esimerkiksi vanhuuseläkkeelle siirtymisestä on tehty joustavampaa sekä eläkeiän että työssä käymisen suhteen. Myös työelämästä ennenaikaisesti poistumista esimerkiksi työkyvyttömyyden vuoksi on saatu vähennettyä. Pitkälti näiden uudistusten seurauksena työllisyys onkin kasvanut 2000-luvulla etenkin 55–64-vuotiailla.
Työurien pidentämiseen ei kuitenkaan ole yksinkertaista ja universaalia ratkaisua. Esimerkiksi sukupuoli ja terveys ovat tekijöitä, joilla on suuri vaikutus siihen, onko yksilöillä yhtäläinen mahdollisuus pidentää työuriaan. Eriarvoisuus eläkkeen tasossa ja työkyvyssä heijastavat jo koko elämänkaaren aikana muodostuneita eroja.
Työurien pidentämiseen tähtäävät toimet voidaankin kohdistaa kolmeen ajankohtaan: varhaisaikuisuuteen, työikään ja eläköitymisikään. Varhaisaikuisuuden vaiheessa työuria voidaan pidentää aikaistamalla työuran alkua, ehkäisemällä nuorten aikuisten työkyvyttömyyttä sekä lisäämällä osaamista ja koulutusta. Myös työikäisillä työttömyyden ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen ovat avainasemassa. Lisäksi tarvitaan tasa-arvoisempaa vanhempainvapaiden jakautumista ja toisaalta lisää mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen. Eläkeiän lähestyessä on tärkeää ylläpitää ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä työttömyyttä.
Naisilla työuria lyhentävät perhevapaat, miehillä työttömyys
Vaikka sukupuolten väliset erot eläkkeissä pienenivät 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun puoliväliin, viimeisen 15 vuoden aikana kehitys on pysähtynyt. Vuonna 2017 naisten kuukausieläke oli keskimäärin lähes 400 euroa pienempi kuin miesten (ETK 2018). Syyt naisten keskimäärin pienempään eläkkeeseen ovat moninaiset.
Eräs tärkeä sukupuolten tasa-arvoon ja työurien pidentämiseen liittyvä tekijä on vanhempainvapaat. Naiset käyttävät suurimman osan vanhempainvapaista, mikä on johtanut naisten työuran katkonaisuuteen sekä matalampaan palkkaan ja heikompaan eläkekertymään kuin miehillä. Äitien työelämään palaamista edesauttaisi parhaiten se, että isien perhevapaiden käyttöastetta saataisiin lisättyä.
Miehet sen sijaan ovat yliedustettuina esimerkiksi vaikeasti työllistettävissä, pitkäaikaistyöttömissä ja syrjäytyneissä. Etenkin pitkäaikaistyöttömillä työllistymisen suurimpia esteitä ovat alhainen koulutus, heikentynyt työkyky ja yli 55-vuoden ikä. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on viime vuosina vähentynyt, oli vuoden 2019 kesäkuussa pitkäaikaistyöttömiä vielä vajaat 64 000.
Terveysongelmat lisäävät työuran katkonaisuutta
Suurin osa 30–69-vuotiaista suomalaisista kokee itsensä täysin työkykyisiksi, joskin koetun työkyvyn kohentumisen trendi näyttäisi pysähtyneen (Koponen et al. 2018). Lisäksi väestön fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen, ja koettu terveys näyttää huonontuneen vuosien 2011 ja 2017 välillä. Pitkien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut erityisesti mielenterveyden häiriöiden osalta (Blomgren et al. 2019; ETK 2019).
Terveysongelmat lisäävät työuran katkonaisuutta, vähentävät palkkakertymää ja lyhentävät työuraa myös eläkeiän lähestyessä. Erityisesti he, jotka ovat työskennelleet fyysisesti raskaissa töissä ja jotka kokevat terveytensä huonoksi, jatkavat vähemmän todennäköisesti työssä eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Monet aloittavat osa-aikaeläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen mahdollisimman pian, vaikka pitkällä aikavälillä se alentaa heidän jo lähtökohtaisesti matalien eläkkeidensä tasoa.
Vakavat terveysongelmat voivat johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle jo paljon ennen vanhuuseläkeikää, mikä edelleen vähentää eläkkeen kertymistä. Yli 63-vuotiaat ilmoittavatkin heikentyneen terveyden ja voimavarat suurimmaksi esteeksi työelämässä jatkamiselle.
Katkonainen työura ei takaa riittävää eläketurvaa
Työelämän muutokset, kuten digitalisaatio, alustatalous ja prekaarin eli epätyypillisen ja epävarman työn lisääntyminen, luovat lisää haasteita eläkepolitiikkaan. Eläketurvan takaaminen voi osoittautua haastavaksi katkonaisen työuran jälkeen.
Työuran katkonaisuutta lisäävät myös työttömyysjaksot. Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna suhteellisen korkea työttömyysaste. Erityisesti yli 55-vuotiaiden uudelleen työllistyminen on vaikeaa muun muassa ikäsyrjinnän vuoksi. Samalla työmarkkinat kärsivät työvoiman puutteesta.
