Quality of Rehabilitation, Clinical Nursing and Health Care
Research programme focuses on improving the quality of rehabilitation, clinical nursing health care and leadership. For the improvement, the programme aims to create and test a theoretical basis for the evaluation of the quality of nursing care, to develop instruments for evaluation and to evaluate the quality in different clinical fields and professional groups. Especially, quality indicators for future will be developed.
Research in this programme started in the 1990s. In the beginning, a theoretical structure of good nursing care was established, as part of the doctoral thesis of professor Leino-Kilpi. Since that, quality of nursing care and health care services has been evaluated in different clinical fields, new instruments have been created and research results have been implemented.
Currently, the program includes several large areas, i.e. rehabilitation, quality of clinical nursing and health care, professionals’ competence in nursing, and evidence-based practice.
There are partners from Wellbeing Services County in South-West Finland and Satakunta, and Hospital Districts of Helsinki-Uusimaa, as well as from primary and occupational health care, as well as international ones.
For the introduction of the subprogramme, please see here (in Finnish).
Theoretical basis and instrumentation
Heads of the Programme
Research team
Minna Stolt, PhD, Podiatrist, Professor (acting)
Helena Leino-Kilpi, PhD, RN, Professor emerita
Mari Riila, MNSc, City of Helsinki
Eriikka Siirala, PhD, Turku University Hospital
Riitta Meretoja, PhD, RN, Professor (h.c.)
Eija Metsälä, in clinical radiography science
Elina Haavisto, PhD, Docent
Post doc researchers: Anne Kuusisto, Riitta-Liisa Lakanmaa, Virpi Sulosaari, Yunsuk Jeon, Emilia Kielo-Viljamaa
Researchers: Mervi Flinkman, Tuula Mattila, Marita Ritmala
PhD students: Shumaila Batool, Marius Ciurlionis, Linda Heino, Sasu Hyytiä, Elina Linnavuori, Hanna Kangasniemi, Meeri Mustonen, Sirpa Mäki-Turja-Rostedt, Pooja Shah, Johanna Sirkka, Sanna Törnroos
Candidate– and master students: Petra Auramo, , Annika Hernberg-Mustonen, Teija Herttua, Sanna Hänninen, , Karoliina Marjaniemi, Henni Myllyoja, Eeva Paakkanen, Mirena Pihl, Selja Riikonen, Anniina Rikkonen, Mari Pihl, Noora Meskanen, Jenni Sipilä, Jussi Mäkynen
Doctoral theses graduated from the program
Kielo-Viljamaa Emilia. 2021. The Wound care competence of graduating student nurses – development and testing of a competence assessment instrument
Yunsuk Jeon. 2021. Competence assessment in anaesthesia nursing care
Ylönen Minna 2020. Development of continuing education to support evidence based nursing care of patients with venous leg ulcers (in connection with research programme on Older Individuals’ Health, Nursing and Services)
Gattinger Heidrun. 2017. Development and evaluation of two instruments to assess nursing staff’s competence in mobility care based on kinaesthetics
Sulosaari Virpi. 2016. Medication competence of nursing students in Finland
Renholm Marja. 2015. Continuity of patient care in day surgery
Ritmala-Castrén Marita. 2014. Asleep or not asleep? Evaluation of the Quality of Patients’ Sleep in Critical Care Nursing
Stolt Minna. 2013. Foot health in older people – Development of a preventive, evaluative instrument for nurses
Lakanmaa Riitta-Liisa. 2012. Competence in intensive and critical care nursing – development of a basic assessment scale for graduating nursing students
Walta Leena. 2012. Potilaiden hoitaminen diagnostisessa radiografiassa ja sen kuormittavuus röntgenhoitajan arvioimana – tavoitteena inhimillinen ja turvallinen kuvantamistapahtuma
Istomina Natalja. 2011. Quality of abdominal surgical nursing care
Nikula Anne. 2011. Vaccination competence – The concept and evaluation
Pelander T. 2008. The quality of paediatric nursing care – children´s perspective
Montin Liisa. 2007. Patient-perceived health-related quality of life during recovery after total hip arthroplasty – a 6-month follow-up study
Ruotsalainen Taru. 2006. Sisätautipotilaan hoidon laatu. Potilas laadun arvioijana – Abstract
Kalam-Salminen Ly. 2005. Hoidon laatu lapsivuodeosastoilla Suomessa ja Virossa. Näkökulmia asiakaskeskeiseen laatuun ja sen kehittämiseen – Abstract
Kuokkanen Liisa. 2003. Nurse empowerment. A model of individual and environmental factors
Meretoja Riitta. 2003. Nurse competence scale
Leinonen Tuija. 2002. The quality of perioperative care: developing a patient-oriented measurement tool
Leino-Kilpi Helena. 1990. Good nursing care. On what basis?
