Voiko vanhempien psyykkinen stressi olla yhteydessä lapsen allergisiin sairauksiin?

Olen lääketieteen lisensiaatti ja väitöskirjatutkija Turun yliopistosta. Valmistuin lääkäriksi vuonna 2018, mutta tutkimustyö on kulkenut mukanani jo perusopintojen alkuvaiheista lähtien tutkijalinjan myötä. Väitösprojektini käynnistyi hiljalleen vuonna 2017, mutta tohtoriopintojen saattaminen päätökseen vei lopulta useita vuosia. Kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistäminen ei ole aina ollut aivan helppoa, kun käsikirjoituksia tuli hiottua iltaisin ja viikonloppuisin ja aikataulut saattoivat venyä toisinaan. Sain myös nauttia tutkimusvapaiden ylellisyydestä, jolloin tutkimustyöhön sai keskittyä kunnolla ja pääsi viettämään aikaa myös muiden FinnBrain – tutkijoiden kanssa. Parasta väitöstutkimuksen tekemisessä onkin ollut mahdollisuus työskennellä niin hienossa tutkimusryhmässä kuin FinnBrain – parempaa tutkimusryhmää ja ohjaajia ei voisi kyllä tohtorikoulutettava toivoa! Aloitin tutkimuksen FinnBrainissa osana lääketieteellisen syventäviä opintoja, ja lasten allergisia sairauksia käsittelevä tutkimusaihe hioutui lopulta myös väitöstutkimukseni sisällöksi.

Allergiset sairaudet ovat yleisiä erityisesti kehittyneissä maissa. Niihin kuuluvat astma, atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja ruoka-aineallergiat. Vaikka monia sairauskohtaisia riskitekijöitä tunnetaan, viime vuosikymmenen aikana kiinnostus on kohdistunut myös syntymää edeltäviin ympäristötekijöihin. Väitöstutkimuksessani selvitin, miten vanhempien psyykkinen kuormitus ennen lapsen syntymää liittyy lapsen allergisiin sairauksiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että äidin kokemat masennus- ja ahdistusoireet raskauden aikana olivat yhteydessä suurempaan lasten varhaisten allergisten sairauksien esiintyvyyteen. Yksi yllättävimmistä havainnoista liittyi niin sanottuun herkistymiseen eli kehon taipumukseen muodostaa vasta-aineita tavallisille allergeeneille. Äidin psyykkinen kuormitus oli yhteydessä matalampaan herkistymisen esintyvyyteen, mikä oli vastakkainen löydös kuin olimme edeltävästi ajatelleet tutkimuksen tulevan osoittamaan. Selitys tälle löydökselle ei ole vielä tiedossa, mutta se herättää uusia kysymyksiä immuunijärjestelmän kehityksestä ja ympäristötekijöiden vaikutuksista.

Tarkastelimme myös isien varhaiselämän kokemuksia – esimerkiksi lapsuudessa koettua kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä. Näillä kokemuksilla oli yhteys lapsen terveyteen, sillä ne yhdistyivät lapsen pienempään allergisen nuhan ja allergeeneille herkistymisen esiintyvyyteen. Isän lapsuuden vaikutuksia seuraavan sukupolven allergisiin sairauksiin on tutkittu hyvin vähän, ja havaitsemamme yhteys kaipaa lisätutkimusta. Väitöskirjani ei pysty tarjoamaan selitystä ilmiölle, mutta mahdollinen välittävä tekijä saattaa olla esimerkiksi epigeneettinen periytyminen.

Väitöstutkimukseni tulokset tukevat näkemystä, että vanhempien psyykkinen hyvinvointi – myös ennen lapsen syntymää – on yhteydessä lapsen myöhempään terveyteen. Vaikka havaittuja yhteyksiä selittäviä mekanismeja ja välittäviä tekijöitä ei vielä täysin tunneta, aihe on tärkeä jatkotutkimusten kohde. Odotan jo innolla, että saan jatkaa työtäni FinnBrain-tutkimuksen parissa ja etsiä vastauksia uusiin kysymyksiin lasten allergisista sairauksista.

Emma Puosi, LL, väitöskirjatutkija

Emma Puosin väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 22.8. klo 12. Lue lisää ja osallistu väitökseen:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-lastentautioppi-ll-emma-puosi