Italialaiset tutkijat löysivät Utsjoelta maailman vanhimmaksi määritetyn pensaan

(FI/EN)
Kevolla vierailleet italialaisen Padovan yliopiston tutkijat löysivät aseman läheisyydestä katajan, jonka iäksi he määrittivät vuosirenkaita tutkimalla 1647 vuotta.

Tutkijoiden löytämä kataja on ikämäärityksen mukaan alkanut kasvaa Utsjoella vuonna 260 ja kasvi on kuollut vuonna 1906. Todennäköisesti sen kasvu on alkanut jopa aiemminkin, sillä kasvin kaikkia elinvuosia on lähes mahdotonta laskea. Kyseessä on maailman vanhin vuosirenkaita laskemalla määritetty pensas ja vanhin tällä menetelmällä ikämääritetty puuvartinen kasvi Euroopassa.

– Kataja on maailmalla laajimmalle levinnyt puulaji. Sitä kasvaa aina Alaskasta Etnaan ja Japanista Skotlantiin, aina merenpinnan tasolta kasvillisuuden ylärajoille. Kataja on erittäin monipuolinen laji, joka sietää paahtavia lämpötiloja ja kuivuutta esimerkiksi hiekkadyyneillä, mutta kestää myös todella kylmiä olosuhteita jäätiköiden lähellä. Ja nyt se on näiden ennätysten lisäksi vielä maailman vanhin pensas, toteaa tutkimusryhmään kuulunut Marco Carrer Padovan yliopistosta.

Tutkijat löysivät katajan vieraillessaan Kevon tutkimusasemalla. He löysivät kasvin viiden kilometrin päästä tutkimusasemalta vuonna 2021. Silloin he määrittivät kyseisen katajan iäksi 1242 vuotta. He kuitenkin palasivat Utsjoelle vuonna 2024 ja saivat silloin tarkennettua ikämääritystä, jolloin katajan iäksi paljastui huimat 1647 vuotta. Lisäksi tutkimusryhmä löysi Utsjoelta neljä muutakin yli 1000 vuotta vanhaa katajaa.

– Tiettävästi Suomen vanhin kataja ja vanhin puuvartinen kasvi oli ennen tätä löytöä 1070-vuotias Lemmenjoelta löydetty yksilö. Suomen katajien ikäennätys parani siis kerralla lähes 600 vuodella, iloitsee asemanjohtaja Otso Suominen.

Tutkimusryhmä tutki arktisten ja subarktisten alueiden vanhoja katajia Suomen lisäksi Grönlannissa, Islannissa, Färsaarilla, Norjassa, Ruotsissa ja Pohjois-Uralilla. Utsjoen lisäksi yli tuhat vuotta vanhoja katajia löytyi Abiskon tutkimusaseman läheltä Kiirunasta, Ruotsista.

– Tutkimme puiden renkaita, joista saa arvokasta tietoa ilmaston muutoksista ja kasvillisuuden kehityksestä. Kaukana pohjoisessa puut kuitenkin alkavat väistyä pienempien kasvien tieltä. Siksi meidän oli tarpeen keskittyä hyvin yleiseen ja pitkäikäiseen lajiin, joka pystyy kuitenkin tuottamaan renkaita puiden tavoin: kataja oli täydellinen tutkimuksiimme, kertoo tutkimusryhmään kuulunut Angela Luisa Prendin Padovan yliopistosta.

Tutkijoiden oli mahdollista laskea yksittäisen katajan kasvun tarkat kalenterivuodet vertaamalla ristiin useiden samalta alueelta kerättyjen vanhojen katajien vuosirenkaita. Katajien avulla tutkijat voivat tarkastella esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tapahtuneita ilmaston vaihteluita, poikkeuksellisia sääilmiöitä tai muita katajan kasvuun vaikuttaneita tapahtumia. Tietoja voidaan hyödyntää myös arkeologisten puumateriaalilöytöjen tarkkaan ajoittamiseen.

Lapin tutkimuslaitos Kevo kuuluu pohjoisia maaympäristöjä tutkivien tutkimusasemien INTERACT-verkostoon, jonka kautta italialainen tutkimusryhmä saapui Kevon tutkimusasemalle EU-rahoituksen tuella.

