Miksi rintaruokinta on niin tärkeää – ja mitä äidinmaidossa oikeastaan on?

Imettäminen on ollut nisäkkäiden selviytymisen avain miljoonien vuosien ajan – eikä turhaan. Rintaruokinta tukee imeväisen terveyttä ja kehitystä monella tasolla, mutta myös äidit hyötyvät siitä. Rintamaito on räätälöityä ravintoa, joka sisältää kaiken, mitä vauva tarvitsee elämänsä ensimmäisinä kuukausina. Se ei ole vain ruokaa, vaan myös suojaa ja tukea kasvavalle lapselle.

Tutkimusten mukaan imetys vähentää huomattavasti vauvan riskiä sairastua mm. korvatulehduksiin, ripulitauteihin ja hengitystieinfektioihin. Rintamaidon rasvahapot ja bioaktiiviset yhdisteet tukevat aivojen kehitystä, mikä voi ilmetä parempana oppimiskykynä myöhemmin. Läheisyys, katsekontakti ja ihokosketus imetyksen aikana vahvistavat myös vauvan tunneturvaa ja kiintymyssuhdetta.

Suomessa neuvolan imetyssuositus on täysimetystä 4–6 kuukauden ikään saakka ja imetyksen jatkaminen kiinteiden ruokien ohella vähintään vuoden ikään. Täysimetyksellä tarkoitetaan sitä, että vauva saa ravinnokseen vain rintamaitoa sekä tarvittavat vitamiinit ja lääkkeet. Useimmille vauvoille äidinmaito ja D-vitamiinilisä riittävät yksinään ensimmäiset kuusi kuukautta.

Mikä on rintamaidon salainen supervoima?

Rintamaito sisältää ravintoaineita ja valtavan määrän bioaktiivisia ainesosia, jotka tekevät siitä paljon enemmän kuin vain ruokaa. Energiaravintoaineiden lisäksi äidinmaidossa on vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä, hormoneja, vasta-aineita ja immunoglobuliineja, jotka tukevat vauvan puolustusjärjestelmän kehitystä. Lisäksi maidossa on erityisiä hiilihydraatteja, äidinmaidon oligosakkarideja (Human Milk Oligosaccharide HMO), jotka ruokkivat suolistobakteereja.

HMO:t ovat erityisiä sokerirakenteita, joita löytyy vain äidinmaidosta. Ihminen ei itse voi käyttää niitä energiaksi, kun taas tietyt hyödylliset suolistobakteerit, erityisesti Bifidobakteerit voivat. Kun nämä bakteerit käyttävät HMO:ita ravintonaan, ne tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja ja muita aineita, jotka tukevat suoliston limakalvon kypsymistä, edistävät puolustusjärjestelmän tasapainoista kehittymistä, auttavat tulehdusten ehkäisyssä ja suojaavat haitallisilta bakteereilta.

HMO-tasot maidossa vaihtelevat äideillä luonnollisesti imetyksen aikana, lisäksi maidon HMO -koostumuksissa on eroja äitien välillä geneettisten tekijöiden, elinympäristön sekä elintapojen vuoksi. Eroista huolimatta äidin rintamaito on vauvalle hyödyllistä.

Maidon merkitys suolistomikrobistolle

Suolistomikrobisto (eli ne miljardit mikrobit, jotka asuvat suolistossamme) vaikuttavat terveyteemme monilla tavoilla. Mikroskooppiset ystävämme eivät vain pilko ravintoaineita, vaan ne myös kouluttavat immuunijärjestelmäämme ja voivat jopa osallistua mielialamme säätelyyn. Erityisesti ensimmäiset elinkuukaudet ovat tärkeitä sekä suoliston että immuunijärjestelmän kehityksen kannalta. Äidinmaidon rooli tässä prosessissa on keskeinen: se ei ole pelkästään ravinnon lähde, vaan myös tuki terveen suolistomikrobiston muodostumiselle. Jos kehitys häiriintyy, esimerkiksi keisarileikkauksen tai toistuvien laajakirjoisten antibioottikuurien seurauksena, riski allergioihin tai muihin immuunivälitteisiin sairauksiin saattaa kasvaa. Varhaisen ravinnon laatu on siis tärkeää, sillä se luo perustan elämänmittaiselle hyvinvoinnille.

