Hyönteistuhoja Lapin pohjoisosissa

Uusien lajien massaesiintymiä havaittu viime vuosina

Vanhat tutut tunturi- ja hallamittari

Noin kymmenen vuoden välein jossain päin Fennoskandian pohjoisia ja vuoristoisia osia havaittavat tunturi- ja hallamittarin massaesiintymät ovat luontainen osa tunturikoivikoiden elämää ja näistä on kirjallisissa lähteissäkin mainintoja aina 1800-luvun loppupuolelta saakka. Erittäin voimakkaat massaesiintymät saattavat aiheuttaa kokonaisten tunturikoivikoiden lehdettömiksi syöntejä ja johtaa tunturikoivikoiden kuolemiin, kuten kävi 1960-luvun puolivälissä. Tuolloin pelkästään Utsjoella 1350 km² koivikoita vahingoittui pahoin ja koko Pohjois-Suomessa tuhoja oli 5000 km² alueella. Utsjoella puuttoman alueen määrä kasvoi tuhon seurauksena ainakin 400 km² 

Tämän 1960-luvun valtavan tunturimittarin massaesiintymän innoittamana Kevon tutkimusasemalla aloitettiin 1970-luvun puolivälissä tutkimukset, joiden tavoitteena oli selvittää tunturimittarin (Epirrita autumnata) ja tunturikoivun (Betula pubescens subs. czerepanovii) välisiä vuorovaikutuksia, massaesiintymien aiheuttamia muutoksia tunturikoivikoissa ja tunturimittarikantaa sääteleviä tekijöitä. Yhdeksi hyvin merkittäväksi tekijäksi kannan säätelyssä osoittautuivat tunturimittarin munilla, toukilla ja koteloilla loisivat pistiäiset.

Ensimmäinen hallamittarin (Operophtera brumata) massaesiintymä Utsjoella havaittiin 2000-luvun alussa osittain samoilla alueilla. Tällöin myös sitä alettiin tutkia Kevolla. Uusia tutkimusalueita perustettiin Pulmankijärven alueelle yhteistyössä norjalaisten tutkijoiden kanssa. Tutkimuksia jatketaan yhä myös 1970-luvulla pystytetyillä aitauksilla Kaldoaivin ja Paistunturin erämaissa. Aitausten tarkoituksena on seurata myös porolaidunnuksen vaikutuksia koivikoiden toipumiseen tuhojen jälkeen.

Molemmat mittarilajit talvehtivat munana, mutta hallamittari vaatii selvitäkseen tunturimittaria lämpimämmät talvet. Kumpikin näistä lajeista voi syödä useita lehtipuu-, pensas- ja varpulajeja. Utsjoella pääravintona on alueen valtapuu tunturikoivu ja toukat laskeutuvat varvikkoon vasta syötyään kotikoivustaan kaikki lehdet.

Uudet tuholaiset metsä- ja vaivaismittari

Kahden viime vuoden aikana Lapin alueella on havaittu kahden uuden mittariperhoslajin, metsämittarin (Hypomecis atomaria) ja vaivaismittarin (Macaria fusca), massaesiintymät. Metsämittari on tehnyt tuhojaan varvikoissa Ounastunturilla ja UKK-puistossa. Vaivaismittari on syönyt vaivaiskoivujen lehdet paljakka-alueilla Utsjoen Kaldoaivissa, Skalluvaaran poroerotuspaikalta pohjoiseen aina Annivaaralle saakka. Niin metsä- kuin vaivaismittariltakaan ei tunneta kirjallisuudesta mainintoja aikaisemmista massaesiintymistä mistään päin maailmaa.

Metsä- ja vaivaismittarin massaesiintymät poikkeavat tunturi- ja hallamittarin massaesiintymistä siinä, että ne iskevät ensin kenttä- ja varpukerrokseen. Metsämittarin toukille näyttää Ounastunturilla maistuvan parhaiten kanerva (Calluna vulgaris) ja variksenmarja (Empetrum nigrum), vaivaismittarille maistuu Kaldoaivissa vaivaiskoivu (Betula nana). Kummankin lajin toukat syövät useita muitakin kasvilajeja, mm. juolukkaa (Vaccinium uliginosum) ja mustikkaa (Vaccinium myrtillus). Etenkin metsämittarin toukan ravintovalikoiman tiedetään olevan erittäin laaja.

Metsä- että vaivaismittaripopulaatioiden kehitystä, populaatioita sääteleviä tekijöitä sekä massaesiintymien vaikutuksia mm. kasvillisuuteen ja porolaitumiin on tarkoitus seurata ja tutkia tulevaisuudessa tiiviisti Kevon tutkimusaseman, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.

Osallistu tutkimukseen kertomalla omista hyönteishavainnoistasi

Uusien hyönteislajien massaesiintymät voivat liittyä ilmaston lämpenemiseen. Ilmastonmuutoksen on ennustettu mahdollistavan pohjoisessa paikallisten, alueelle jo ennestään vakiintuneiden, mutta tähän asti vain matalissa tiheyksissä esiintyneiden lajien kantojen kasvun, ja myös aivan uusien potentiaalisten massaesiintymälajien levittäytymisen alueelle.

Mittarituhojen lisäksi kesäkuussa 2023 havaittiin Tenojoen sekä Suomen että Norjan puoleisten rantatunturien koivikoissa lehdettömiksi syötyjä alueita. Syöntijäljen perusteella näyttää siltä, että syyllinen oli jokin kovakuoriaislaji.

Oletko havainnut hyönteisten massaesiintymiä Lapissa? Tutkijat ovat kiinnostuneita kaikista Lapin luonnossa havaituista hyönteistuhoista. Ilmoita havaintosi sähköpostitse osoitteeseen: kevo@utu.fi. Anna mahdollisimman tarkka arvio tuhon laajuudesta sekä tieto havainnon paikasta ja ajankohdasta. Havaintopaikoilta otetut valokuvat (mieluiten myös lähikuvia hyönteisistä tai syöntijäljestä) olisivat arvokas lisä tutkimusaineistoon. Liitäthän mukaan myös kuvaajan nimen.

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:

Tommi Andersson, Lapin tutkimuslaitos Kevo, Turun yliopisto
tommi.andersson@utu.fi

Sari Stark, Arktinen keskus, Lapin yliopisto
sari.stark@ulapland.fi

Kuva: Metsämittarin syömää kasvillisuutta Ounastunturin alueella, Sari Stark