Quality of Rehabilitation, Clinical Nursing and Health Care
The research programme focuses on improving the quality of rehabilitation, clinical nursing health care and leadership. For the improvement, the programme aims to create and test a theoretical basis for the evaluation of the quality of nursing care, to develop instruments for evaluation and to evaluate the quality in different clinical fields and professional groups. Especially, quality indicators for future will be developed.
Research in this programme started in the 1990s. In the beginning, a theoretical structure of good nursing care was established, as part of the doctoral thesis of professor Leino-Kilpi. Since that, quality of nursing care and health care services has been evaluated in different clinical fields, new instruments have been created and research results have been implemented.
Currently, the program includes several large areas, i.e. rehabilitation, quality of clinical nursing and health care, professionals’ competence in nursing, and evidence-based practice.
There are partners from Wellbeing Services County in South-West Finland and Satakunta, and Hospital Districts of Helsinki-Uusimaa, as well as from primary and occupational health care, as well as international ones.
For the introduction of the subprogramme, please see here (in Finnish).
Theoretical basis and instrumentation
Heads of the Programme
Research team
Minna Stolt, PhD, Podiatrist, Professor
Helena Leino-Kilpi, PhD, RN, Professor emerita
Mari Riila, MNSc, City of Helsinki
Eriikka Siirala, PhD, Turku University Hospital
Riitta Meretoja, PhD, RN, Professor (h.c.)
Eija Metsälä, in clinical radiography science
Elina Haavisto, PhD, Docent
Post doc researchers: Riitta-Liisa Lakanmaa, Virpi Sulosaari, Yunsuk Jeon
Researchers: Mervi Flinkman, Anne Kuusisto, Tuula Mattila, Marita Ritmala, Sanna Törnroos
PhD students: Shumaila Batool, Marius Ciurlionis, Heta Haapakoski, Linda Heino, Sasu Hyytiä, Elina Linnavuori, Hanna Kangasniemi, Katja Lehtomäki, Meeri Mustonen, Sirpa Mäki-Turja-Rostedt, Selja Riikonen, Laura Saar, Victor Savi, Pooja Shah, Johanna Sirkka, Sini Strander
Master students: Jonas Ahlgren, Helena Anttila, Patrik Blomster, Annika Hernberg-Mustonen, Hanna Huhtala, Johanna Koskinen, Ella Lindén-Björkman, Essi Lonka, Karoliina Marjaniemi, Jussi Mäkynen, Maija Nurmi, Jaana Peltonen, Mirena Pihl, Monica Rae, Anniina Rikkonen, Lotta Saarenpää, Vera Sario, Jenni Sipilä, Jaana Suominen, Jasmin Torkkeli, Terhi Tuomisto, Suvi Vainio, Ida Viitanen, Saija Vilkkinen
Doctoral theses graduated from the program
Kielo-Viljamaa Emilia. 2021. The Wound care competence of graduating student nurses – development and testing of a competence assessment instrument
Yunsuk Jeon. 2021. Competence assessment in anaesthesia nursing care
Ylönen Minna 2020. Development of continuing education to support evidence based nursing care of patients with venous leg ulcers (in connection with research programme on Older Individuals’ Health, Nursing and Services)
Gattinger Heidrun. 2017. Development and evaluation of two instruments to assess nursing staff’s competence in mobility care based on kinaesthetics
Sulosaari Virpi. 2016. Medication competence of nursing students in Finland
Renholm Marja. 2015. Continuity of patient care in day surgery
Ritmala-Castrén Marita. 2014. Asleep or not asleep? Evaluation of the Quality of Patients’ Sleep in Critical Care Nursing
Stolt Minna. 2013. Foot health in older people – Development of a preventive, evaluative instrument for nurses
Lakanmaa Riitta-Liisa. 2012. Competence in intensive and critical care nursing – development of a basic assessment scale for graduating nursing students
Walta Leena. 2012. Potilaiden hoitaminen diagnostisessa radiografiassa ja sen kuormittavuus röntgenhoitajan arvioimana – tavoitteena inhimillinen ja turvallinen kuvantamistapahtuma
Istomina Natalja. 2011. Quality of abdominal surgical nursing care
Nikula Anne. 2011. Vaccination competence – The concept and evaluation
Pelander T. 2008. The quality of paediatric nursing care – children´s perspective
Montin Liisa. 2007. Patient-perceived health-related quality of life during recovery after total hip arthroplasty – a 6-month follow-up study
Ruotsalainen Taru. 2006. Sisätautipotilaan hoidon laatu. Potilas laadun arvioijana – Abstract
Kalam-Salminen Ly. 2005. Hoidon laatu lapsivuodeosastoilla Suomessa ja Virossa. Näkökulmia asiakaskeskeiseen laatuun ja sen kehittämiseen – Abstract
Kuokkanen Liisa. 2003. Nurse empowerment. A model of individual and environmental factors
Meretoja Riitta. 2003. Nurse competence scale
Leinonen Tuija. 2002. The quality of perioperative care: developing a patient-oriented measurement tool
Leino-Kilpi Helena. 1990. Good nursing care. On what basis?
