Blogi | Kolme hyvää syytä järjestää puntaroiva kansalaiskeskustelu

Oletko mukana toteuttamassa haastavaa poliittista päätöstä, kaipaatko kootusti kansalaisten näkemystä kiperään kysymykseen tai haluatko toteuttaa ilmastotoimia oikeudenmukaisesti? Poliittiset ja yhteiskunnalliset toimijat kohtaavat usein tällaisia tilanteita, joissa puntaroivan kansalaiskeskustelun järjestäminen voisi auttaa heitä työssään. Puntaroiva kansalaiskeskustelu on menetelmä, jonka avulla voidaan vastata sekä poliittisen järjestelmän haasteisiin että samalla kuulla niitä ihmisryhmiä, joiden ääni ei kuulu perinteisten osallistumiskanavien kautta.  Tässä on kolme hyvää syytä järjestää kansalaisraati:

1. Puntaroivat kansalaiskeskustelut tarjoavat uusia näkökulmia ja ratkaisuja sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiin että vaikeisiin ongelmiin kuten ilmastokysymyksiin.

Puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa tuodaan yhteen monimuotoinen joukko ihmisiä, jotka yhdessä keskustellen ja eri näkökulmia puntaroiden pyrkivät löytämään yhteisesti hyväksyttyjä ratkaisuja päätöksenteon haasteisiin. Erityisesti vaikeiden aiheiden, kuten ilmastonmuutoksen, kohdalla nämä keskustelut tarjoavat tilan keskusteluun ja eri näkökulmien yhteensovittamiseen ja lopulta ratkaisujen löytämiseen. Parhaimmillaan kansalaiskeskustelut auttavat vastaamaan poliittisen järjestelmän kohtaamiin haasteisiin, kuten polarisaatioon ja epäluottamukseen, samalla edistäen kansalaisten osallistumista päätöksentekoon.

Nämä keskustelut ovat erityisen arvokkaita oikeudenmukaisuuskysymysten käsittelyssä, sillä keskusteluilla pyritään tavoittamaan myös ne ryhmät, joiden ääni ei kuulu perinteisten osallistumiskanavien kautta. Lisäksi keskusteluun osallistuu satunnaisotannalla valittu joukko kansalaisia, millä pyritään takaamaan eri näkökulmien ja asemien edustus.

2. Puntaroivat kansalaiskeskustelut antavat kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon ja keskustella asiallisesti vaikeistakin aiheista.

Puntaroivat kansalaiskeskustelut tarjoavat foorumin, jossa osallistujat voivat käsitellä vaikeita aiheita rakentavassa ilmapiirissä yhdistäen erilaisia näkemyksiä. Tällaiselle foorumille on selvästi kysyntää, sillä yli puolet suomalaisista kokee keskustelukulttuurin heikentyneen, ja lähes neljännes pelkää ilmaista mielipidettään muiden mielipiteiden takia. Melkein 80 % suomalaisista kokee, ettei yhteiskunnallista keskustelua käydä kunnioittavaan sävyyn.

Ilmastotoimet puntarissa -hankkeessa järjestettiin kaksi kansalaisraatia, joiden tulokset osoittavat, että ihmiset pystyvät kohtaamaan toisensa kunnioittavasti ja kuunnellen eriäviä mielipiteitä, kunhan heille annetaan siihen mahdollisuus. Keskimäärin 97 prosenttia molempien raatien osallistujista oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että heidän omistaan poikkeavat mielipiteet voivat olla perusteltuja, muut osallistujat huomioivat heidän mielipiteensä keskustelun aikana, ja keskustelussa kunnioitettiin ja kuunneltiin toisten mielipiteitä. Lisäksi 89 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että poliittisessa päätöksenteossa pitäisi käyttää kansalaisraadin tyyppisiä kansalaisosallistumisen muotoja.

Nämä tulokset ovat merkittäviä, koska raatien aiheina olivat  yleensä kiivasta keskustelua herättävät aiheet metsien käyttö ja yksityisautoilu. Aiheiden herkkyydestä huolimatta osallistujat pääsivät yhteisymmärrykseen ja muodostivat kannanottoja, jotka lähes kaikki raatilaiset kokivat kuvaavan heidän näkemyksiään.

3. Vinkkejä kansalaisraatien järjestämiseen on runsaasti tarjolla, ja käytännön kokemusta on karttunut laajasti.

Kansalaisraadin järjestäminen saattaa vaikuttaa haastavalta, mutta lukuisat onnistuneet esimerkit ja niistä jaettu tieto tarjoavat arvokkaan lähtökohdan raadin toteuttamiselle. Esimerkiksi Ilmastotoimet puntarissa -hanke on koonnut tietoa puntaroivien kansalaiskeskustelujen järjestämisestä, käytännön esimerkkejä liikenne– ja metsäraadista sekä asiantuntijoiden kokemuksia raatien parissa työskentelystä. Lisäksi Turun yliopiston sivuilta löytyy kattava opas puntaroivan kansalaiskeskustelun järjestämiseen.

Myös muista maista löytyy lukuisia esimerkkejä. Knowledge Network on Climate Assemblies (KNOCA) -verkosto kerää tietoa eri maissa järjestetyistä raadeista ja järjestää säännöllisesti webinaareja ja työpajoja, joissa jaetaan niin hyviä käytäntöjä, opetuksia ja näkökulmia raadeista.

Jos raadin järjestäminen siis kiinnostaa, älä anna ainakaan tiedon ja kokemuksen puutteen olla esteenä.

Maija Airos työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa viestintäasiantuntijana ja on Ilmastotoimet puntarissa -hankkeen viestintävastaava.