– Tutkimusasemamme valikoitui tutkimusryhmän kohteeksi, koska se on Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema kansainvälisessä INTERACT-verkostossa. Autoimme tutkimusryhmää löytämään sopivia tutkimuskohteita ja valitsemaan vierailulle otollisen ajankohdan sekä annoimme tukea käytännön työskentelyyn, kuten tarvittavien lupien hakemiseen, Suominen kertoo.

Lisätietoja: Otso Suominen

Tutkimusjulkaisu: Common juniper, the oldest nonclonal woody species across the tundra biome and the European continent

Discovered the oldest plant in the european continent (University of Padova)

Pääkuvassa Kevolla vieraillut tutkimusryhmä: Marco Carrer, Davide Frigo ja Angela Luisa Prendin (kuva Marco Carrer)

/

Italian researchers discovered world’s oldest shrub near Kevo

Researchers from the University of Padua in Italy found a juniper, which they analysed to be 1,647 years old by examining the annual rings.

According to the researchers’ analysis, the juniper started its growth near the Kevo station in Utsjoki in 260 CE and died in 1906. It is likely that the juniper started growing even earlier, as it is almost impossible to count all the years of the plant’s life. It is the oldest shrub in the world dated by annual rings and the oldest woody plant in Europe determined with this method.

“Juniper is the most widespread woody species in the world. It is found from sea level to the upper limits of vegetation, from Alaska to Etna, from Japan to Scotland. It is an extremely eclectic species, capable of tolerating scorching temperatures and aridity, such as in sandy dunes, or, conversely, in freezing environments near glaciers. Today, this record is joined by that of being the world’s oldest shrub,” says leader of the research team, Professor Marco Carrer from the University of Padua.

The researchers found the juniper during a visit to the Kevo Subarctic Research Institute of the University of Turku located in Utsjoki, Lapland. They found the plant five kilometres from the research station in 2021. At that time, they determined the age of the juniper at 1,242 years. However, the researchers returned to Utsjoki in 2024 and revised their dating, revealing that the juniper is incredibly 1,647 years old. The research team also found four other junipers in Utsjoki that are over 1,000 years old.

“The oldest juniper and the oldest woody plant in Finland was a 1,070-year-old specimen found in Lemmenjoki before this discovery. The age record of Finnish junipers has now been improved by almost 600 years,” says Otso Suominen, station manager of the Kevo Subarctic Research Institute.

The research team studied old junipers from the Arctic and subarctic regions in Finland, Greenland, Iceland, the Faroe Islands, Norway, Sweden and the northern Ural Mountains. In addition to Utsjoki, junipers that were over a thousand years old were found near the Abisko Scientific Research Station in Kiruna, Sweden.

“We study the wood rings from which we extract valuable information regarding climate changes and vegetation development. However, when venturing to the far north, trees give way to smaller plants. Hence, the need to focus on a very common and long-lived species, but capable of producing rings like trees: the juniper was perfect for our studies,” explains Angela Luisa Prendin, one of the Padua authors of the study.

The researchers were able to calculate the exact calendar years of growth for an individual juniper by cross-referencing the annual rings of several old junipers collected from the same area. The junipers allow scientists to study climate variations, exceptional weather events or other events that contributed to the growth of the juniper thousands of years ago. The data can also be used to accurately date archaeological wood material findings.

The Kevo Subarctic Research Institute of the University of Turku is part of the international INTERACT network of Arctic research stations conducting terrestrial research. The Italian research team came to Kevo through the network and with the support of EU funding.

“Our station was chosen as the research team’s target because it is the northernmost research station in continental Europe in the INTERACT network. We helped the research team to find suitable research sites and to choose the best time for the visit, and provided support for the practical work, such as applying for the necessary permits,” Suominen says.

More info: Otso Suominen

Publication: Common juniper, the oldest nonclonal woody species across the tundra biome and the European continent

Discovered the oldest plant in the european continent (University of Padova)

Main photo: The research team at Kevo: Marco Carrer, Davide Frigo and Angela Luisa Prendin (photo Angela Luisa Prendin)