Master theses graduated from the program
Saari Heini-Maria. 2023. Kouluterveydenhoitajien tiedot lasten jalkaterveyden hoidosta ja arvioinnista
Toivonen Kaius. Nurse Competence Scale -mittarin kehittäminen perusterveydenhuollon näkökulmasta
Heino Linda. 2022. Sairaanhoitajien toiminta palliatiivisessa sedaatiossa palliatiivisilla vuodeosastoilla
Mattila Tuula. 2022. Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä – analyysi tutkimustiedon tuottamisesta ja käytöstä
Niemimaa Noora. 2022. Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan kompetenssit psykiatrisessa ja mielenterveyshoitotyössä: Scoping review -katsaus
Kankaanpää Katja. 2022. Nivelreumaa sairastavan potilaan liikuntaneuvonnan toteuttaminen ja siinä vaadittava osaaminen sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kuvaamana
Sahramäki Julia. 2022. Hoitotyöntekijän täydennyskoulutusaktiivisuus ja ammatillinen kompetenssi perusterveydenhuollossa
Kilkki M. 2021. Change in stroke survivors’ functioning between discharge and follow-up and associating factors: a cohort study
Laitinen, Anne-Marie. 2021. Nivelreumaa sairastavien henkilöiden itsearvioitu jalkaterveyden omahoidon osaaminen
Linnavuori Elina. 2021. Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaaminen
Romppanen, Liisi. 2021. Syöpää sairastavien potilaiden tyytyväisyys hoitotyöhön yliopistosairaalassa – analyysi kirjallisista potilaspalautteista
Alapulli, Jaana. 2020. Suun terveydenhuollon ammattilaisten käsitykset ja toimintatavat käsihygieniassa
Hänninen, Terhi. 2020. Potilastyytyväisyys lääkkeitä määräävien ehkäisyhoitajien vastaanottotoiminnassa
Heikkinen, Annika. 2020. Raudanpuuteanemiaa sairastavien fertiili-ikäisten naisten näkemyksiä kognitiivisen toimintakykynsä vaikeuksista
Ilmakunnas, Ilona. 2020. Potilaan päätöksentekokompetenssin arviointikäytännöt hoitajien näkökulmasta ja potilaan päätöksenteko erikoissairaanhoidossa
Kangasniemi, Hanna. 2020. InterRAI ID -väline kehitysvammaisten henkilöiden palveluntarpeen arvioinnissa asumispalveluissa: hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön johtajien kokemukset
Kiiskinen, Päivi. 2020. Kuvantamistutkimuksissa käyvien potilaiden tyytyväisyys röntgenhoitajan toimintaan
Korteniemi, Anna-Sofia. 2020. Lasten teho-osastolla työskentelevän sairaanhoitajan kompetenssi
Muona, Tuire. 2020. Syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten kokemuksia toimintaterapiasta
Peltonen, Johanna. 2020. Työterveyshuoltohenkilöstön itsearvioima ammatillinen osaaminen työkykyriskien hallinnassa ja analysoinnissa
Inkeroinen, Saija. 2019. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuolto Suomessa – Terveydenhoitajien näkökulma
Mustonen, Meeri. 2019. Hoitotyön laadun seuranta aikuispotilaiden päivystyshoitotyössä
Soikkeli-Jalonen, Anu. 2019. Sairaanhoitajien palliatiivisen hoidon tietojen ja taitojen arviointiin käytetyt mittarit
Tevasaari, Anne. 2019. Potilaan arvioima fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen
Tuominen, Jenni. 2019. Lääkehoidon poikkeamat leikkausosastolla
