Opintopsykologin vinkit palautumiseen

Palautuminen. Se hyvinvoinnin kulmakivi, jonka toteutuminen voi kuitenkin ajoittain tuottaa haasteita jokaiselle opiskelijalle. Opintojen kiireet, jatkuvat palautukset ja tentit voivat venyttää opiskelupäiviä pitkiksi ja palautuminen voi olla haastavaa. Opinnot voivat myös jatkuvasti olla jollakin tasolla mielessä, sillä varsinaista ”työt voi jättää työpaikalle” ei opinnoissa ole. Palautumista olisi kuitenkin hyvä saada jokaisen, sillä se edistää myös opiskelua ja oppimista. Opintopsykologi Louise Hellström jakoikin hyödyllisiä vinkkejä, joilla palautumista voi edistää haasteista huolimatta.

Psykologinen palautuminen

Louise jakoi psykologisen palautumisen neljään osa-alueeseen, jotka ovat irrottautuminen, rentoutuminen, taitojen hallinta sekä tekemisen kontrolli.

1. Irrottautumista opiskelutilasta voi tehdä esimerkiksi tehtävälistojen avulla tai kirjoittamalla mieltä rasittavia asioita ylös muistiin, jolloin niihin voi palata myöhemmin ja mieli saa tilaa rauhoittumiselle ja pystyy irrottautumaan opiskelutilasta.
2. Rentoutumiselle on hyvä varata oma aika, jolloin sen toteutuminen voi suunnitellusti tapahtua. Jokaisella on tietysti omat rentoutumisen tavat, mutta esimerkiksi lepääminen, luonnossa oleminen tai musiikin kuuntelu ovat hyviä keinoja.
3. Taitojen hallintaa voi harjoitella esimerkiksi uuden harrastuksen avulla, sillä uusi tekeminen vaatii keskittymistä, jolloin muut asiat unohtuvat. Kokeilemalla jotain uutta on myös mahdollista saada onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia, jotka lisäävät hyvää oloa ja edistävät palautumista.
4. Tekemisen kontrollia voi puolestaan harjoitella pyrkimällä hallitsemaan sitä mitä tekee vapaa-ajalla. Tähän voi auttaa suunnittelu esimerkiksi siitä, että sopii illalla katsovansa elokuvan, lukevansa tai näkevänsä ystävää. Kontrollin tunne omasta vapaa-ajasta tuo hallinnan tunteen, joka edistää palautumista.

Uni edistää palautumista

Palautumisen tärkeä kulmakivi on uni. Kun nukumme, siirrämme asioita pitkäkestoiseen muistiin, mikä edesauttaa oppimista. Uni lisää vastustuskykyä, joka tärkeää, jotta pysymme terveinä. Terveenä oleminen taas edistää palautumista.

Suhteellisen säännöllinen rytmi elämäntavoissa kuten nukkumisessa ja ruokailuissa edistävät unen saamista ja hyvää unta. Kofeiinin käyttöä päivisin on hyvä tarkkailla, sillä sen poistuminen elimistöstä voi viedä seitsemänkin tuntia. Taukoja on hyvä pitää pitkin päivää, sillä ne auttavat tasamaan unipainetta, jolloin illalla nukkumaan mennessä ei ole liian väsynyt ja unen saaminen ei sen vuoksi vaikeudu.

Louise antoi vinkiksi panostaa rentoutumiseen kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä se auttaa elimistöä rauhoittumaan ja valmistautumaan nukkumaanmenoon. Vuoteeseen kannattaakin mennä vasta kun väsyttää, ettei siellä ala pyöriä. Jos tuntuu, että nukkumaan mennessä on paljon ajatuksia päässä, on hyvä konkreettinen keino, jonka Louise antoi, kirjoittaa niitä ylös paperille. Niiden ääreen voi seuraavana päivänä sitten palata ja tarkastella olivatko ne sellaisia, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Palautumiskeinot

Hyvät palautumiskeinot ovat yksilöllisiä, mutta yleisesti itselle mukavien asioiden tekeminen edistää palautumista. Tärkeiden ihmisten kanssa oleminen, harrastukset, luonnossa liikkuminen ja liikunta ovat useimmiten toimivia keinoja palautua. Louise nosti kuitenkin esille tärkeän pointin, että palatumista tapahtuu myös pitkin päivää taukojen aikana. Taukoja onkin pitää pitkin päivää, mutta palautumista edistävät tauota ovat voivat olla myös yksinkertaiset hissin odottamistauot tai vessatauot, sillä ne katkaisevat opiskelun ja silloin voi hetkeksi yrittää olla ajattelematta opintoja ja vaan olla.

Stressin väheneminen edistää palautumista

Stressin väheneminen edesauttaa palautumista ja Louise jakoihin hyödyllisiä keinoja, joilla stressiä voisi yrittää vähentää. Ajanhallintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Tämä tarkoittaa, että on hyvä tarkastella kuinka paljon aikaa jonkin asian tekemiseen menee. Silloin vastaavan asian myöhempi suunnittelu ja tekeminen voi olla stressittömämpää.

Kokonaisuuksien hallintaa on hyvä harjoitella mindmappien ja tehtävälistojen avulla, sillä ne auttavat hahmottamaan mitä tulee milloinkin tehdä ja toisaalta silloin niiden asioiden viemä kuorma mielestä on konkreettisesti paperilla.

Omia vaatimuksia on hyvä tarkastella, sillä voi olla ne ovat tarpeettoman korkealla ja vähemmälläkin voisi itse olla tyytyväinen, jos se edesauttaisi hyvinvointia.

Hallinnan tunteen kokeminen vähentää myös stressiä ja sitä voi harjoitella esimerkiksi pitämällä päivässä huolihetken. Huolihetki tarkoittaa, että päivälle on varattu hetki, jolloin käy itse läpi päivänä aikana heränneitä ajatuksia, jotka ovat rasittaneet mieltä. Huolihetki mahdollistaa sen, että pitkin päivää ajatusten tullessa voi ne hetkeksi sivuuttaa ja sanoa itselle, että tarkastelen näitä ajatuksia myöhemmin päivän huolihetkessäni. Tällöin ajatukset eivät kuormita mieltä koko päivää ja voimme kokea hallitsevamme omia ajatuksiamme. Stressin vähentämiseen auttavat myös rentoutus- ja hengitysharjoitukset. Niitä kannattaa kotona ollessa harjoitella, jolloin niitä voi myöhemmin myös tehdä pitkin päivää muualla ollessa. Lopussa on muutama linkki nettisivuille, jotka Louisen vinkkasi hyvien rentoutus- ja hengitysharjoitusten löytämiselle.

Lopuksi haluan muistuttaa, että kukaan ei ole syntyessään seppä. Itselle parhaiden palautumiskeinojen löytäminen voi viedä aikaa ja vaatia erilaisia kokeiluja, mutta harjoitteleminen tekee mestariksi <3

Leppoisin terkuin,

Tukiopiskelija Laura