Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023

Sessio: “Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit”, Turku 4.5.2023

Abstrakti

Digitaalisuudesta on tullut osa kirjallisuudentutkimuksen menetelmiä, aineistoja ja
tutkimusympäristöjä. Digitaalisesti suuntautunut kirjallisuudentutkimus on keskittynyt
toisaalta digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan kirjallisuuden ja kirjoittamisen tutkimiseen ja
toisaalta digitaalisia menetelmiä ja tutkimusympäristöjä kehittäviin ja soveltaviin digitaalisiin
ihmistieteisiin, joiden piiriin konsortiohanke Digital History for Literature in Finland kuuluu.
Hanke toteutetaan tietojenkäsittelytieteiden (TY), Kansalliskirjaston kokoelma- ja
teknologia-asiantuntijoiden ja kirjallisuudentutkijoiden (UEF) välisenä yhteistyönä.
Hankkeen merkitys liittyy tiedonmuodostuksen periaatteiden tarkastelemiseen,
aiemman historiakuvan kyseenalaistamiseen ja täydentämiseen. Sen tavoite on laajentaa
vallitsevaa käsitystä Suomen kirjallisuushistoriasta uusien digitaalisten aineistojen ja
menetelmien avulla. Hanke keskittyy Fennica-julkaisutietokannan bibliografiseen
metadataan ja liittyy tässä mielessä Franco Morettin kehittämän kaukolukemisen piiriin,
mutta yhdistää tähän (tietyn, edustavan teosjoukon) mikrotason lukemisen ja kontekstoinnin.
Kokoelmatiedot kertovat tekijän/nimimerkin, otsikon, julkaisuvuoden, kustannuspaikan ja
kustantajan, alkukielen ja julkaisukielen, joiden avulla pääsemme tutkimaan, millaista
kaunokirjallisuutta Suomessa julkaistiin pitkällä 1800-luvulla. Mitkä lajityypit olivat suosiossa
ja miten julkaisemisen ja tekijyyden käytännöt muuttuivat? Millä kielillä julkaistiin? Mitkä
olivat Suomen kirjapääkaupungit? Otsikot kiinnostavat erityisesti parateksteinä, sillä ne
sisältävät runsaasti lajimääreitä: mitä nämä kertovat aikalaisten tavasta jäsentää lajia kenties
eräänlaisena lukijalle suunnattavana lukuohjeena? Paljonko on mukaelmia ulkomaisista
hittiteoksista?

Parhaillaan kuratoimme Kansalliskirjaston koostamaa, signumien mukaan tehtyä
Fennican julkaisulistaa vuosilta 1809–1917. Tavoitteenamme on koostaa tästä yli 9000
nimikkeen listasta rajatumpi kaunokirjallisuuslista eli se teosjoukko, jolle näkemyksemme
1800-luvun kirjallisuushistoriasta pohjaa ja jonka Kansalliskirjasto voi tarjota datasettinä
tuleville tutkijoille. Tämä teosjoukko voisi toimia myös tulevaisuuden digitointiprojektien
perustana. Seulomme esiin ensipainokset, kun taas esim. yksittäiset runot, runsaslukuinen
lastenkirjallisuus, puheet, uskonnolliset kirjat, jäänevät pois tai muodostavat oman listansa.
Lisäksi kartoitamme Fennican puutteita: sekä kokoelmista puuttuvia kirjoja että
luetteloimattomia kirjoja.

Hankkeen keskeinen tavoite on myös kehittää avoimia digitaalisia menetelmiä ja
tutkimusaineistoja tutkimusyhteisön ja suuren yleisön käyttöön. Hankkeessa kehitetään
erityisesti bibliografisten kuvailutietojen louhintaan ja analysointiin soveltuvia välineitä, jotka
mahdollistavat kirjallisuushistorian datalähtöisen tutkimuksen. Tämä tukee samalla
kotimaiseen laskennallisten ihmistieteiden FIN-CLARIAH-infrastruktuurin kehitystyötä.
Kansallisbibliografian sisältämiä tietoja yhtenäistetään ja täydennetään kattavien vertailujen
tukemiseksi, ja myöhemmässä vaiheessa kokonaisuutta täydennetään lehtiaineistojen
sisältämällä kaunokirjallisuudella.