Honkonen, Annu. 2018. Traumaperäinen kasvu interventioiden yhteydessä syöpäpotilailla: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus RCT-tutkimuksista
Jumisko, Nina. 2018. Leikkaushoitotyön laatu ja itsearvioitu ammatillinen pätevyys leikkaushoitotyötä tekevien sairaanhoitajien arvioimana
Namyoan, Maria. 2018. Ikääntyneiden suunhoito ympärivuorokautisessa hoivakodissa – hoitajien näkökulma
Partanen, Elli. 2018. Työikäisen syöpäpotilaan kokemukset ja toiveet omaisen osallistumisesta hoitoon sairaalassa
Tapiola Annukka. 2018. Terveysviestintä vastaanottokeskuksen terveysinfossa – turvapaikanhakijoille välitettyjen terveysviestien sisällön analyysi
Tonteri, Mia. 2018. Sairaanhoitajien saattohoito-osaaminen terveyskeskussairaalassa
Hintsala, Hanna. 2017. Sukupuoli-identiteetin tutkimusten läpikäyneiden kokemuksia
Kielo, Emilia. 2017. Valmistuvien sairaanhoitaja- ja jalkaterapeuttiopiskelijoiden haavanhoidon osaaminen
Lehvonen, Katja. 2017. Suuhygienistien työn fyysinen kuormittavuus
Björn, Annika. 2016. TEHOHOITAJIEN KIVUN ARVIOINNIN OSAAMINEN – Tehohoitopotilaille kehitetyn kivunarviointimittarin käytön oppiminen video-opetuksen avulla
Hakkarainen, Katja. 2016. Erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevien hoitajien käsitykset valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta
Terävä, Virpi. 2016. Tehohoidon haittatapahtumien herätetyökalun sisällöllinen ja kulttuurinen validointi suomalaiseen tehohoitoon
Yli-Arvo, Soile. 2016. Lähihoitajien ammatillinen osaaminen hengityshalvauspotilaan hoitotyössä
Alastalo, Mika. 2015. Potilaan kliinisen tilan tarkkailu ja siihen liittyvä osaaminen tehohoitotyössä – kokeneiden tehosairaanhoitajien näkemys
Koivula, Anu-Pauliina. 2015. Aseptiikka suonensisäisessä lääkehoidossa – Sairaanhoitajien tiedot, asenteet ja toteutus
Pirinen, Hanna. 2015. Hoitotyöntekijöiden näkökulma lääkehoitoprosessiin sairaalaympäristössä
Markkola, Kirsi. 2014. Moniammatillinen, ammattiryhmien välinen ja ammattirajat ylittävä yhteistyö erikoissairaanhoidossa
Kaukavuori S. 2012. Perioperatiivisen hoidon laatu – gastroenterologisten kirurgisten potilaiden arvioimana
Pekonen A. 2010. Hoidon laatu keuhkosairauksien vuodeosastolla
Lahtonen, Pirjo. 2009. Sairaanhoitajan tutkimustiedon käyttö sisätautien vuodeosastolla
Arvonen M. 2008. Kotisairaalasta kotiuttaminen – potilaiden ja heidän omaistensa arviointi kotiuttamisen toteutumisesta
Saarinen S. 2007. Hoidon laatu päivystyspoliklinikalla potilaan näkökulmasta
Koivusalo A-M. 2003. Päiväkirurgisen potilaan tyytyväisyys hoitoonsa
Karinen S-M. 2002. Asiakkaiden tyytyväisyys yksityisellä hammaslääkäriasemalla
Kuukkala E. 2002. Hyvän hoidon toteutuminen – suuhygienistiopiskelijoiden arviointi toiminnastaan Master study, University of Turku
Palojoki S. 2002. Hyvä tehohoitaja, hyvään tehohoitoon liittyvät toiminnot ja hyvä yhteistyö omaisten kanssa. Hoitajien näkökulma
Strandell C. 2001. Yksityisen lääkäriaseman palvelun laatu – kuvaus asiakkaiden tyytyväisyydestä
