Kielenkehityksen polkuja on monia
Koin viime syksynä yhden mielenkiintoisimmista junamatkoistani pitkään aikaan: sain kuunnella matkan aikana yhden kanssamatkustajan kovaan ääneen ilmaisemia mielipiteitä kielen ja matematiikan taidoista lapsilla. Hänestä kielen ja matematiikan taitojen oppimisessa oleellisin ero oli siinä, että kieli ja siten puhe ovat kaikille helppoja taitoja, kun taas laskeminen on niihin verrattuna vaativaa. Hymähtelin aluksi kuulemilleni asioille, kunnes sisälläni heräsi halu väittää vastaan. Kielen omaksuminen ei ole niin suoraviivaista kuin voisi luulla. Vaikka suurimmalla osalla meistä kieli kehittyy lapsuudessa vaivatta, kaikkien kohdalla niin ei kuitenkaan ole. Osalla aikuisistakin on vaikeuksia ymmärtää kuulemaansa tai lukemaansa tai saada itsensä ilmaistuksi sanallisesti tai kirjallisesti. Harva meistä nauttii asiapitoisten tekstien lukemisesta esimerkiksi sopimuspapereita allekirjoittaessa, ja jos on kielellisiä vaikeuksia, ymmärtäminen voi olla kerta kaikkiaan mahdotonta.
On sinänsä ymmärrettävää, että kielen helppoudesta on kaikilla mielipiteitä, sillä jokainen meistä puhuu, kuuntelee, kirjoittaa ja lukee enemmän tai vähemmän joka päivä. Suurimmalta osalta meistä nämä asiat onnistuvat vaivattomasti, mutta eivät kuitenkaan kaikilta. Siksi olisikin tärkeä ymmärtää myös toista näkökulmaa ja kyetä asettumaan sellaisen ihmisen kenkiin, joka joutuu ponnistelemaan joka päivä tavallista enemmän kyetäkseen ymmärtämään muita tai saamaan itsensä ymmärretyksi.
Arviot siitä, kuinka yleistä kielenkehityksen viive on lapsilla, vaihtelevat noin 10 ja 20 prosentin välillä (Hill, ym., 2023). Suurin osa lapsista, joilla on viiveistä kielenkehitystä, saavuttaa ikätoverinsa esikoulun alkuun mennessä, kun taas osalla vaikeudet kielessä ja puheessa jäävät pysyviksi ja saattavat vaikuttaa elämään ja toimintakykyyn aikuisenakin. Kielenkehityksen poluissa on paljon eroja lasten välillä. Edellä mainittujen ohimenevän kielellisen viiveen ja varhain alkaneiden pysyvien kielellisten vaikeuksien lisäksi on mahdollista, että lapsi on ikätovereitaan varhaisvaiheessa edellä, mutta iät myötä taidot tasaantuvat ikätoverien tasolle. Mielenkiintoista on, että kouluiässä ilmenevillä kielellisillä vaikeuksilla ei ole aina taustaa viiveisessä kielenkehityksessä (Snowling, ym., 2016).
Tutkimusta on tehty pitkään siitä, miksi lasten kielenkehityksen poluissa on niin paljon eroja yksilöiden välillä. On onnistuttu löytämään monia mahdollisia selittäviä tekijöitä, joista osa liittyy muun muassa perinnöllisiin tekijöihin tai kasvuympäristöön. Esimerkiksi vanhempien lapsuudessa ilmenneen kielenkehityksen viiveen on havaittu olevan yhteydessä heidän lastensa varhain lapsuudessa alkaviin kielellisiin vaikeuksiin (Zambrana, ym., 2014). Varhaisvaiheen kielellistä etumatkaa, joka tasaantuu kehityksen myötä, on puolestaan havaittu useammin tytöillä kuin pojilla (Ukoumunne, ym., 2012). Vaikka monien asioiden tiedetäänkin vaikuttavan kielenkehitykseen, on tärkeä muistaa, että mikään tekijä ei yksin vaaranna tai paranna kielenkehitystä, vaan eri tekijät vaikuttavat kehityksen taustalla kokonaisuutena.
FinnBrain-tutkimushankkeella on ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella kielenkehityksen polkuihin vaikuttavia tekijöitä sekä sitä, miten kielenkehityksen polut ovat yhteydessä yksilön muuhun kehitykseen – tästä suuri kiitos kuuluu tutkimukseen osallistuneille perheille. Yhden vuoden iästä viiteen vuoteen saakka kerätyllä kielenkehityksen seuranta-aineistolla olemme tunnistaneet kohorttimme sisältä heikon kielenkehityksen sekä keskinkertaisen ja vahvan kehityksen ryhmät. Monitieteisen tutkimusaineistomme ansiosta voimme tarkastella hermoston kehityksen, perimän ja ympäristötekijöiden vaikutuksia kielen kehitykseen laajemmalla kokonaiskuvalla kuin aiemmin. Työn alla ovat esimerkiksi kielenkehityksen suhde sosioemotionaalisten taitojen kehitykseen ja kielenkehityksen polkujen yhteys puheen sujuvuuteen.
Jos voisin palata ajassa taaksepäin, haluaisin palata junaan ja kysyä mielipiteitään jakaneelta ihmiseltä yhden asian. Mahtoikohan hän olla tietoinen, kuinka monella lapsella, joille matematiikka on vaikeaa, olla haasteita myös kielessä? Puheistaan päätellen hän ei ollut tietoinen, että kielellisillä vaikeuksilla on yhteyksiä heikkoon matemaattiseen osaamiseen kouluiässä (Moll, ym., 2015). Tätäkin asiaa tutkimme FinnBrain-kohortissa yhteistyökumppaneidemme kanssa Interlearn-lippulaivahankkeesta.
Essi Vastamäki
puheterapeutti, FM
väitöskirjatutkija, Puheen ja kielen osatutkimus
Lähteet
Hill, E., Calder, S., Candy, C., Truscott, G., Kaur, J., Savage, B., & Reilly, S. (2023). Low language capacity in childhood: A systematic review of prevalence estimates. International Journal of Language & Communication Disorders, 1460-6984.12944. https://doi.org/10.1111/1460-6984.12944
Moll, K., Snowling, M. J., Göbel, S. M., & Hulme, C. (2015). Early language and executive skills predict variations in number and arithmetic skills in children at family-risk of dyslexia and typically developing controls. Learning and Instruction, 38, 53–62. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2015.03.004
Snowling, M. J., Duff, F. J., Nash, H. M., & Hulme, C. (2016). Language profiles and literacy outcomes of children with resolving, emerging, or persisting language impairments. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 57(12), 1360–1369. https://doi.org/10.1111/jcpp.12497
Ukoumunne, O. C., Wake, M., Carlin, J., Bavin, E. L., Lum, J., Skeat, J., Williams, J., Conway, L., Cini, E., & Reilly, S. (2012). Profiles of language development in pre-school children: A longitudinal latent class analysis of data from the Early Language in Victoria Study: Profiles of pre-school language development. Child: Care, Health and Development, 38(3), 341–349. https://doi.org/10.1111/j.1365-2214.2011.01234.x
Zambrana, I. M., Pons, F., Eadie, P., & Ystrom, E. (2014). Trajectories of language delay from age 3 to 5: Persistence, recovery and late onset: Trajectories of language delay from age 3 to 5. International Journal of Language & Communication Disorders, 49(3), 304–316. https://doi.org/10.1111/1460-6984.12073