Hei me tutkitaan nuoruusiän kehitystä!

Mitä kaikkea aivoissa, kehossa ja mielessä tapahtuu, kun lapsi kasvaa nuoreksi?
FinnBrain-tutkimus on seurannut lasten kehitystä raskausajalta kouluikään saakka. Nyt tutkimuksessa alkaa uusi luku – nuoruusikä.
Nuoruusikä on keskeinen herkkyyskausi, mutta myös uusi mahdollisuus kehityksen suunnassa. Ympäristö voi tässä vaiheessa toimia suojaavana tekijänä varhaisten kokemusten vaikutuksille – tai toisaalta vahvistaa riskiä, joka on syntynyt varhaiskehityksen aikana.
Murrosiän tutkimuksessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä, ja siksi haluamme tutkia tätä vaihetta yhdessä teidän, tutkimuksessa olevien nuorten, kanssa.
Lue lisää ja tule mukaan seuraamaan matkaa!

Nuoruus – seuraava FinnBrain tutkimuksen herkkyyskausi

Yksi alusta asti mukana ollut kantava tieteellinen teema FinnBrain-tutkimuksessa on ollut lapsen kehityksen herkkyyskausien tutkiminen. Herkkyyskaudet ovat ajankohtia ihmisen kehityksessä, jolloin olemme erityisen vastaanottavaisia ja muovautuvia – eli herkkiä – ympäristön vaikutuksille ja erilaisille ärsykkeille. Tämä pätee ennen kaikkea aivojen kehitykseen.

Näistä herkkyyskausista FinnBrainissa on ahkerasti tutkittu raskausaikaa ja varhaislapsuutta. Se näkyi tutkimusperheille tiheinä kutsuina tutkimuskäynneille ja runsaina kyselyinä. Lapsen varttuessa tätä tahtia pystytiin hiukan hidastamaan, mikä näkyi muun muassa siinä, että isommat tutkimuskäyntikokonaisuudet olivat niinkin harvakseltaan kuin viiden ja yhdeksän vuoden iässä. Vauva-aikana – yhtenä keskeisistä herkkyyskausista – tutkimusta tehtiin tiheimmillään  viidessä ikäpisteessä reilun vuoden sisällä: 1, 2.5, 6, 8, ja 14 kuukauden iässä! Se oli valtava ponnistus tutkimusryhmältä ja ennen kaikkea tutkimusperheiltä. Mielestämme onnistuimme yhdessä erinomaisesti. Kaiken keskiössä ollut päätähti, eli kehittyvä lapsi, ei näistä ensimmäisistä käynneistään ymmärrettävästi muista mitään, mutta viiden ja yhdeksän ikävuoden käynneistä jo paljonkin.

Katse nuoruuteen

Kun 9-vuotiaiden tutkimuskäynnit olivat suurimmaksi osaksi ohi, aloimme miettiä, mikä olisi seuraava tutkimuksen näkökulmasta tärkeä ikäpiste. Syksyllä 2024 FinnBrainin toinen perustaja, Hasse Karlsson, totesi tutkijoiden aivoriihessä, että nuoruusikää täytyy ehdottomasti tutkia. Se on seuraava keskeinen herkkyyskausi, jossa aiempien elämänkokemusten vaikutukset voivat alkaa heijastua lapsen/nuoren (riski)käyttäytymiseen ja itsesäätelykykyyn. Ympäristö voi tällöin joko suojata varhaisten kokemusten vaikutuksilta tai toisaalta vahvistaa riskiä, joka on syntynyt jo varhaiskehityksen aikana.

Tutkijat Hasse, Anna, Eeva-Leena ja Susanna alkoivat tarkemmin tämän jälkeen pohtia, mitkä ovat merkittävimmät tietoaukot nuoruusiän kehityksen tutkimuksessa. Yhdestä tietoaukosta olemmekin jo kirjoittaneet aiemmin  – blogiteksti suolistomikrobiston kehityksestä teini-iässä.

Suunnittelun tueksi järjestimme myös tutkittavien nuorienkanssa ideapizzerian, josta saimme valtavasti hyviä ideoita ja toiveita. Tavoitteenamme on räätälöidä tutkimuskäynnit mahdollisimman joustaviksi: esimerkiksi tarjoamalla kotikäyntejä ja joustavia vaihtoehtoja kyselylomakkeiden täyttämiseen. (Tutkijan huomio: kyselylomakkeet on meille tärkeitä tietolähteitä 😊)

Käynnit ovat lähteneet rullaamaan vauhdilla, ja tunnelma on innostunut. Perheet ovat ottaneet kotikäyntimahdollisuuden ilolla vastaan. Tähän mennessä käyntejä on toteutunut 23.