Särkioja T. 2001. Hoitotyö kipupoliklinikalla – hoitajan ja potilaan näkökulmasta
Mustajoki S. 2000. Vanhusten hyvä hoito vanhainkodissa – asukkaiden, heidän omaistensa ja hoitohenkilökunnan kokemana
Ruotsalainen T. 2000. Hoidon laatu ja sen kehittämiskohteet lapsivuodeosastolla ja sisätautien vuodeosastolla
Wasenius L. 2000. Analyysi HYVÄ HOITO –mittarilla saaduista laatutuloksista
Eriksson-Ettala P. 1999. Hyvä hoito terveyskeskuksen 55-65-vuotiaiden eläkkeellä olevien asiakkaiden kokemana
Kankaanranta. 1998. Lähihoitajaopiskelijat oman hoitotoimintansa arvioijina vanhusten hoitotyössä
Suomi L.1998. Sairaanhoitaja kliinisen oppimisen arvioijana
Rasku T. 1997. Rintakipupotilaan hyvä ensihoito
Autio A. 1996. Potilaan kotiuttaminen sairaalasta – potilaan ja henkilökunnan näkökulma
Kalam-Salminen L. 1996. Hyvä ja vähemmän hyvä hoitaja lapsivuodeosastolla äitien näkökulma
Keppola O-K. 1996. Hoidon laatu ensiapupoliklinikalla, potilaiden käsityksiä
Renholm M. 1996. Potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta päivystysosastolla
Toivanen T. 1996. Suun terveydenhuollon aikuisasiakkaan hoidon laadun ongelma-alueet, onko niitä?
Sillanpää Liisa. 1995. Sairaanhoitajaopiskelijat oman hoitotoimintansa arvioijina
Järnstedt P. 1992. Hyvä hoito ja tiedon saaminen ensiapupoliklinikalla potilaan näkökulmasta
Education and Partners
Wellbeing Services County of Southwest Finland, Satakunta Wellbeing Services County and Wellbeing Services County of Ostrobothnia, Vaasa
Wellbeing Services Counties in Uusimaa
Hospital District of Helsinki and UusimaaCity of Turku
City of Helsinki
Nursing Research Foundation sr
Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry
Third sector (for example Turku Regional Rheumatism Association)
Karolinska Institutet (Sweden)
University of Malmö (Sweden)
Partners of ProComp -network
Partners from NCS -network
Virtual Reality Training for Healthcare Professionals (ViReTrain) Erasmus + project. Coordinator Prof., Dr. Nadin Dütthorn, FH Münster University of Applied Sciences, Finnish team leader docent Minna Stolt. Partners National University of Ireland Galway, VIA University College Denmark and Ingenious Knowledge (Germany).
Future Magnetic Cancer Centre “VETÄVÄ” research project
DigiCanTrain – Digital Skills Training for Health Care Professionals in Oncology
The project aims at up-skilling and re-skilling the health care workforce in the cancer care setting. The consortium consists of the following partners: Turku University of Applied Sciences, Finnish Institute of Health and Welfare (THL), University of Turku, European Oncology Nursing Society, European Cancer Organisation, University of Galway, Tallinn Health Care College, Turku University Hospital, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Institute Oncologic “Prof. Dr. Ion Chiricuta” Cluj-Napoca, Universitat Oberta de Catalunya, National & Kapodistrian University of Athens, Catalan Institute of Oncology, National Cancer Control Programme Ireland, Cancer Society of Finland CSF, Health Campus Turku and FICAN West.