Master theses graduated from the program
Lotta Österman (2026): ”Nyt mulla on myös ikioma nepsy-perhe!” – ADHD-diagnosoitujen vanhempien kokemukset ja toiveet vertaistuesta
Enna Alastalo (2026): Kyberuhkat terveydenhuollossa – Henkilöstön kokemukset valmiudesta ja varautumisesta
Elina Wallius (2026): Hoitotyöntekijöiden osaaminen painehaavojen ehkäisyssä
Joose Leppinen (2026): Hoidon laatu kotisairaalassa potilaiden arvioimana: Kuvaileva poikkileikkaustutkimus
Maarit Sjöman (2026): Kotihoidossa olevan ikääntyneen asiakkaan kokemuksia liikkumisen pelkoa vahvistavista ja vähentävistä tekijöistä – Monimenetelmätutkimus
Saara Päiviö (2026): Hoitotyöntekijöiden kokemuksia työnkierrosta työhyvinvoinnin näkökulmasta
Hanna Kaisa Järvinen (2025): Diabetesta sairastavien ikääntyvien henkilöiden kokemukset jalkojen omahoidon ohjauksesta
Petra Auramo (2025): Läheisen kokemus syöpää sairastaneen potilaan kotisaattohoidosta potilaan kuoleman jälkeen
Noora Hannuksela (2025): ”Tuli tunne, että työlläni on ihan oikeasti väliä” – Hoitotyön esihenkilöiden kokemuksia onnistuneesta henkilöstöjohtamisesta
Marika Larkovuo (2025): Ikääntyvän naisen tiedollisen tuen tarve viimeisen mammografiaseulontatutkimuksen jälkeen
Mari Pihl (2024): Perhekeskuskoordinaattorin työnkuva – Kuvaileva laadullinen tutkimus
Selja Riikonen (2024): Työterveyshoitajien tiedon taso sisäilmasta oireilevan asiakkaan hoidossa – Kuvaileva kyselytutkimus
Anna Peltokorpi (2024): Hoitotyön osaamisen siirtyminen
Sanna Lehto (2024): Endometrioosia sairastavien naisten kokemukset sairaudestaan ja elämänlaadustaan – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kaisu Mäkilä (2024): Röntgenhoitajien keinot muistisairautta sairastavan henkilön onnistuneen magneettikuvantamistutkimuksen toteuttamisessa
Heini-Maria Saari (2023): Kouluterveydenhoitajien tiedot lasten jalkaterveyden hoidosta ja arvioinnista
Linda Heino (2022): Sairaanhoitajien toiminta palliatiivisessa sedaatiossa palliatiivisilla vuodeosastoilla
Katja Kankaanpää (2022): Nivelreumaa sairastavan potilaan liikuntaneuvonnan toteuttaminen ja siinä vaadittava osaaminen sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kuvaamana
Henna Niemelä (2022): Toipumista tukevien periaatteiden toteutuminen psykiatrisessa sairaalahoidossa – Hoitoon osallistuvan henkilökunnan fokusryhmähaastattelu
Mia Kilkki (2021): Change in stroke survivors’ functioning between discharge and follow-up and associating factors: a cohort study
Elina Linnavuori (2021): Kliinisen neurofysiologian osastolla työskentelevien hoitajien EEG-rekisteröintiosaaminen
Anne-Marie Laitinen (2021): Nivelreumaa sairastavien henkilöiden itsearvioitu jalkaterveyden omahoidon osaaminen
Liisi Romppanen (2021): Syöpää sairastavien potilaiden tyytyväisyys hoitotyöhön yliopistosairaalassa – analyysi kirjallisista potilaspalautteista
Jaana Alapulli (2020): Suun terveydenhuollon ammattilaisten käsitykset ja toimintatavat käsihygieniassa
Hanna Kangasniemi (2020): InterRAI ID -väline kehitysvammaisten henkilöiden palveluntarpeen arvioinnissa asumispalveluissa –hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön johtajien kokemukset
