Elonkirjat -blogi kertoo biodiversiteettiyksikön arjesta
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön Elonkirjat -blogi kertoo yksikön arjesta ja tutkimuksesta sekä elämän monimuotoisuuden ilmiöistä. Tervetuloa lukemaan kirjoituksia elonkirjon keskeltä ja ääriltä sademetsien syvyyksistä tunturien tuuliin!
Uusimmassa kirjoituksessa geologi Saija Saarni kertoo Kevojärven lustosedimenttien kauneudesta . Saijan aikaisemman kirjoituksen mukana pääset sukeltamaan Kevojärven jään alle (kuva yllä).
Kirjoituksessa ”Varkaus se on geenivarkauskin” Samuli Lehtonen käsittelee kysymystä ”Kenellä on oikeus lukea DNA:ta ja etsiä elämän rikkauksia – ja jos rikkauksia löytyy, kenelle voitot kuuluvat?” Geenivarojen saatavuutta ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista jakoa säätelee Nagoyan pöytäkirja. Periaatteessa pöytäkirja on yksinkertainen; jokainen valtio voi itse määritellä miten ja millä ehdoilla sen alueella olevia geenivaroja saa tutkia ja käyttää. Pöytäkirja pyrkii myös suojelemaan alkuperäiskansojen oikeuksia määräämällä, että alkuperäiskansojen geenivaroja koskevaa perinteistä tietoa ei koskaan saa käyttää ilman kyseisen kansan lupaa – vaikka valtiot voivat säädellä omia geenivarojaan, ne eivät voi kävellä alkuperäiskansojen määräysvallan yli.
Anne Muola kertoo aikaisemmassa kirjoituksessaan ”Lajien sisäinen muuntelu on myös biodiversiteettiä” mm. Kevolla tehdyistä ahomansikan kasvatuskokeista. Ruissalon kasvitieteellisellä puutarhalla ja Kevon tutkimusasemalla on koejärjestely, jolla osana läpi Euroopan ulottuvaa koetta tutkitaan lajin sisäisen muuntelun merkitystä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.
Lue kirjoitukset kokonaisuudessaan Elonkirjat-blogista.
Pääkuva Hannu Saarni: Saija Saarni valmistautumassa sukeltamaan Kevojärven jään alle.