Kasa pieniä harmaita mittariperhosia. Kuvassa näkyy myös tunnistelappu

Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin – vaikutukset jakavat lajit voittajiin ja häviäjiin

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta sen lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvinsyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Atlantin valtamerellä tapahtuneet, ja sieltä edelleen Itämerelle heijastuneet systeemimuutokset vaikuttavat myös Kevon yöperhosiin, selviää Turun yliopistossa toteutetusta tutkimuksesta. Yöperhoslajistoa on seurattu Kevon tutkimusaseman ympäristössä valorysien avulla vuodesta 1972 lähtien. Tämänkaltaiset pitkäaikaisseurannat ovat osoittautuneet äärimmäisen arvokkaiksi tietolähteiksi tutkittaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia maapallon eliöihin.

Tutkijat selvittivät, miten erilaisten yöperhosten kannat Kevolla ovat vaihdelleet vuosien 1972–2017 välillä ja mitkä ilmastomuuttujat ovat kytkeytyneet perhoskantoihin. Tulokset osoittavat, että yöperhosten kokonaisbiomassa Kevolla on 45 vuoden aikana noussut lievästi.

– Havaitsimme tutkimuksessamme selvän yhteyden niin kokonais-perhosbiomassan kuin useiden perhosryhmien ja Atlantilla sekä Itämeressä tapahtuneiden systeemimuutoksien välillä, tutkijatohtori Julia Fält-Nardmann Turun yliopistosta kertoo.

Lisäksi yksittäisiin perhosryhmiin vaikuttivat esimerkiksi eri vuodenaikojen maksimi- ja minimilämpötilat sekä vuoden aikana kertyneet lämpösummat.

– Paikalliset säämuuttujat vaikuttavat perhosiin esimerkiksi niiden ravintokasvien lehtien puhkeamisajankohdan kautta sekä talvehtimisolosuhteiden kautta – maassa talvehtivat toukat esimerkiksi saattavat kärsiä maaperän toistuvasta jäätymisestä ja sulamisesta, Fält-Nardmann tarkentaa.

Juuri julkaistun tutkimuksen tulos perhosten kokonaisbiomassan noususta poikkeaa huomattavasti hyönteisten maailmanlaajuisesti hälyttävästi laskussa olevista trendeistä. Kokonaisbiomassa kertoo kuitenkin vain osan totuudesta. Lapissa, kuten muuallakin maailmassa, tiettyihin ravintokasveihin erikoistuneet hyönteiset ovat vähentyneet. Samalla monenlaisia ravintokasveja hyödyntävät lajit ovat yleistyneet. Samoin esimerkiksi munina talvehtivat perhoset pärjäävät lämmenneessä ilmastossa paremmin kuin lajit, jotka viettävät kylmän vuodenajan toukkina.

Lue lisää tiedotteesta (utu.fi)

Kuva: Valorysäsaalista Kevolta. Elina Vainio