Paneelikeskustelu SuomiAreena-tapahtumassa: kolme henkilöä istuu lavalla pöytien ääressä ja yksi henkilö seisoo puhujapöydän takana, taustalla punavalkoinen SuomiAreena-logo ja lavan etureunassa punaisia pelargonioita kukkalaatikoissa.

Pelkopuheesta luottamukseen – nuorten tulevaisuus SuomiAreenan keskusteluissa

FinnBrainin 15-vuotisjuhlavuoden tapahtumaketjun viimeinen osa oli osallistuminen Suomi Areenan keskusteluihin. Aiheena oli ”Pelottavat nuoret, pelottava tulevaisuus – mistä rakentuu luottamus eri maailmojen välille”. Meitä keskustelijoita pohditutti erityisesti se, miten luottamusta voidaan kestävästi rakentaa paitsi yksilöiden välillä, myös laajemmin yhteiskunnallisella tasolla. Millainen puhe rakentaa luottamusta? Miten luottamuksen voi romuttaa ja toisaalta, miksi luottamusta kannattaa vaalia ja tietoisesti rakentaa? Erityisesti halusimme tuoda keskusteluun ajatuksia siitä, millainen toiminta kasvattaisi nuorten luottamusta tulevaisuuteen.

Lavalla keskustelemassa olivat vastaava ohjaaja Sonja Puolakka Loisto-Setlementin Helsingin Tyttöjen talosta, asiantuntija Jari Taponen (Prevenza Oy) sekä FinnBrainin varajohtaja, kehityspsykologian professori Riikka Korja. FinnBrainin vastuullinen tutkija Linnea Karlsson toimi keskustelun vetäjänä. Lavaohjelman kokoaminen oli todella innostava ja opettavainen prosessi. Kokoonnuimme panelistien kesken pariin kertaan etukäteen, tutustuimme toisiimme ja pohdimme kiinnostavia näkökulmia. Itse koin oppivani paljon jo näistä taustatapaamisista. Esimerkiksi Sonjan esiin nostama kohtaamispaikkojen merkitys: tällaisia vapaita ja turvallisiksi koettuja tiloja, jotka rakentuvat ihmisiä yhdistävien – eikä heitä erottavien – tekijöiden ympärille pitäisi olla saatavilla.

Jarin asiantuntemus pohjautuu vuosikymmenien työhön poliisina ja viimeiseksi ennaltaehkäisevän työn johtajan Helsingin poliisissa. Hän oli kiinnittänyt huomiota siihen, miten nuoria koskeva puhe on muuttunut ”pelkopuheeksi” eli julkisessa keskustelussa nuoret koetaan pelottaviksi tai uhkakuvia synnyttäviksi sen sijaan, että heidät nähtäisiin tulevaisuuden rakentajina ja myönteisenä resurssina. Riikka toi alusta asti keskusteluun ajatusta siitä, miten tärkeää on antaa tilaa nuorten kehitystä edistävälle aggressiolle – eli että kaikki nuorten normeja haastava käytös ei ole automaattisesti yhteiskuntarauhaa uhkaavaa.

Meillä oli käytössämme neljän nuoren etukäteen nauhoitetut puheenvuorot. Täytyy sanoa, että he osuivat kommenteissaan niin asian ytimeen, että itsellä oli tunne, että koko ohjelman olisi voinutkin rakentaa heidän varaansa. Nuoret toivat esiin sitä, miten luottamus rakentuu vähitellen ja miten tärkeässä asemassa puheen kanssa yhtenevät teot ovat. Nuoret myös kehottivat aikuisia ja erityisesti päättäjiä asettumaan nuorten asemaan ja toivat esiin pettymystään viimeaikaisiin poliittisiin päätöksiin, joiden he kokivat paitsi lisänneen epävarmuutta tulevaisuuden suhteen, myös nakertaneen nuorten luottamusta aikuisia ja yhteiskuntaa kohtaan. Sellaiset helposti lähestyttävät tilat, joissa nuoret tulevat nähdyiksi ja autetuiksi ihan konkreettisissakin arjen asioissa, koettiin erittäin tärkeiksi. Samalla tuli esiin se, miten kolmannen sektorin toimijat (tässä tapauksessa Tyttöjen talo) tuottavat yhteiskuntaamme elintärkeitä toimintoja ja palveluja, joita mikään muu taho ei tuota. Kiitos rohkeille Seidille, Ellulle, Jennille ja Jasminille Turun Tyttöjen talosta, jotka pääsivät tällä tavalla vaikuttamaan suoraan paikalla olleisiin kuulijoihin!

Myös SuomiAreenalla oli juhlavuosi tapahtuman täyttäessä 20 vuotta. Teemana oli luottamus, ja aiheen ympärille olikin koottu todella monipuolinen ohjelma. Jonkin verran ehdimme kuunnella myös muita ohjelmia niiden parin päivän aikana, jotka Porissa vietimme. Antoisia keskusteluja käytiin esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumisesta ja näiden oikeuksien kehityssuunnista. Itse osallistuin keskustelijana myös Kansallisen Neurokeskuksen tapahtumaan ”Kaiken keskellä aivot – miten Suomesta tehdään onnellisin kansa”. Tässä keskustelussa toimme esiin sitä, miten aivoterveys on hyvin paljon yhteiskunnallisen tason asia, eikä kaikkea vastuuta voi jättää yksilön tai perheiden harteille.

FinnBrain on osa Huippututkimusyksikkö InterLearnia sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Right-to-Belong-konsortiota. SuomiAreenan tapahtuma oli näiden kahden kokonaisuuden rahoittama ja keskustelun aihe kosketti molempien tutkimusalueita. InterLearn tutkii oppimisen ja sosioemotionaalisen kehityksen välisiä yhteyksiä ja Right-to-Belong lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja sen lievittämisen keinoja. Saimme myös mukavasti apua Turun yliopiston viestinnästä. FinnBrainin omat tukijoukot olivat kannustamassa katsomon eturivissä. Yhteistyöllä siis tämäkin FinnBrain-juhlavuoden tapahtuma saatiin onnistuneesti toteutettua.

Toivottavasti tapahtuman viesti ja sanoma jäävät vaikuttamaan mahdollisimman monen kuulijan mieleen ja päätyvät toiminnaksi lasten ja nuorten hyväksi. Lopulta teot ratkaisevat lasten ja nuortenkin mielessä sen, miten he näkevät ja kokevat tulevaisuuden ja omat mahdollisuutensa osana yhteiskuntaa.

Väestötutkimuksen professori, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FinnBrainin vastuullinen tutkija