Työvoiman tarjonnan ja kysynnän epätasapaino on haaste, jossa yksi keskisimmistä ratkaisuista on tukea työntekijöiden kilpailukykyä. Työntekijöille olisi tarjottava mahdollisuus ylläpitää ja kehittää taitojaan ja tietämystään sekä tarvittaessa siirtyä uuteen ammattiin. Tämän saavuttamiseksi työntekijöillä on oltava riittävän hyvä terveys ja työkyky.
Päättäjille: neljä keinoa työurien pidentämiseksi
Työurien pidentämiseksi on kehitettäviä lukuisia eri elämänvaiheisiin kohdistuvia toimia. Koostimme näistä neljä ehdotusta, jotka ovat tällä hetkellä keskeisessä asemassa työelämän pidentämisen politiikassa.
- Sukupuoleen kohdistuvien vaikutusten arviointi on jatkossakin tehtävä kaikissa työelämä- ja eläkepoliittisissa päätöksissä.
- Äitien työelämään osallistumisen lisäämiseksi ja nopeuttamiseksi tehokkaimpia keinoja on isien perhevapaiden käyttöasteen lisääminen.
- Työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn parantaminen sekä ylläpitäminen on keskeinen tekijä, joka tukee työssä jatkamista. On kehitettävä toimia työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi, parannettava kuntoutustoimia ja niiden saatavuutta sekä helpotettava osatyökykyiset pääsyä työelämään.
- Työttömyyttä ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyttä on vähennettävä. Työttömyyden vähentäminen etenkin nuorten, miesten, äitien ja yli 55-vuotiaiden keskuudessa on ratkaisevassa asemassa työelämän pidentämisen politiikassa.
Hallitusohjelman tavoitteet oikeansuuntaisia, mutta konkretiaa kaivataan
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on mainittu lukuisia tavoitteita työurien pidentämiseksi: sukupuoliarvioinnin sisällyttäminen kaikkiin ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin ja suunnitelmiin, perhevapaiden ja hoitovastuiden tasa-arvoisempi jakautuminen sekä työhyvinvoinnin kehittäminen ja osatyökykyisten työmarkkinoille osallistumisen lisääminen. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu tavoite työajan jouston lisäämisestä ja erityisesti pienten lasten vanhempien mahdollisuuksista osa-aikatyöhön.
Nämä ovat tervetulleita tavoitteita. Osa-aikatyön lisäämisessä on kuitenkin varottava, ettei uudistus kohdistu lähinnä äiteihin. Työn joustavuutta tulisi kuitenkin lisätä työelämässä laajemminkin.
Hallitusohjelmassa nostetaan vahvasti esille työelämän kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Esimerkiksi aikomus toteuttaa työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma ja kuntoutusjärjestelmän uudistaminen ovat hyviä toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Jää kuitenkin epäselväksi, mitä työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma konkreettisesti sisältää.
Lisäksi osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarisen mallin laajentamista kaikkiin kansaneläkkeisiin tulisi selvittää, jotta ansio- ja eläketulojen saumattomampi yhdistäminen olisi kaikille mahdollista. Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistuksen myötä työvoimapolitiikasta pyritään hallitusohjelman mukaan tekemään nykyistä aktiivisempaa, kohdennetumpaa, tehokkaampaa ja yksilöllisempää. Erityistä huomiota hallitusohjelmassa saavat osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten työllistämiseen tähtäävät toimet.
Hallitusohjelman tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi on kuitenkin kritisoitu liian epämääräisiksi, riittämättömiksi, aliresursoiduiksi sekä tavoitteesta riippuen joko liian kunnianhimoisiksi tai vajavaisiksi. Erityisesti työllisyyttä lisääviä toimia on kritisoitu riittämättömiksi ja alibudjetoiduiksi. Vaikka näiden tavoitteiden suunta on sinänsä oikea, ohjelma kaipaisi työelämän pidentämisen näkökulmasta konkreettisempia tavoitteita ja suunnitelmia toimenpiteiksi.
Näin tutkimus tehtiin
Tämä julkaisu pohjautuu syksyllä 2019 julkaistavaan kirjaan “Gender and health impacts of policies extending working life in western countries”, jota tukee COST Action IS1409 (European Cooperation in Science and Technology). Kirja käsittelee työurien pidentämiseen tähtäävien eläke- ja työllisyystoimien sukupuoli- ja terveysvaikutuksia Euroopan maissa.
Lisätietoja:
Laura Salonen, Turun yliopisto, lksalo[at]utu.fi
Antti Kähäri, Turun yliopisto, akakah[at]utu.fi
Ilkka Pietilä, Helsingin yliopisto, ilkka.pietila[at]helsinki.fi
Viitteet:
Blomgren, J. 2019. Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheen. Kelan Tutkimusblogi 25.1.2019.
ETK. 2018. Statistics on Pensioners in Finland. Finnish Centre for Pensions.
ETK. 2019. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yhä useammin masennuksen vuoksi. Lehdistötiedote 4.4.2019.
Koponen, Päivi, Borodulin, Katja, Lundqvist, Annamari, Sääksjärvi, Katri & Koskinen, Seppo (toim.). 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Finterveys 2017 -tutkimus. Raportti 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
OECD/EU: Health at a Glance: Europe 2018: State of Health in the EU Cycle. OECD Publishing, Paris.