Ilona Ilmakunnas (2020): Potilaan päätöksentekokompetenssin arviointikäytännöt hoitajien näkökulmasta ja potilaan päätöksentekoon osallistuminen erikoissairaanhoidossa
Tuire Muona (2020): Syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten kokemuksia toimintaterapiasta
Kaisa Jakobsson (2020): Tehohoitajien kokema työpaikkakiusaaminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät
Terhi Hänninen (2020): Potilastyytyväisyys lääkkeitä määräävien ehkäisyhoitajien vastaanottotoiminnassa
Johanna Peltonen (2020): Työterveyshuoltohenkilöstön itsearvioima ammatillinen osaaminen työkykyriskien hallinnassa ja analysoinnissa
Anne Tevasaari (2019): Potilaan arvioima fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen
Saija Inkeroinen (2019): Alaikäisten turvapaikanhakijoiden kouluterveydenhuolto Suomessa – Terveydenhoitajien näkökulma
Emilia Kielo (2017): Graduating student nurses’ and student podiatrists’ wound care competence
Katja Lehvonen (2017): Suuhygienistien työn fyysinen kuormittavuus
Annika Björn (2016): Tehohoitajien kivun arvioinnin osaaminen – tehohoitopotilaille kehitetyn kivunarviointimittarin käytön oppiminen video-opetuksen avulla
Katja Hakkarainen (2016): Erikoissairaanhoidon vuodeosastolla työskentelevien hoitajien käsitykset valmiuksistaan hoitaa kehitysvammaista potilasta
Virpi Terävä (2016): Tehohoidon haittatapahtumien herätetyökalun sisällöllinen ja kulttuurinen validointi suomalaiseen tehohoitoon
Soile Yli-Arvo (2016): Lähihoitajien ammatillinen osaaminen hengityshalvauspotilaan hoitotyössä
Mika Alastalo (2015): Potilaan kliinisen tilan tarkkailu ja siihen liittyvä osaaminen tehohoitotyössä – kokeneiden tehosairaanhoitajien näkemys
Anu-Pauliina Koivula (2015): Aseptiikka suonensisäisessä lääkehoidossa – sairaanhoitajien tiedot, asenteet ja toteutus
Hanna Pirinen (2015): Hoitotyöntekijöiden näkökulma lääkehoitoprosessiin sairaalaympäristössä
Kirsi Markkola (2014): Moniammatillinen, ammattiryhmien välinen ja ammattirajat ylittävä yhteistyö erikoissairaanhoidossa
S. Kaukavuori (2012): Perioperatiivisen hoidon laatu – gastroenterologisten kirurgisten potilaiden arvioimana
A. Pekonen (2010): Hoidon laatu keuhkosairauksien vuodeosastolla
Pirjo Lahtonen (2009): Sairaanhoitajan tutkimustiedon käyttö sisätautien vuodeosastolla
M. Arvonen (2008): Kotisairaalasta kotiuttaminen – potilaiden ja heidän omaistensa arviointi kotiuttamisen toteutumisesta
S. Saarinen (2007): Hoidon laatu päivystyspoliklinikalla potilaan näkökulmasta
A-M. Koivusalo (2003): Päiväkirurgisen potilaan tyytyväisyys hoitoonsa
S-M. Karinen (2002): Asiakkaiden tyytyväisyys yksityisellä hammaslääkäriasemalla
E. Kuukkala (2002): Hyvän hoidon toteutuminen – suuhygienistiopiskelijoiden arviointi toiminnastaan
S. Palojoki (2002): Hyvä tehohoitaja, hyvään tehohoitoon liittyvät toiminnot ja hyvä yhteistyö omaisten kanssa – hoitajien näkökulma
C. Strandell (2001): Yksityisen lääkäriaseman palvelun laatu – kuvaus asiakkaiden tyytyväisyydestä