Hyvän Kasvun Avaimet (HKA, https://sites.utu.fi/hyvan-kasvun-avaimet/) ja FinnBrain (https://sites.utu.fi/finnbrain/) -seurantatutkimuksissa olemme tutkineet äidinmaidon ja HMO:iden vaikutusta suolistomikrobiston kehitykseen. Näissä tutkimuksissa käy ilmi, että HMO:iden yhteydet suolistomikrobistoon jatkuvat myös rintaruokinnan päättymisen jälkeen.

HKA-tutkimuksessa huomiomme kiinnittyi HMO:iden rakenteellisiin eroihin ja niiden merkitykseen mikrobiston kehityksessä. Esimerkiksi HMO:t, joissa oli perusrakenteen lisäksi fukoosi-sokeri, edistivät erityisesti Bifidobakteerien kasvua suolistossa, mikä alensi mikrobiston moninaisuutta. Toisaalta HMO:t, joissa oli mukana siaalihappoa, näyttivät lisäävän mikrobiston moninaisuutta. Lisäksi selvitimme HMO:iden kykyä tasapainottaa suolistomikrobiston kehitystä keisarileikkauksella syntyneillä imeväisillä. Kuitenkaan vahvoja viitteitä tämän suhteen emme havainneet.

FinnBrain-tutkimuksessa puolestaan havaitsimme, että HMO:t olivat yhteydessä suolistossa muodostuvien bakteeriperäisten, hyödyllisten aineenvaihduntatuotteiden määriin. Nämä yhteydet vaihtelivat huomattavasti eri ikäpisteiden välillä, mikä heijastaa varhaislapsuuden vilkasta kehitysvaihetta sekä ravitsemuksessa tapahtuvia muutoksia – erityisesti kiinteän ruoan aloituksen aikaan.

Näiden tutkimusten myötä ymmärrämme yhä paremmin suolistomikrobiston monimutkaista maailmaa ja äidinmaidon tärkeää roolia sen kehityksessä. Molemmissa tutkimuksissa nämä yhteydet muuttuivat ajan myötä ja kiinteiden ruokien aloituksella oli keskeinen rooli HMO:iden ja suolistomikrobiston välisissä yhteyksissä.

Entä jos imetys ei onnistu?

On hyvä muistaa: kaikki äidit eivät imetä, eikä syitä tarvitse selitellä. Imetys ei aina toteudu toiveiden tai suositusten mukaisesti, ja se on täysin ymmärrettävää. Rintaruokinta hyödyttää sekä vauvaa että äitiä – mutta se ei ole ainoa hyvä tapa ruokkia lasta.

Nykyiset äidinmaidonkorvikkeet ovat turvallisia ja ravitsemuksellisesti kattavia vaihtoehtoja. Osaan lisätään myös oligosakkarideja, jotka jäljittelevät osittain äidinmaidon vaikutuksia suolistomikrobistoon. Rintaruokinnan vaikutukset lapsen terveydelle ovat kiistattomat. Suolistomikrobiston tutkimuksen lisääntymisen myötä myös rintamaidon välilliset vaikutukset mikrobiston kautta terveyteen alkavat valjeta meille.

Minka Ovaska, väitöskirjatutkija, Hyvän kasvun avaimet, väestötutkimuskeskus ja Kansanterveystiede, Turun yliopisto
Heidi Isokääntä, tutkijatohtori, FinnBrain, väestötutkimuskeskus, Turun yliopisto

Teksti on julkaistu myös Turun yliopiston kansanterveystieteen oppiaineen blogissa.

Lähteet:

Bode, L. (2012). Human milk oligosaccharides: Every baby needs a sugar mama. Glycobiology, 22(9), 1147–1162. https://doi.org/10.1093/glycob/cws074

Bode, L. (2015). The functional biology of human milk oligosaccharides. Early Human Development, 91(11), 619–622. https://doi.org/10.1016/j.earlhumdev.2015.09.001

Isokääntä, H., Perasto, L., Lamichhane, S., Ovaska, M., Kallonen, T., Munukka, E., Kråkström, M., Karlsson, H., Karlsson, L., Kailanto, H.-M., Kantojärvi, K., Paunio, T., Orešič, M., Sundekilde, U. K., Dickens, A. M., & Aatsinki, A.-K. (2025). Temporal Associations Between Human Milk Metabolites and the Infant Gut Microbiome and metabolome (p. 2025.10.28.681130). bioRxiv. https://doi.org/10.1101/2025.10.28.681130