Kohti parempaa synnytyskokemusta – raskauden unihäiriöistä ja masennusoireista kannattaa puhua avoimesti

Synnytyskokemuksella on moninaisia vaikutuksia äidin, vastasyntyneen ja koko perheen hyvinvointiin. Synnytyksen käynnistykset ovat lisääntyneet, ja nykyään joka kolmas synnytys Suomessa käynnistetään. Synnytyksen käynnistys on kuitenkin yhdistetty huonompaan synnytyskokemukseen verrattaessa spontaanisti alkaneisiin synnytyksiin. Katetri- eli ballonkikäynnistystä käytetään Suomessa yleisesti polikliinisissa synnytyksen käynnistyksissä, joissa käynnistyksen alku toteutetaan kotona. Polikliinisen käynnistyksen kokemuksesta on kuitenkin vain rajallisesti tietoa.

Raskauden aikana unihäiriöt ja masennusoireet yleistyvät, mutta silti nämä oireet ovat tyypillisesti alihoidettuja. Unihäiriöt pahenevat yleensä loppuraskautta kohden. Uni- ja mielialaoireet vaikuttavat myös synnytyskokemukseen.

Väitöskirjassani selvitin synnytyksen käynnistyskokemuksia yleisesti sekä unihäiriöiden ja masennusoireiden vaikutusta käynnistys- ja synnytyskokemukseen. Väitöskirjaan käytettiin kahta aineistoa, FinnBrain-syntymäkohorttia ja katetrikäynnistyksistä koostuvaa Kliinistä sairaalakohorttia.

FinnBrain-tutkimuksen aineistosta tutkimukseen otettiin mukaan 1778 naista, joilla oli terve, täysiaikainen raskaus eli joukosta poissuljettiin naiset, joilla oli tiedossa mahdollisesti käynnistykseen vaikuttavia loppuraskauden komplikaatioita. Heistä 331 oli käynnistettyjen ryhmässä ja 1447 spontaanisti synnyttäneiden ryhmässä. Työssä selvitettiin, onko loppuraskauden unenlaadulla yhteys siihen, että synnytys päätyy käynnistykseen. Toiseen, vielä julkaisemattomaan työhön sisällytettiin 2405 naista (käynnistysryhmä n=419 ja itsestään käynnistyneiden ryhmä n=1 876), joiden unenlaatu ja masennusoireet selvitettiin raskauden eri aikapisteissä; Basic Nordic Sleep Questionnaire (BNSQ) kysyttiin alku-, keski- ja loppuraskaudessa sekä synnytyksen jälkeen ja Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) kysyttiin alku-, keski- ja loppuraskaudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko unenlaadulla ja masennusoireilla yhteys synnytyskokemukseen.

FinnBrain-aineiston perusteella käynnistettyjen synnytyskokemus oli huonompi kuin spontaanisti käynnistyneiden synnyttäjien. Myös uniongelmat ja masennusoireet olivat yhteydessä äidin huonompaan synnytyskokemukseen. Osa käynnistyksistä toteutettiin äidin uupuneisuuden vuoksi, mutta loppuraskauden unihäiriöt eivät lisänneet todennäköisyyttä siihen, että synnytys jouduttaisiin käynnistämään.

Lisäksi kliinisessä tutkimuksessa tutkittiin katetrikäynnistysten kokemuksia. Kliiniseen sairaalakohorttitutkimukseen värvättiin 117 terveitä täysiaikaisesti raskaana olevaa naista, jotka tulivat sairaalaan suunniteltuun synnytyksen käynnistykseen. Naiset arvottiin kahteen ryhmään: joko kotona tai sairaalassa toteutettavaan käynnistykseen. Synnytyksen käynnistyskokemusta selvitettiin käynnistyksen aikana ja synnytyksen jälkeen kyselykaavakkeilla. Työssä verrattiin kotona toteutettavaa synnytyksen käynnistyskokemusta sairaalassa toteutettuun ja lisäksi selvitettiin äidin unen laadun ja masennusoireiden yhteyttä katetrikäynnistyskokemukseen. Käynnistyskokemus oli molemmissa asetelmissa hyvä, jopa niin hyvä, että äidit päättivät valita samanlaisen käynnistyksen myös seuraavassa raskaudessa, jos se jouduttaisiin käynnistämään. Vaikka käynnistyskokemus oli hyvä, niin kotiin katetrin kanssa lähteneet olivat hieman tyytymättömämpiä ja ahdistuneempia käynnistyksen aikana, kuin potilaat, joiden käynnistys toteutettiin sairaalassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että synnytyksen käynnistäminen on yhteydessä huonompaan synnytyskokemukseen. Myös uni- ja masennusoireista kärsivät naiset ilmoittavat synnytyskokemuksensa olevan huonompi. Unihäiriöitä ja mielialaoireita tulisi kartoittaa laajasti sekä neuvolassa että sairaalassa. Lisäksi raskaana olevan äidin toiveisiin ja kokemuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota synnytyksen käynnistystä suunniteltaessa. Tyksissä vointisoittojen avulla on lisätty yhteydenpitoa kotiin katetrin kanssa lähteneiden kanssa, mikä onkin tärkeä edistysaskel paremman synnytyskokemuksen saavuttamiseksi.

Henna Lähde, väitöskirjatutkija
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Henna Lähteen väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 13.6. klo 12. Lue lisää ja osallistu väitökseen:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-synnytys-ja-naistentautioppi-el-henna-lahde