T. Särkioja (2001): Hoitotyö kipupoliklinikalla – hoitajan ja potilaan näkökulmasta
S. Mustajoki (2000): Vanhusten hyvä hoito vanhainkodissa – asukkaiden, heidän omaistensa ja hoitohenkilökunnan kokemana
T. Ruotsalainen (2000): Hoidon laatu ja sen kehittämiskohteet lapsivuodeosastolla ja sisätautien vuodeosastolla
L. Wasenius (2000): Analyysi HYVÄ HOITO -mittarilla saaduista laatutuloksista
P. Eriksson-Ettala (1999): Hyvä hoito terveyskeskuksen 55–65-vuotiaiden eläkkeellä olevien asiakkaiden kokemana
Kankaanranta (1998): Lähihoitajaopiskelijat oman hoitotoimintansa arvioijina vanhusten hoitotyössä
L. Suomi (1998): Sairaanhoitaja kliinisen oppimisen arvioijana
T. Rasku (1997): Rintakipupotilaan hyvä ensihoito
A. Autio (1996): Potilaan kotiuttaminen sairaalasta – potilaan ja henkilökunnan näkökulma
L. Kalam-Salminen (1996): Hyvä ja vähemmän hyvä hoitaja lapsivuodeosastolla äitien näkökulma
O-K. Keppola (1996): Hoidon laatu ensiapupoliklinikalla, potilaiden käsityksiä
M. Renholm (1996): Potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta päivystysosastolla
T. Toivanen (1996): Suun terveydenhuollon aikuisasiakkaan hoidon laadun ongelma-alueet, onko niitä?
Liisa Sillanpää (1995): Sairaanhoitajaopiskelijat oman hoitotoimintansa arvioijina
P. Järnstedt (1992): Hyvä hoito ja tiedon saaminen ensiapupoliklinikalla potilaan näkökulmasta
Education and Partners
Wellbeing Services County of Southwest Finland, Satakunta Wellbeing Services County and Wellbeing Services County of Ostrobothnia, Vaasa
Wellbeing Services Counties in Uusimaa
Hospital District of Helsinki and Uusimaa
City of Turku
City of Helsinki
Nursing Research Foundation sr
Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry
Third sector (for example Turku Regional Rheumatism Association)
Karolinska Institutet (Sweden)
University of Malmö (Sweden)
Partners of ProComp -network
Partners from NCS -network
Virtual Reality Training for Healthcare Professionals (ViReTrain) Erasmus + project. Coordinator Prof., Dr. Nadin Dütthorn, FH Münster University of Applied Sciences, Finnish team leader docent Minna Stolt. Partners National University of Ireland Galway, VIA University College Denmark and Ingenious Knowledge (Germany).
Future Magnetic Cancer Centre “VETÄVÄ” research project
DigiCanTrain – Digital Skills Training for Health Care Professionals in Oncology
The project aims at up-skilling and re-skilling the health care workforce in the cancer care setting. The consortium consists of the following partners: Turku University of Applied Sciences, Finnish Institute of Health and Welfare (THL), University of Turku, European Oncology Nursing Society, European Cancer Organisation, University of Galway, Tallinn Health Care College, Turku University Hospital, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Institute Oncologic “Prof. Dr. Ion Chiricuta” Cluj-Napoca, Universitat Oberta de Catalunya, National & Kapodistrian University of Athens, Catalan Institute of Oncology, National Cancer Control Programme Ireland, Cancer Society of Finland CSF, Health Campus Turku and FICAN West.