Podcast
Aallonharjalle -podcast
Aallonharjalle -tutkimuskeskuksen podcasteissa keskustellaan ajankohtaisesta ympäristöön ja luontoon liittyvästä tutkimuksesta. Keskustelemassa on humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijoita ja muita asiantuntijavieraita.
- Jakso 1: Tove Janssonin Pellingistä Hankoon
Otto Latvan ja Maarit Leskelä-Kärjen kirja ”Meri ja Tove” (2022) toi esille ennennäkemättömiä puolia Tove Janssonin suhteesta merelliseen luontoon ja hänen vaiheistaan Pellingin saaristossa. Teoksen kansikuvassa on myös vähemmälle huomiolle jäänyt kuva Tove Janssonista Klovharun saarella. Kuvan on ottanut valokuvaaja ja luontoaktivisti Johannes Runeberg. Jaksossa Latva ja Leskelä-Kärki haastattelevat Runebergia, joka on muun muassa viettänyt kesiään Janssoneiden vieraana Pellingissä. Keskustelussa seikkaillaan Pellingin lisäksi myös Runebergin kotipaikkakunnalla Hangossa, jossa hän on tehnyt mittavaa työtä kansanvalistajana ja luontoaktivistina.
- Jakso 2: Karibian laivojen kestävät kuviot
Suomalaiset ovat risteilykansaa. Lomailemme niin Itämeren kuin Karibianmeren aalloilla, mutta kuinka kestävästi? Keskustelussa Eini Haaja (tutkijatohtori, TIAS) ja Elina Valovirta (kollegiumtutkija, TIAS) pohtivat risteilyturismin ja laivanrakennusteollisuuden uusia tuulia aina laivanrakennuksesta valmiiseen laivaan.
- Jakso 3: Skötbåt– sylivene?
Vuonna 2021 pohjoismainen limisaumaveneperinne hyväksyttiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kulttuurintutkija Jaana Kouri (Åbo Akademi) ja animaatiotaiteilija ja talonpoikaisvenepurjehtija Antonia Ringbom keskustelevat meren ja puuveneellä purjehtimisen merkityksistä.
- Jakso 4: Borstö I -hylyn identifiointi
Borstön eteläpuolelle arviolta 1700-luvun puolivälissä uponneen hylyn identifioinnista käydään vilkasta keskustelua merihistorian ja -arkeologian piireissä. Tässä jaksossa kuullaan hylyllä 1980-luvulla satoja sukellustunteja tehneen ammattisukeltaja Leo Jolkkosen ja samaan aikaan Suomen Merimuseossa työskennelleen meriarkeologi Tero Mäkelän ajatuksia hylyn identiteetistä, haaksirikkotilanteesta ja hylyn tutkimisesta. Keskustelua johdattelee kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkijatohtori Laura Seesmeri.
Laivaristeily Karibian turkooseilla vesillä on kutkuttavan romanttinen, mutta turvallinen seikkailu niin turistille kuin aiheesta romanttista kirjallisuutta ahmivalle lukijalle. Tutkijatohtori Eini Haaja (TIAS) haastattelee kollegiumtutkija Elina Valovirtaa (TIAS) siitä, miten Karibian risteily kerrotaan romanssina ja miten nämä modernit sadut voisivat suhteutua tosielämän polttaviin kysymyksiin risteilyjen kestävyydestä ja ympäristövaikutuksista.
- Jakso 6: Varsinais-Suomen pyhät paikat
Pyhiä paikkoja on tutkittu Suomessa perinteisesti muinaisuskon jäänteinä ja niiden avulla on pyritty saamaan selvää suomalaisten esikristillisistä uskomuksista. Monien mielissä pyhät paikat liittyvätkin varmasti kauas historian hämäriin, vaikka todellisuudessa ne olivat tärkeä ja elävä osa kansanperinnettä aina 1900-luvun alkuun asti. Jaksossa väitöskirjassansa varsinaissuomalaisia pyhiä paikkoja tutkinut ja kartoittanut folkloristi John Björkman kertoo, millainen merkitys pyhillä paikoilla oli 1800-luvun maalaisyhteisöille. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel.
Niin luonto kuin ihminenkin ovat jättäneet jälkensä Saaristomerellä sijaitsevaan Seilin saareen. Nykyään saarella voi kohdata jääkauden uurteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja lepra- sekä mielenterveyspotilaiden historiaa. Kiehtova saari on innostanut taiteilijoita ja eri alojen tutkijoita. Jaksossa tutkija ja taiteen kuraattori Taru Elfving (CAA Contemporary Art Archipelago) kertoo, kuinka tieteilijät ja taiteilijat ovat löytäneet toinen toisensa Seilin saarella toimivalla Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella ja mitä siitä on seurannut. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Lisäksi kuulemme, mitä taiteen kuratointi oikeastaan pitää sisällään ja mitä on taiteellinen tutkimus.
Aikuisten tavoin myös lapsilla on oikeus tietoon ja oppimiseen. Parhaiten oikeus toteutuu, kun lapsi saa tietoa itseään kiinnostavalla ja ikäänsä sopivalla tavalla. Yksi keino tähän on lasten tietokirjallisuus. Jakson vieraana on kirjailija Reetta Niemelä, joka on kirjoittanut erityisesti luontoaiheisia lasten tietokirjoja. Kuulemme hänen ajatuksiaan muun muassa tutkitun tiedon ja tarinallisuuden suhteesta lasten tietokirjallisuudessa sekä lasten tietokirjallisuuden merkityksestä ja asemasta. Samalla tutustumme myös Niemelän kirjalliseen tuotantoon. Haastattelijana toimii Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel.
- Jakso 9: Human-Nature Relationships
Everyone has some kind of relationship with nature, but what does it look like? What do we even know about the relationship between people and nature? In this episode, we will hear about the study of human-nature relationships from two Åbo Akademi University researchers: Anna Törnroos-Remes, the Associate Professor in marine biology, and Jolanda Linsén, a doctoral researcher in environmental and marine biology, who are interviewed by Sakari Salokannel, a doctoral researcher in Finnish history at Turku University. Where does the study of human-nature relationships currently stand, where is it heading, and why is it important?
Jokaisella meistä on jonkinlainen luontosuhde, mutta millainen se oikeastaan on? Mitä edes tiedämme ihmisen ja luonnon suhteesta? Jaksossa kuulemme ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkimuksesta kahdelta Åbo Akademin tutkijalta: meribiologian apulaisprofessori Anna Törnroos-Remekseltä sekä ympäristö- ja meribiologian väitöskirjatutkija Jolanda Linséniltä. Heitä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel Turun yliopistosta. Missä ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkimuksessa tällä hetkellä mennään, mihin se on suuntautumassa tulevaisuudessa ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Jakso on englanninkielinen.