Kahdeksan miljardia syytä ymmärtää lihavuutta – jo ennen syntymää

4. maaliskuuta vietettiin maailman lihavuuspäivää, jonka teemana tänä vuonna oli “8 Billion Reasons to Act on Obesity” – kahdeksan miljardia syytä toimia lihavuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Maailmassa on yli kahdeksan miljardia ihmistä, joten syitä ymmärtää ja ehkäistä lihavuutta on yhtä monta.

Yksi tämän vuoden kampanjan keskeisistä viesteistä on, että keskustelua lihavuudesta pitäisi siirtää pois yksilön syyllistämisestä kohti laajempaa ymmärrystä niistä monista tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisen painoon. Lihavuudesta puhutaan usein yksinkertaisena kysymyksenä elämäntavoista. Ajatellaan, että kyse on vain siitä, että pitäisi syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että todellisuus on paljon monimutkaisempi.

Ihmisen painoon vaikuttavat monet tekijät. Geenit, aineenvaihdunta, hormonit, stressi, uni, elinympäristö ja yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka kaikki osaltaan  muokkaavat sitä, miten keho säätelee painoa. Siksi lihavuutta ei voida selittää, eikä ratkaista pelkästään yksilön tahdonvoiman kautta.

Maailman lihavuuspäivän teema tänä vuonna nostaa esiin myös lasten ja tulevien sukupolvien terveyden. Yhä useampi tutkimus tarkastelee sitä, kuinka varhain lihavuuteen liittyvät prosessit alkavat.

Kehitys alkaa jo ennen syntymää

Kasvava tutkimusnäyttö viittaa siihen, että monet terveyteen liittyvät tekijät alkavat muotoutua jo raskauden aikana. Kohdunsisäinen ympäristö voi vaikuttaa siihen, miten elimet ja biologiset järjestelmät kehittyvät ja nämä vaikutukset voivat ulottua pitkälle myöhempään elämään. Tätä ilmiötä kutsutaan usein sikiöaikaiseksi ohjelmoitumiseksi.

Perinteisesti tutkimus on keskittynyt erityisesti aineenvaihduntaan liittyviin vaikutuksiin; esimerkiksi siihen, miten raskaudenaikaiset tekijät voivat vaikuttaa lapsen myöhempään lihavuusriskiin tai sydän- ja verisuonitautiriskiin.

Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin alkaneet tarkastella myös sitä, voisivatko nämä varhaiset tekijät vaikuttaa aivojen kehitykseen.

Mitä äidin painoindeksi kertoo vastasyntyneen aivojen kehityksestä?

Väitöstutkimuksessani FinnBrain-syntymäkohortissa tarkastelimme, onko äidin raskaudenaikaisella painoindeksillä (BMI) yhteyttä vastasyntyneiden aivojen rakenteeseen.

BMI on pituuden ja painon perusteella laskettava mittari, jota käytetään laajasti väestötutkimuksissa. Vaikka se ei kuvaa täydellisesti yksilön kehon koostumusta, se on käytännöllinen ja yleisesti käytetty tapa tarkastella terveyteen liittyviä ilmiöitä väestötasolla.

Tutkimme aivojen varhaista kehitystä edistyneen magneettikuvantamisen menetelmän, diffuusiotensorikuvantamisen, avulla. Menetelmä mahdollistaa aivokudoksen mikrorakenteen tarkastelun. Tutkimuksemme erityispiirre oli se, että vauvojen aivot kuvattiin hyvin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin monet myöhemmät ympäristötekijät, kuten ravitsemus tai elämäntavat, ehtivät vaikuttaa aivojen kehitykseen.

Tulostemme perusteella korkeampi äidin raskaudenaikainen BMI on yhteydessä hienovaraisiin eroihin kahden aivoalueen mikrorakenteessa: häntätumakkeessa (caudate nucleus), joka liittyy palkkiojärjestelmään ja ruokaan liittyvään motivaatioon, sekä hippokampuksessa, joka on tärkeä oppimisen ja muistin kannalta.

Mitä nämä tulokset tarkoittavat?

Ehkä tärkeintä on korostaa, mitä nämä tulokset eivät tarkoita.

Ne eivät tarkoita, että äidin BMI määräisi lapsen tulevaisuuden. Ne eivät myöskään tarkoita, että raskauden aikana korkeammalle BMI:lle altistuneet lapset olisivat väistämättä alttiita lihavuudelle tai oppimisvaikeuksille.

Ihmisen kehitys ei ole ennalta määrätty, vaan siihen vaikuttavat lukemattomat tekijät. Lapsen kasvuympäristö, ravitsemus, koulutus, sosiaaliset suhteet ja monet muut tekijät muokkaavat aivojen kehitystä läpi lapsuuden ja nuoruuden.

Tulokset viittaavat ennemminkin siihen, että raskaus voi olla yksi niistä monista vaiheista, joissa terveyteen vaikuttavat prosessit alkavat muotoutua. Varhaiset biologiset tekijät voivat luoda alttiutta tai haavoittuvuutta, mutta ne eivät määrää lopputulosta.

Kohti vähemmän leimaavaa keskustelua

Tällaista tutkimusta ei missään tapauksessa pitäisi käyttää lisäämään paineita odottaville äideille. Raskaus on jo valmiiksi vaihe, johon kohdistuu paljon odotuksia ja vastuuta.

Yksi lihavuuteen liittyvistä suurista haasteista on painoon liittyvä stigma. Lihavuutta kokevat ihmiset kohtaavat usein syyllistämistä ja yksinkertaistettuja neuvoja, vaikka tutkimus osoittaa, että lihavuus on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat sekä biologiset että yhteiskunnalliset tekijät.

Jos lihavuudesta keskustellaan pelkästään yksilön vastuuna, jää suuri osa ilmiön taustalla olevista tekijöistä huomiotta.

Lihavuuden ymmärtäminen elämänkaaren näkökulmasta

Jos haluamme aidosti edistää terveyttä , sekä nykyisten että tulevien sukupolvien, on tärkeää tarkastella lihavuutta koko elämän mittaisena ja monisyisenä ilmiönä.

Seurantatutkimukset, kuten FinnBrain, auttavat tutkijoita ymmärtämään, miten biologiset ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat kehitykseen jo raskaudesta lähtien.

Tällaisen tutkimuksen tavoitteena ei ole syyllistää ketään, vaan lisätä ymmärrystä. Kun ymmärrämme paremmin terveyden taustalla olevia mekanismeja, voimme kehittää parempia keinoja tukea perheitä, vähentää terveyseroja ja edistää lasten tervettä kehitystä jo elämän alkuvaiheista lähtien.

Maailman lihavuuspäivän teema muistuttaa meitä siitä, että syitä toimia on kahdeksan miljardia. Yksi niistä on mahdollisuus parantaa tulevien sukupolvien terveyttä, ei syyllistämällä yksilöitä, vaan lisäämällä ymmärrystä siitä, miten terveys rakentuu läpi elämän.

Aylin Rosberg, Tutkijatohtori