Murrosikä – monivaiheinen kehitysharppaus

Nuoruusiän merkittävin kehityksellinen tapahtuma on murrosikä, eli puberteetti, jolloin ulkoiset sukupuoliominaisuudet alkavat kehittyä kohti aikuisen ulkonäköä ja saavutetaan sukukypsyys eli kyky lisääntyä, saada lapsia. Lapsi kehittyy siis vaiheittain aikuiseksi. Murrosiässä keho alkaa uudelleen tuottamaan sukupuolihormoneita, jotka vaikuttavat muun muassa aivojen kehitykseen. Aivojen kehitys jatkuu aina aikuisuuteen saakka, mutta siinä tapahtuu iso harppaus murrosiässä.

Vaikka tiedämme tänä päivänä paljon murrosiän fysiologiasta, sen käynnistävät mekanismit ovat yhä osin mysteeri. Tiedetään, että murrosiän alkamisen ja keston normaali vaihtelu on suurta ja että se alkaa pojilla keskimäärin tyttöjä myöhemmin. Tutkimusten perusteella myös varhaiset elämäntapahtumat ja -kokemukset liittyvät murrosiän ajoittumiseen. Varhaisen kehitysympäristön kuormittavat tapahtumat voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, että puberteetti alkaa aikaisemmin tai etenee nopeammin. Lapsi/nuori ikään kuin elää puberteetin läpi nopeammin. Tätä ei kuitenkaan ole tutkittu vielä paljon, ja pojilla vähemmän kuin tytöillä.

Mieliala, hormonit ja kehitys

Tieteessä on pyritty vuosikymmeniä ratkaisemaan, mitä sellaista ihmisen kehityksessä ja kehon toiminnoissa, kuten eri hormonien erittymisessä, tapahtuu, jonka myötävaikutuksesta ihminen sairastuu masennukseen ja ahdistukseen. Yksi keskeinen haaste on ns. muna vai kana -ongelma: kun masentuneilla havaitaan esimerkiksi muutoksia hormonitasoissa, emme aina tiedä, ovatko muutokset seurausta masennuksesta vai olleet jo alun perin altistavia tekijöitä. Murrosikä on mielenkiintoinen vaihe myös tästä näkökulmasta, sillä mielialaoireilu lisääntyy monilla juuri sen aikana, ja samaan aikaan muuttuvat monien hormonien pitoisuudet, joita on myös yhdistetty mielialan säätelyyn.

Seuranta vuodesta toiseen

Tämän vuoksi haluamme tavata tutkimuksessa mukana olevia nuoria vuosittain, jotta voisimme seurata heidän kehitystään ja siinä tapahtuvia muutoksia sitä mukaan kun niitä tapahtuu. Vuosikin on pitkä aikaväli, mutta kun tavattavia nuoria on useita satoja, emme pysty millään tiheämpään seurantaan. Tavoitteena olisi päästä havaitsemaan mahdollisia eroja eri näytteistä mitattavissa tekijöissä, kuten hormonipitoisuuksissa, ennen ja jälkeen kun esimerkiksi mielialaoireilun määrä muuttuu ja voida huomioida murrosikään liittyvä normaali vaihtelu hormonipitoisuuksissa.

Yhdessä teidän, tutkimuksessa olevien nuorten kanssa, haluamme selvittää lisää nuoruusiän kehityksestä. Olemme siis tuntemattomien, mutta äärettömän mielenkiintoisten asioiden äärellä. Tulemme kirjoittamaan näistä aiheista vielä lisää tänne blogiin, ja meille voi myös laittaa aihetoiveita info@finnbrain.fi -osoitteeseen.

Tervetuloa mukaan tekemään tätä tutkimusta ja seuraamaan sen kulkua!

Tutkimushoitaja: Minna Paaso

Vastuututkijat:
Susanna Kortesluoma, biolääketiede, erikoistutkija
Eeva-Leena Kataja, psykologi, dosentti, vanhempi tutkija
Anna Aatsinki, lääkäri, erikoistutkija