Menetelmät
Mitä on deliberatiivinen eli puntaroiva kansalaiskeskustelu ja mitä sillä tavoitellaan?
Puntaroiva kansalaiskeskustelu on yksi kansalaisosallistumisen muodoista. Se voi tutkimusten mukaan auttaa vastaamaan joihinkin poliittisen järjestelmän kohtaamiin haasteisiin, kuten polarisaatioon ja epäluottamukseen. Puntaroivalla kansalaiskeskustelulla pyritään saamaan mukaan myös ne ryhmät, joiden ääni ei kuulu perinteisten osallistumiskanavien kautta. Keskusteluun valitaan satunnaisotannalla edustava joukko kansalaisia, jotka keskustelevat pienryhmissä ennalta asetetusta aiheesta. Kansalaiskeskustelut tarjoavat punnittua tietoa ja näkökulmia päätöksentekoon ristiriitoja herättävissä kysymyksissä. Ne voivat auttaaa päättäjiä ja äänestäjiä tekemään huolellisesti eri näkökulmista puntaroituja ja tietoon perustuvia päätöksiä. Päätöksenteossa kansalaiskeskusteluilla on usein neuvoa-antava rooli.
Puntaroivan kansalaiskeskustelun osa-alueet
Puntaroivan kansalaiskeskustelun järjestämisessä tulee ottaa huomioon keskustelun tavoite ja aihe, osallistujien kutsuminen ja valinta, keskustelijoille annettava informaatio ja aiheeseen perehtyminen, kansalaiskeskustelun kulku, fasilitointi ja kesto, keskustelun lopputulokset sekä tuotosten välittäminen päätöksentekijöille ja kansalaisille.
Alle on koottu tietoa puntaroivan kansalaiskeskustelun osa-alueista. Tekstit ja kuvitus pohjautuvat PALO-tutkimushankkeen julkaisemaan oppaaseen Moniäänistä ja perusteltua päätöksentekoa – puntaroivat kansalaiskeskustelut poliittisten kiistakysymysten ratkaisussa. Lisää tietoa puntaroivista kansalaiskeskusteluista on koottu Turun yliopiston ylläpitämälle Kansalaiskeskusteluopas-sivustolle.
Tutustu Kansalaiskeskusteluoppaaseen täällä (linkki aukeaa uuteen välilehteen)
Lataa PALO-hankkeen opas tästä
1. Keskustelun aiheen ja tavoitteen määrittely sekä rooli päätöksenteossa
Ennen kansalaiskeskustelua tulee määritellä se, mitä sillä halutaan saavuttaa. Kansalaiskeskustelun järjestäjä päättää keskustelun aiheen ja tehtävänannon. Aiheen tulee olla ennalta määritelty ja selvästi rajattu. Useimmiten kansalaiskeskustelujen rooli päätöksenteossa on neuvoa-antava: keskustelujen lopputuotoksen odotetaan auttavan päätöksentekijöitä tai äänestäjiä kantansa muodostamisessa.
2. Osallistujien valinta
Puntaroivan kansalaiskeskustelun osallistujat valitaan satunnaisotannalla. Tavoitteena on saada mukaan edustava joukko kansalaisia. Satunnaisotannan avulla mukaan pyritään saamaan myös niitä kansalaisia, jotka eivät ole valmiiksi poliittisesti aktiivisia. Näin tavoitellaan mahdollisimman moniäänistä keskustelua. Osallistujamäärä määräytyy useimmiten sen mukaan, minkä kokoisen alueen asioita käsitellään ja mikä on keskustelun tehtävä.
3. Aiheeseen perehtyminen
Kansalaiskeskustelun osallistujat saavat keskustelun aiheista faktatietoa, sekä perehtyvät aihealueen nykytilaan ja esillä oleviin politiikkavaihtoehtoihin. Ennen keskustelun alkua osallistujille toimitetaan yleensä kirjallinen taustatietopaketti tai he kuuntelevat taustoittavan esityksen tai esityksiä. Lisäksi osallistujat voivat kuulla eri asiantuntijoita ja eturyhmiä ja esittää näille lisäkysymyksiä.
4. Puntaroiva keskustelu
Puntaroivan kansalaiskeskustelun ominaispiirteitä ovat erilaisten näkemysten tasapuolinen arviointi ja yhdenvertaisen keskusteluilmapiirin turvaaminen. Osallistujat pohtivat ennen osallistumista saaneensa taustatiedon ja kuulemistilaisuuden alustuksien pohjalta käsiteltävää aihealuetta mahdollisimman monelta kantilta. Puntarointi tapahtuu pienryhmissä, joissa useimmiten on mukana moderaattori varmistamassa puheenvuorojen tasaisen jakautumisen ja kunnioittavan käytöksen. Lopuksi keskustelua voidaan käydä koko osallistujajoukon kesken.
5. Kansalaiskeskustelun tuotokset
Puntaroivan kansalaiskeskustelun tavoitteena on tukea päätöksentekijöiden ja äänestäjien päätöksentekoa ja kannanmuodostusta. Yleensä kansalaiskeskustelun tavoitteena on tuottaa kirjallinen raportti tai julkilausuma. Joidenkin kansalaiskeskustelujen päämääränä voi olla politiikkasuositusten tuottaminen tai jotakin päätöstä puoltavien ja vastustavien perustelujen arvioiminen.
6. Vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon
Jo ennen kansalaiskeskustelua on olennaista päättää siitä, mikä taho käsittelee kansalaiskeskustelujen tulokset sekä miten niihin vastataan. Vastaanottava taho määrittyy yleensä kansalaiskeskustelun tavoitteiden mukaan. Kansalaiskeskustelujen vaikuttavuutta ei arvioida pelkästään sen perusteella noudatetaanko tuotettuja suosituksia vai ei. Olennaista on, että päätöksentekijät perustelevat julkisesti, miksi kansalaiskeskustelujen lopputuloksia noudatetaan tai jätetään noudattamatta, ja mihin toimenpiteisiin päätökset johtavat.